Olin joskus aivan normaali, vaikka välillä ritarillinen ja romanttinen, mies: Ihastuin, rakastuin, taistelin sydämmestä, unelmoin, että kymmenen vuoden päästä, kolmikymppisenä asuisin vaimon ja parin kersan kanssa jossain Eirassa tai Tapiolassa.
Sitten kaikki muuttui kuin seinään. Enkä nää syytä. Toki, lukio oli kiireistä aikaa, joten olin kolmisen vuotta sinkku, mutta edellinen suhde päättyi niin, että ollaan yhä kavereita. Traumoja ei todellakaan tullut mistään.
Nyt on asia niin, että kun katson naisia, en oikeastaan ihastu lainkaan. Korkeintaan koen vahvaa seksuaalista vetoa (Tosiaan entinen "ritarillinen" olemus näkyy siinä, että yhden yön jutut eivät kiinnosta). Taistelussa sydämmen puolesta en näe mitään pointtia, ku joka tapauksessa ero tulee jossain vaiheessa. Avioliitosta puhumattakin. Lapsia toki yhä haluan, mut avioliitto on vaan ajan haaskausta, ku ei samaa naamaa jaksais kattoa. Muutenki avioliitto on vanhentunut.
Ja mähän olisin varmaan näinkin ihan onnelinen - toiset on luonnostaan yksinäisiä susia. Mutku mä tahdon tahtoa asioita, joita tahdoin ennen! Onko kellään kokemusta samanlaisesta?
Sitten kaikki muuttui kuin seinään. Enkä nää syytä. Toki, lukio oli kiireistä aikaa, joten olin kolmisen vuotta sinkku, mutta edellinen suhde päättyi niin, että ollaan yhä kavereita. Traumoja ei todellakaan tullut mistään.
Nyt on asia niin, että kun katson naisia, en oikeastaan ihastu lainkaan. Korkeintaan koen vahvaa seksuaalista vetoa (Tosiaan entinen "ritarillinen" olemus näkyy siinä, että yhden yön jutut eivät kiinnosta). Taistelussa sydämmen puolesta en näe mitään pointtia, ku joka tapauksessa ero tulee jossain vaiheessa. Avioliitosta puhumattakin. Lapsia toki yhä haluan, mut avioliitto on vaan ajan haaskausta, ku ei samaa naamaa jaksais kattoa. Muutenki avioliitto on vanhentunut.
Ja mähän olisin varmaan näinkin ihan onnelinen - toiset on luonnostaan yksinäisiä susia. Mutku mä tahdon tahtoa asioita, joita tahdoin ennen! Onko kellään kokemusta samanlaisesta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Täällä samanlaisten ajatusten kanssa painiva naikkonen..
Ei oo helppoo ei!
Älkää naiset kutsuko itseänne naikkosiksi (tai myöskään miehet). Naikkonen ei tarkoita samaa naisesta kuin miekkonen miehestä. Naikkonen on kevytkenkäinen nainen, eikä mitenkään positiivisessa mielessä.
Sul on tyyppi aika helppoa, jos muhun vertaa... Mä en jaksa ihmisiä lainkaan: miehieä tai naisia, romanttisesti tai ei, ystävinä tai tuttuina....