Huh, millaista töissä on. Kai tämä jotenkin ujouttakin sivuaa, tai sitten introverttia luonnetta, lievää masentuneisuutta, who knows. Siihen vielä päälle univaje mitä usein työviikolla tulee. On vaan todella rankkaa kun pitää koko ajan tsempata sosiaalisesti.
Jos on hiljaa ja mieli apea ja kaipaisi piristystä, ei toivoakaan että esim.joku tulisi juttelemaan tai heittäisi jonkun hauskan jutun. Silloin muut käyttäytyvät samoin minua kohtaan eli ovat hiljaa ja puhuvat toisilleen. Joten on PAKKO yrittää tsempata, jutella ja hymyillä, vaikka väsyttää. Sillä saa ripauksen huomiota ja hymyä. Ei sellaisesta hiljaisesta tyypistä pidetä. Toisaalta ymmärrän tämän, enhän välttämättä osaa heittää juttua takaisin samalla tavalla. Olen jotenkin hidas eikä aivot leikkaa sosiaalisissa tilanteissa eikä oikein muissakaan. Vaikutan varmasti välillä aika teennäiseltä ja oudolta, kun yritän väkisin vetää hymyn naamalle. Yritän välillä puhua pelkästään puhumisen pakosta, ja tuloshan on aika järjetön ja sanoja tulee milloin mitäkin. Vihaan myös hidasta puhetapaani ja että sanojen hakeminen kestää, sen takia olen yrittänyt myös puhua nopeammin. Myös hiljainen ääni vituttaa.
En vain koskaan tunne saavani tarpeeksi ystävyyttä/rakkautta/huomiota ihmisiltä. Tunnen oloni ulkopuoliseksi seurassa kuin seurassa. Välillä kun uskaltaudun puhumaan enemmän se antaa vähän vastakaikua. Silloin on ihan kiva mieli.
Se on vain rankkaa. Minulla ei taida olla annettavaa ihmisille. Tällöin hekään eivät anna oikein mitään minulle. Häpeän itseäni. Ikäänkuin en yllä lähellekään muiden ihmisten tasoa, vaikka kuinka kurottelen. Välillä öisen herään suureen häpeään. Helpompi olisi vain luovuttaa väkisin yrittäminen, se olisi luonnollisinta ettei minua olisi tuolla pyörimässä. Ei minusta kuitenkaan ole siihen, olen aika sinnikäs.
Olisi vaan helppoa jos olisi omaltaa itseltään rento ja kiva, josta pidettäisiin. Mutta jos otan rennosti enkä stressaa esim.puhumisesta, jään automaattisesti syrjään ja mieltä alkaa painaa se etten saa huomiota ja rakkautta.
Pahaa on myös se ettei edes työn ulkopuolella ole läheisiä. Minulla on kämppis mutta hänellä on omat ystävät. Minulla on myös satunnaisia kavereita, heilläkin omat ympyränsä ja läheiset.
Töissä on sosiaalisesti rankkaa
8
615
Vastaukset
- 8+9
Melkein kuin olisin itse kirjoittanut tuon
- dsfsdfsdfds
Joo ihan samoja juttuja mulla. Kai me ujot/foobikot ollaan aika vaativia itseämme kohtaan. Sä kaipaat rakkautta ja huomiota, mutta samalla pelkäät kauheasti ettet sitä voi saada. Sitten sitä alkaa peloissaan "suorittaa" sosiaalisia tilanteita ja tulkitsee niitä aina pelosta käsin. Itselläni tulee kans iltaisin nukkumaan mennessä mieleen kaikkia häpeällisiä tilanteita missä oon mokannu tai sanonut jotain typerää. Häpeän aalto vaan pyyhkii läpi kehon ja haluan torjua sellaiset ajatukset, vaikken pysty. Huomaan olevani aika kateellinen sosiaalisille ihmisille, jotka osaa olla rentoja ja puhuvat sujuvasti small talkia. Vertaan itseäni muihin ja koen olevani aina huonompi. Siitähän sitten tulee vaan huono olo. Yritä saada kiinni niistä alemmuuden ajatuksista kun niitä tulee ja pysähdy miettimään, et minkä takia oot oppinut ajattelemaan niin negatiivisesti. Jostain sä oot saanut sellaisen uskomuksen, ette riitä sellaisenaan, niine sosiaalisine lahjoinesi. Onko sinulla jotain huonoja kokemuksia kenties?
- gsdgsdfsgdfggsd
"Jostain sä oot saanut sellaisen uskomuksen, ette riitä sellaisenaan, niine sosiaalisine lahjoinesi. Onko sinulla jotain huonoja kokemuksia kenties?"
No olen aika yksinäinen, kyllähän sitä miettii miksei niitä kavereita paljoa ole eikä ihmiset ole kovinkaan kiinnostuneita. Torjumiset, porukan ulkopuolelle jääminen jne.on tuttua. Vaikka kuitenkin olen aktiivinen ihminen ja uskallan myös oma-aloitteisesti pyytää viettämään ihmisiä kanssani aikaa.
Olen aina ollut hiljainen ilman sen kummempaa syytä. En usko että edes koulukiusaaminen vaikutti kovinkaan nykytilanteeseen, sillä olin hiljainen jo ennen sitä kun olin lapsi. Varmaan vain "huono" luonne sattunut jolla sosiaalista jännittämistä, ja ainoana lapsena en ole tottunut kilpailemaan huomiosta ja kotonakin vanhemmat ovat hiljaisia jne.
- dfsdfsfsfs
Melkein jo arvasin, että kiusaamista tms taustalla. Itselläni on myös, mutta uskon olevani perusluonteeltani jo ujo ja herkkä, mikä sitten johti kiusaamiseen. Ei siihen paljon tarvita, että alkaa jännittämään sosiaalisia tilanteita. Saatko mitään keskusteluapua tai terapiaa? Varmaan niitä kannattaa ainakin käyttää avuksi. Itse luen myös paljon aihetta käsittelevää kirjallisuutta, että ymmärtäisin itseäni paremmin ja voisin myös auttaa itse itseäni. Avoimuus ja puhuminen ovat varmasti avaimia ongelmaan, mutta jännittäjälle ne ovat just vaikeita. Mä uskon, että jos pystyis hyväksymään itsensä heikkona ja ujona, niin olis jo pitkällä toipumisessa. Sitähän me jännitetään, että jotenkin paljastutaan ja ihmiset saa tietää, että meissä on jotain heikkoa. Mutta oikeesti kaikki on heikkoja jollain tapaa.
- gdfgsdfgsgsdg
Juu ainakin luen paljon itsensä kehittämis-kirjoja yms. Olen käynyt juttelemassa psykologille ja kirjoitellut myös nimettömänä netissä... Ei nyt ehkä tilanne kuitenkaan ole niin paha että välttämättä tarvitsisi taas psykologille mennä. Tai siis, kun ei ole rahaa/paikkaa mennä, eikä tilanne ole niin vakava että välttämättä tarvis mennä ni ei jaksa nähä sitä vaivaa.
- samalianennn
Muista se että meitä tämmösiä samanlaisia on enemmänkin, joten ett ole yksin !
se taitaa vaan olla luonteenpiirre. ei kaikki voi olla samanlaisia sosiaalisia ihmisiä.
tsemppiä !! - puranetariumu
Aivain kuin omista ajatuksistani olisi tuo teksti tänne tullut. Minullakin on myös hyvin hiljainen ääni (ja yläasteella muut antoivat minulle haukkumanimen "piipittäjä"). Samassa veneessä soudetaan.
Introverttina ja ujona eläminen on tässä maailmassa vaikeaa. Se on vähän fifty-fifty; introvertti/ujo tekee siitä itse vaikeaa (ensimmäinen kommentoija mainitsikin esim. Sitten sitä alkaa peloissaan "suorittaa" sosiaalisia tilanteita ja tulkitsee niitä aina pelosta käsin) ja muut ihmiset tekevät siitä vaikeaa (koska esim. tulkisevat ujon ihmisen snobiksi tai jopa epäkohteliaaksi tylsimykseksi). Ihmiset harvoin tajuavat, että sisäänpäinkääntyneen käytöksen tai hiljaisuuden takana voi olla ujoutta. Ehkä yleistän, mutta nyt aikuisuuden kynnyksellä olen huomannut, että aikuiset ihmiset eivät ymmärrä aikuisen ihmisen ujoutta; "normaalit ja ulospäinkääntyneet" aikuiset olettavat, ettei ujoutta enää esiinny aikuisilla. Että se on lasten (ja nuorten) juttu, josta kasvetaan ulos, kun itsenäistytään.
Löysin käsiini kirjan kuin Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot (Kelti-Kangasjärvi). Kirjoittaja kirjoittaa hyvin siitä, mitä ujous tarkoittaa ja neuvoo, miten ujoja lapsia tulisi tukea (jotta myöhemmin ei vaikkapa kehittyisi sosiaalisten tilanteiden pelkoa) ja että sosiaaliset taidot eivät määräydy sen mukaan, onko introvertti vaiko ekstrovertti. Ekstrovertilläkin voi olla huonot sosiaaliset taidot, vaikka annetaankin ymmärtää, että mitä puheliaampi niin sen sosiaalisempi. Se on harhaluulo. Sosiaaliset taidot eivät ole riippuvaisia ihmisen persoonasta, oli sitten sisään- tai ulospäinkääntynyt ihminen.
Ymmärrän hyvin tuskasi työelämässä. Millaista työtä teet, onko sinulla mahdollisuus vaihtaa sitä vähemmän sosiaalisesti kuormittavaan tai mennä opiskelemaan sellaista alaa, josta pääsisit itsellesi sopivampaan paikkaan töihin? Toisaalta nykyaikana työnsaanti kusee ja suurin osa työpaikoista sijoittuu palvelualalle... Tiedän, että tämäkin kuulostaa hyvin kliseiseltä neuvolta, mutta oletko harkinnut, että hakisit elämääsi tukea terapian kautta? Tai siis minusta vaikuttaa siltä, ettet ehkä välttämättä jaksa taistella kauaa yksin ja kärsiä siitä, että ujoutesi/hiljaisuutesi/huono itsetuntosi on haitaksi ihmissuhteillesi. Persoonaa ei voi muuttaa, mutta "suhtautumistapaa" (en oikein tiedä, minkä sanan kirjoittaisin tähän kuulostamatta täysin idiootilta) sosiaalisissa tilanteissa voi ja huomaat pärjääväsi niissä ihan omana itsenäsi ilman, että sinun tarvitsisi kuormittua, masentua ja kärsiä niissä. - Juha82222222
sama täällä. En pystynyt oleen hyvin työpaikalla koska kärsin ujoudestani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit1788531KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti4557737Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei763910Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521643794Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1223105Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään722972Turvaan tulleet lähettävät omia lapsiaan vaaraan - hullua
MOT-ohjelman jakso ”Loma vaihtui kahleisiin” kertoi, kuinka Suomessa ja muualla Euroopassa asuvat somaliperheet lähettäv442091- 1262086
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro231913Vedonlyöntiä .
Olen valmis lyömään ison vedon , että homma kaatuu . Jos kerta Sivonen ei lähde mukaan , niin ei tuoho usko kukaan muuka211901