Tässä pähkäilin muutaman päivän kun olin aktiivinen palstalla mitä tänne kirjoitin ja tajusin että omalla kohdalla sekä usko ja toivo parisuhteen löytymiseksi on jo jonkin aikaa sitten oikeastaan kadonnut.
Joku ehkä kuvittelisi että ilman odotusarvoja on hyvä elää, mutta samalla tajuaa että jos viihtyy ok yksin sekä on suht tyytyväinen elämään niin sitä kautta ainakin mies varmistaa että tuskin parisuhdetta on tulossakaan.
Miksikö?
Koska se passivoi.
Jos olisi edes epätoivoinen jollaista vaihetta minulla ei ole koskaan ollut nin sitä varmaan kiertäisi kaikki avuttomimmatkin räkälät sekä oikein tinkaisi joka naiselta joka uskaltaa vähän vilkaista joka kadunkulmassa että lähteekö hän treffille.
Ehkä yritän sanoa että minullakin on ylpeyteni ja tajuan myös miten se vanha sananparsi että aika ja sattuma tapahtuvat kaikille pitää paikkansa.
Jos et kohtaa niitä tiettyjä oikeita tyyppejä oikeaan aikaan ja sitä kautta pääse ehkä tutustumaan myös luontevasti toiseen sukupuoleen josta löytyy sitten sopiva niin elämä vain lipuu ohi ilman suhdetta (en käytä sanaa "rakkaus" tai "seksi" koska toisesta tulee jotain ideaalihömppä mieleen ja toisesta tulee taas näitä "sä haluut vain pillua" juttu mieleen)
Monelle palstalaisella tuottaa tuo asia tuskaa koska tajuavat oman tilanteensa ja herkemmin se tapahtuu miehille joilta odotetaan aktiivista roolia sekä jos takana on vain huonoja, negatiivisia tai mitäänsanomattomia kokemuksia/suhteenpoikasia (tai ei suhteita ollenkaan) takana niin se ruokkii sitä kierrettä josta ei pääse pois.
Huomaan myös palstalla miten erilaisia kokemuksia ihmisllä on elämästä koska moni alkaa kommentoida pienestäkin että joku "vänisee" vaikkei tällä ole mitään hajua mitä se toinen henkilö yritti sanoa ja mitä kokemuksia hänellä on.
Palstan kirjoitukset ovat yleisesti jotain sellaisia sitä hetkeä leimaavia anti-rakkausrunoja joilla ilmaistaa sitä tunnetilaa kun ollaan sinkku, mutta odotetaan jotain muuta joka ei ole saapuvaksi.
Tajusin just tuossa etten enää odota. Enkä usko että se on hyvä asia koska se tappaa sen viimeisen inspiraation, yrityksen ja positiiviset ajatukset tulevaisuudesta mikä liittyy tulevaisuuden parisuhteeseen.
Sori taas tästäkin vänkytyksestä.
Joku ehkä kuvittelisi että ilman odotusarvoja on hyvä elää, mutta samalla tajuaa että jos viihtyy ok yksin sekä on suht tyytyväinen elämään niin sitä kautta ainakin mies varmistaa että tuskin parisuhdetta on tulossakaan.
Miksikö?
Koska se passivoi.
Jos olisi edes epätoivoinen jollaista vaihetta minulla ei ole koskaan ollut nin sitä varmaan kiertäisi kaikki avuttomimmatkin räkälät sekä oikein tinkaisi joka naiselta joka uskaltaa vähän vilkaista joka kadunkulmassa että lähteekö hän treffille.
Ehkä yritän sanoa että minullakin on ylpeyteni ja tajuan myös miten se vanha sananparsi että aika ja sattuma tapahtuvat kaikille pitää paikkansa.
Jos et kohtaa niitä tiettyjä oikeita tyyppejä oikeaan aikaan ja sitä kautta pääse ehkä tutustumaan myös luontevasti toiseen sukupuoleen josta löytyy sitten sopiva niin elämä vain lipuu ohi ilman suhdetta (en käytä sanaa "rakkaus" tai "seksi" koska toisesta tulee jotain ideaalihömppä mieleen ja toisesta tulee taas näitä "sä haluut vain pillua" juttu mieleen)
Monelle palstalaisella tuottaa tuo asia tuskaa koska tajuavat oman tilanteensa ja herkemmin se tapahtuu miehille joilta odotetaan aktiivista roolia sekä jos takana on vain huonoja, negatiivisia tai mitäänsanomattomia kokemuksia/suhteenpoikasia (tai ei suhteita ollenkaan) takana niin se ruokkii sitä kierrettä josta ei pääse pois.
Huomaan myös palstalla miten erilaisia kokemuksia ihmisllä on elämästä koska moni alkaa kommentoida pienestäkin että joku "vänisee" vaikkei tällä ole mitään hajua mitä se toinen henkilö yritti sanoa ja mitä kokemuksia hänellä on.
Palstan kirjoitukset ovat yleisesti jotain sellaisia sitä hetkeä leimaavia anti-rakkausrunoja joilla ilmaistaa sitä tunnetilaa kun ollaan sinkku, mutta odotetaan jotain muuta joka ei ole saapuvaksi.
Tajusin just tuossa etten enää odota. Enkä usko että se on hyvä asia koska se tappaa sen viimeisen inspiraation, yrityksen ja positiiviset ajatukset tulevaisuudesta mikä liittyy tulevaisuuden parisuhteeseen.
Sori taas tästäkin vänkytyksestä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ymmärrän ongelmasi ja laitan sen lyhyesti pähkinänkuoreen:
Olet liikunnallinen, haluat liikunnallisen naisen. Liikunnallisuuden tulee näkyä naisessa vähintäänkin normaalina painona. Naisen tulee olla virkeä muutenkin mutta se ei saa olla heti perustamassa kotia?
Ongelmasi on, että vaikka olekin liikunnallinen olet "haalean vaalea" ja särmätön (omien sanojesi mukaan) sekä näytät mukavalta. Tuon takia sinua lähestyvät pyöreänmuotoiset "tätimäiset" naiset, jotka ehkä saattavat olla vielä yksinhuoltajiakin..Ja he haluavat "punaisen tuvan ja perunamaan" jne. jota sinä et ilmeisestikään halua..
Eli kysyntä ja tarjonta eivät sinun tapauksessasi kohtaa.
Olen opiskellut aika hyvin, eikö vain?
Vänkyti vänkyti.. :)
saa mieleisen vastauksen, kun vastaa itselleen ;)
No en kyllä ole aloittaja..Olen vain lukenut "muutaman" hänen kirjoituksensa tällä palstalla.
Ja sinä epäilet että tämä aloitus oli tarkoitettu henkilökohtaiseksi ongelmaksi jota sinun on hartaasti yritettävä tolkuttaa vaikka kyse taitaa olla siitä miten kuvailen yleisesti sitä asiaa ettei sitä välttämättä kohtaa niitä ihmisiä joita tahtoisi sekä miten se vaikuttaa odotukseen että löytääkö sitä toista osapuolta vai ei?
Osasit tiivistää asian aika hyvin niistä asioista joista olen sanonut, mutta en ole peräänkuluttanut liikunnallista naista vaan ei-pyöreää naista joiden osuus liikunnallisissa yleensä on pienempi.
Jos olisit housuissani niin ymmärtäisit sen omituisuuden miten kiinnostuksenkohteeni eivät ole pelkästään liikunnallisia vaan monipuolisemmat, mutta kiinnostuneet naiset ovat aina tuota yhtä ja samaa mallia pienillä muutoksilla. Osalla on enemmän yhteistä kanssani kuin toisilla.
Jossakin vaiheessa ei enää siten osaa edes odottaa että kukaan muu tai muunlainen voisi edes olla kiinnostunut sekä tajuaa miten sattumanvaraista se touhu lopulta on että kohtaisi jonkun joka poikkeaa noista avointen markkinoiden kysynnän ja tarjonnan laeista.
Olen ulkoisesti haalean vaalea ja monien mielestä särmätön. Sisäisellä särmällä ei ole merkitystä jos sitä erityisesti ei naisille korosta olemalla "äijä" koska naiset ovat suhteellisen pinnallisesti miehiä arvioivia otuksia.
Tarkoitus aloituksessa oli sanoa että osa on hemmetin onnekkaita koska syntyvät tietynlaiseksi joilla on paljon mahdollisuuksia löytää sopiva kumppani ja toisaalta osa hemmetin onnekkaita kun heillä käy säkä ja löytävät sopivan kumppanin vaikka eivät ole syntyneet tuollaisiksi. Sitten on niitä joilla ei käy säkä kummassakaan tapauksessa.
"Jos et kohtaa niitä tiettyjä oikeita tyyppejä oikeaan aikaan ja sitä kautta pääse ehkä tutustumaan myös luontevasti toiseen sukupuoleen josta löytyy sitten sopiva niin elämä vain lipuu ohi ilman suhdetta"
Totta turiset.Tämä tapahtuu myös naisille. Minulle on käynyt juuri näin.En tahdo baarivonkailua enkä edes juo enkä yhtäkään yhden yön juttua ja töissä naisvaltaisella alalla ja harrastukset naisten kesken jne. Ei siis ole mitään luontevaa tapaa tutustua miehiin, tai siis sinkkuystäväpiiriä ja suurta tuttavaverkostoa ympärillä, olen jäänyt yksin.
Kuka uskoo tollaseen että on joku oikea aika?? ja mitä tää tarkoittaa?
Oman käsitykseni mukaan mikään juttu ei lopu sen takia että aika nyt oli väärä, vaan tyyppi ei ollut oikea.