missä opiskelit ja millaista opiskelijaelämää

90-luvun loppupuolisko ja meno oli Williä ;-) Eikä ole kyse vain ajan kultaamista muistoista, vaan se oli totuus.

Estääkö se avoliitto sitten villin menon? Voi olla hurja meininki ilman että tarttee paneksia ympäriinsä. Itse olin AMKssa 2005-2009 välillä sinkkuna ja välillä suhteessa, meininki oli välillä melkoista! Harvemmin niistä pippaloista miestä käteen jäi, kun ei irtosuhteita harrasta muutenkaan ja kumppanit löytyivät jostain ihan muualta.

Media/taidealan ahjossa ja hyvät muistot jäi. Seurustelin kuitenkin toisessa kaupungissa asuvan pojan kanssa, paitsi viimeisenä vuotena laitoin poikki. Silloin olin kuitenkin jo niin lopputyön lumoissa että villi opiskelijaelämä ei toteutunut sittenkään. Eikä se olis kai oikein sopinutkaan mulle. Olin kurssini nuorin ja vähän liian nuori viettämään "täyttä"opiskelijaelämää siinä vaiheessa. Kun kaikenlaista pössyttely-kukan tarjoajaa, setämieshippiä, muusikkoa yms. oli liikkeellä sakeanaan.Säästyin pahoilta kommelluksilta ja mokilta, mutta sain hyviä muistoja ja hyviä kavereita..

"Kaikki" on tässä tapauksessa aika suhteellinen käsite. Kyllähän opiskelijoista paljon sinkkuja löytyy tai ainakin tuntuu avovaimot ja -miehet vaihtuvan kohtalaisen tiuhaan tahtiin monilla.

Eihän tuo avoliitossa oleminen sinäänsä estä mitään porukalla tapahtuvaa juhlimista. Tietenkin tältä varatulta jää nämä seksiseikkailut kokematta, mutta se ei ole mielestäni mitenkään hänen kanssaan juhlivilta pois. Sitäpaitsi kyllähän varatutkin sekoilevat ja pettävät ihan entiseen tahtiin jollei enemmänkin.

Tietenkin toiset "aikuistuvat" nopeammin eikä heitä tuollainen juhliminen ja sekoilu enää kiinnosta. Toisilla taas tuo halu ei meinaa millään ottaa loppuakseen. Lähinnä kiinni persoonasta eikä niinkään parisuhdetilanteesta.

Itse olen ollut opiskeluajan varattu, mutta sitten ollaan etsitty naista porukassa oleville sinkuille, joten on päässyt itsekin hieman flirttailemaan ja iskemään.

lisää?

2000-luvulla liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Istuin koulun lisäksi tietokoneen edessä neljän seinän sisällä. Tarjolla olisi kyllä ollut jos jonkinlaista toimintaa (pääosin baareihin liittyvä) mutta ei kiinnostanut. En kadu bilettämättömyyttäni. Kadun sitä, että minusta on ajan mittaan tullut se mies kuka on tyytyväinen koneella istumiseen. :) Olen kyllä kuullut juttuja miten ihmiset ovat pitäneet hauskaa mutta minua ei koskaan saanut koskaan aidosti innostumaan näistä asioista.

Varmasti jos ei opiskele ihan pienimmässä kaupungissa niin suurimmassa osassa on mahdollista osallistua monenlaisiin ajanvietteisiin. Se, että onko se hauskaa on sitten kiinni omasta itsestään ja oikeasta porukasta missä liikkuu.