Väärän alan työehtosopimus

Jospa tarkentasit hieman? Esim Shellillä käytetään MaRan tessiä ja ABC:llä kaupan alan tessiä - täysin laillista, vaikka työ käytännössä samaa!

Enemmän pitäisi tietää asiasta. Nykyisin on ammattiliittoja jotka haluavat
laajentaa työehtosopimustaan koskemaan töitä mihin niitä ei ole tarkoitettu työntekijän etujen vastaisesti. Esim. Palvelualojen ammattiliitto Pam Ry on muuttanut Puhdistus- ja siivousalan työehtosopimuksen nimen Kiinteistöpalvelualan työehtosopimukseksi, jota heidän tulkinnan mukaan voidaan noudattaa kun ihminen työskentelee kiinteistössä ja vähän enemmänkin. Alla on linkki erääseenkin tapaukseen, näin siivoojien huonot palkat saadaan laajennettua koskemaan käytännössä työtä kuin työtä.

http://www.turvallisuusala.fi/?p=2391

Vääriä sopimuksia käytetään koko ajan. Liitot taistelevat jäsenistä, jotta saisivat kuluttaa jäsenmaksurahoja omiin palkkoihinsa ja ökyelämään. Siksi he soveltavat omia tessejään mihin vain.
Aivan sama mihin liittoon soitat, niin sovit heidän jäseneksi.

"Jospa tarkentasit hieman? Esim Shellillä käytetään MaRan tessiä ja ABC:llä kaupan alan tessiä - täysin laillista, vaikka työ käytännössä samaa!"

Kaupan alan tessi metallialan hommissa.

Mites kaupan alan tessilä rakennustöiden tekeminen?

Työnantaja määrittää, minkä alan työsopimusta yrityksessä noudatetaan. Se koskee kaikkia työntekijöitä, riippumatta kuuluuko joku samaiseen liittoon tai ei tai johonkin toiseen liittoon tai ei. Liittoon kuuluminen on vapaaehtoista. Sama palkka kuuluu liittoon tai ei. Liiton jäsenmaksu on riippuvainen liitosta ja palkasta. Jäsenmaksun työntekijä voi maksaa itsenäisesti tai sitten se pidätetään suoraan palkasta. Mahdollinen liiton jäsenmaksun verovähennys tehdään brutosta, mikä tarkoittaa, että vain osa liiton maksusta hyvitetään lopullisessa verotuksessa, mikä näkyy veronpalautuksessa tai jälkiveron määrän vähennyksessä. Joka tapauksessa liitolle jää maksettavaa useampi satanen vuodessa.

Liiton jäsenmaksun verovähennys on epäoikeudenmukainen ja perustelematon. Sen takia sitä ollaan poistamassa. Valtion kassaan tulee vuosittain sen ansiosta 220 miljoonaa euroa. Asia koskee noin 1,3 miljoonaa palkansaajaa. Tämän aukon valtion kassassa on joutunut jokainen palkansaaja korvaamaan eli 4,2 miljoonaa palkansaajaa ovat maksaneet sen 220 miljoonaa verotuksessa eli 52 euroa jokainen. Myös verovähennyksen saaja on sen maksanut korkeampana verona, joten summa summarum verovähennyksestä ei ole ollut paljoa hyötyä. Kun verovähennys poistetaan, niin se ei vaikuta käteen jäävään palkkaan. Netto on sama kuin ennenkin, koska verovähennys on tehty lopullisessa verotuksessa. Palkansaaja ei sitä ole edes huomannut. Liitolle maksettava korvaus sen sijaan otetaan suoraan palkasta. Jos palkansaaja eroaa liitosta, niin nettopalkka kasvaa.

On muistettava, että pitää kuulua työttömyyskassaan, että saisi ansiosidonnaisen. Liiton jäsenyys on eri asia, eikä liitolla ole mitään tekemistä ansiosidonnaisen kanssa. YTK:n jäsenmaksu on noin 100 euroa vuodessa. Se on verovähennyskelpoinen oikeutetusti, koska se on tulonhankkimisvähennys, mitä ammattiliiton jäsenmaksu taas ei ole.

Asiantuntija vastaa https://www.tyosuojelu.fi/-/mista-saan-selville-pitaako-alalla-jossa-tyoskentelen-noudattaa-tyoehtosopimusta-

Tässä eräs keissi Erto:lta.

"Jäsenemme oli yhteydessä työsuhdeneuvontaan, koska hän halusi selvittää työsuhteensa päättymiseen liittyviä epäselvyyksiä. Selvittelyssä kävi ilmi, että epäselvyyttä oli ollut päättymisen lisäksi myös esimerkiksi siitä, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteessaan olisi tullut soveltaa ja oliko hänelle maksettu palkka oikein."

Kun Erto sai selville oikean työehtosopimuksen, ilmeni että jäsenelle oli koko työsuhteen ajan maksettu liian pientä palkkaa. Hänen palkkansa oli ollut siis pienempi kuin Erton näkemyksen mukaisessa oikeassa työehtosopimuksessa sovittu vähimmäispalkka.

Asiaa yritettiin ratkaista neuvottelemalla työnantajan kanssa, mutta työnantaja kieltäytyi maksamasta jäsenellemme maksamatta jääneitä palkkoja.

Työnantaja katsoi, että jäsenen työsuhteessa oli noudatettu toista, heidän mielestään oikeaa työehtosopimusta, jonka mukaan hänelle olisi maksettu oikeansuuruista palkkaa. Lopulta jäsen haki Erton maksutonta oikeusturvaa, joka hänelle myönnettiin ja niin asia vietiin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Työnantaja vastaa aina viime kädessä oikean työehtosopimuksen noudattamisesta. Edes työsopimuksella ei voi sopia, että työsuhteessa sovellettaisiin niin sanotusti väärää työehtosopimusta.

Oikea työehtosopimus ratkaistiin lopulta työntekijän työtehtävien mukaan, joista myös tuli riitaa oikeudenkäynnin aikana. Asiassa pyydettiin myös lausunto työtuomioistuimelta.

Työtuomioistuimessa ammattiliitot, jotka olivat neuvotelleet nämä riidanalaisina olevat työehtosopimukset, saivat Erto mukaan lukien esittää oman näkemyksensä niiden soveltumisesta jäsenen työhön. Käräjäoikeus katsoi lopulta, että työntekijään olisi pitänyt soveltaa Erton esittämää työehtosopimusta.

Liian pienen palkan seurauksena myös työntekijän lomapalkat, lomarahat sekä lomakorvaukset olivat jääneet liian pieniksi. Käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan jäsenellemme yhteensä noin 16 000 euroa maksamatta jääneitä palkkoja, lomapalkkoja, lomarahaa ja lomakorvausta viivästyskorkoineen.

Todellisten maksamatta jääneiden palkkojen kokonaismäärä oli vielä suurempi, mutta oikeudessa Erto ei voinut vaatia palkkoja kuin vain viimeiseltä viideltä vuodelta. Sitä vanhemmat palkat olivat jo lain mukaan vanhentuneet.

Työnantaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta vielä hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväksi, joten käräjäoikeuden tuomio jäi lopullisena voimaan.

Tämä työehtoshoppailu on juuri sitä työnantajien orjatyöajan kaipuuta, silloin kun ei pitänyt maksaa kuin ylläpito ja kaikki olivat tyytyväisiä...Kunnes sitten orja ampuikin työnantajaa...