Olen alkanut miettimään asiaa, kun erot vaan lisääntyvät ja onnettomia ihmisiä on joka puolella, lapsia hyvätään, vihataan jopa annetaan pois kokonaan.
Mistä eron syyt tulevat, tällä palstalle näkyy kaikenlaisia selityksiä, mutta oikeaa pohjasyytä en ole vielä lukenut täältä. Täällä kerrotaan vain miten tympii nykyliittoja toiset kehoittavat eroamaan. Petetään heti kun silmä välttää, minkäänlaista toisen ihmisen kunnioitusta ei enää ole, ei ole ymmärtämystä eikä varsinkaan tahtoa lähteä etsimään sitä syytä, sillä yhteenhään on menty suuresta rakkaudesta toiseen ja elämän iäksi.
Elämä on kova ja muuttuu, sillä se suloinen seurustelun aika muuttuu arkiseksi aherrukseksi, tosin siinä voi säilyttää tämän puolison kanssa yhdeyden, kun ei päästä kotiin töitä, ei harrastuksia eikä ketään välillenne. Ystävät ovat yhteisiä.
Sitten pienten lasten aikaan, äidit usein uupuvat ja sekö on alku erolle, sillä useinkaan tuo äiti ei osaa kertoa puolisolle uupumistaan oikein, eikä puoliso ymmärrä kun toinen naputtaa, on äkeä ja etääntyvä. Se todellakaan ei ole sitä mitä puolisot luulevat, vaan nyt tuo äiti tarvitsee entistä enemmään läheisyyttäsi, kosketustasi ja auttamista lasten hoidossa kodin asioiden hoidossa, nyt kaikki aika pitäisi suoda kotiin ja perheelle, kyllä isovanhemmatkin tulevat ottamaan lapset, jotta voitte kaksin viettää aikaa, vaikkapa vain kotona ollen.
Mutta ravintolat ja viinat pitäisi pitää kaukana, pieni lomamatka yhdessä puolsion kanssa voisi auttaa. Joten mies älä lähde lipettiin, silloin kun sinua eniten tarvitaan. Vaan ole mies ja mene hakemaan apua perheeseenne, puoliso on monesti niin uupunut, että hän ei todellakaan näe asioita enää mitenkään oikein. Mene perheterapautille ja kerro asiat ihan oikein, hän osaa neuvoa kuinka nyt kohdella puolisoa, hän todella tarvitsee apuasi.
On säälittävää katsoa, kuinka perheet hajoavat, etsitään uusi kumppani, mutta ei ajatella, että ei siinä entisessäkään mitään vikaa ole, olisit tukenut.
Lapset ovat aivan kauhuissaan näistä eroista, enkä todellakaan usko toisen ihmisen olevan yhtään sen parempi tuossa samassa tilanteessa, joten on suorastaan raukkamaista etsiä niitä uusia.
Miksi erotaan paljon
32
477
Vastaukset
- näin vaan on
Erojen suurin syy on PIHTAUS!
- Kalteritango
Omasta mielestäni kysymys kuuluu: miksi ei erota vieläkin enemmän?
Tarkoitat varmaankin ainakin periaatteessa hyvää, mutta et näe liittoja ja suhteita yhteydessä nykyelämään ja -maailmaan. Vanhanaikainen avioliitto, niin kuin kaikki muutkin suhteet, ovat aikansa eläneitä institutioita, jotka eivät pelitä enää tämän päivän elämässä ja yhteiskunnassa.
Jos niiden malli ei muutu, käsitys yksityisyydestä pariutumisen jälkeenkin, niin joutavatkin olla tuhoon tuomittuja. Silti, vaikka perhe on perusyksikkö ja paras paikka lasten kasvattamiselle ja ohjaamiselle, niin mikään sisäänlämpiävä yksikkö ei ole kenenkään mielenterveydelle hyväksi. Ei varsinkaan vanhemmille, aikuisille ihmisille, ja heidän hyvin- tai pahoinvoinnistaanhan kärsivät sitten lapset - ja loppujen lopuksi koko yhteiskunnallinen yhteisö.- leena*
Vieläkin enemmän pitäisi erota... Mikään ei tee niin pahaa ihmiselle kuin elo liitossa, jossa ei ole mitään, mutta joka vie kaiken energian. Erottuani minulta vapautui energiaa (todella paljon) esim. teini-ikäisille lapsilleni. Ei muuten ollenkaan huono asia tutustua kunnolla lapsiinsa aikuisuuden kynnyksellä! Myös ystäviä on tullut tavattua useammin, soiteltua niitä näitä. Lukemiseen, musiikkiin, nettiin ja muihin harrastuksiin ja huveihin irtoaa myös aikaa.
Kalteritango, se on juuri noin: perhe ei saisi olla sisäänlämpenevä yksikkö, vaan suhteita perheen ulkopuolelle pitäisi olla laajalti.
- Majapaikkoja
Ei perheen tarvitse olla mikään sisäänlämpenevä yksikkö, perheenäkin suhteita pitää olla. Muuten niin ennen olikin, vierailtiin toisten perheissä ja vietettiin yhteistä aikaa perheittäin. Siinä lapset saivat tuttuja leikkikavereita ja vanhemmat aikuista juttuseuraa samalla kertaa. Voitiin mennä kylää ilman, että siitä suuremmin ilmoiteltiin ja kysyttiin aikaa, nytkin voisi vain soittaa, voimmeko tulla käväisemään illalla. Silloin ei olisi sitä pakkosiivoamista ja tarjoilujen laittamista kilpaillen, vaan asia perustuisi enemmään tähän yhteisen ajan viettämiseen ja rupatteluun, melkein joka huushollissa on kahvia tai teetä ja vaikkapa vain jokin korppu sen painikkeeksi.
Kaikesta on tehty niin monimutkaista ja vaikeaa, joten se aito tapaaminen on unohtunut. Kyllä noilla aikoinaan paljon parennettiin maailmaa ja parisuhdetta, eikä tarvinnut kotona yksin murjottaa ja ahdistua.
Kävimme naapureiden kanssa ulkomaanmatkoillakin, lapset mukana, täsät olemmekin saaneet elinikäiset ystävät.
Lapsille vanhempien yhdessäolo on tärkeintä tasapainoiseen kasvamiseen, sen jokainen sijaiskodissa tai lastenkodissa oleva lapsi tietää, sillä ikää tullessa monet reagoivat lapsuutensa tapahtumiin.
Hyvä olisi jokaisen täälläkin kirjoittavan syytä alkaa ajatella asioita ihan toisesta vinkkelistä eli antaa arvoa perheelle ja tehdä sen eteen kaikkensa.
Lasten pahoinvointi on suoraa hätähuutoa vanhempien eroista, lapset eivät ole saaneet kotia vaan kaksi majapaikkaa. Molemmissa on vieraita ihmisiä, jotka monesti ovat ilkeitä toisen lapsia kohtaan. Se ilkeily tapahtuu oman vanhemman poissaollessa ja saattaa olla hyvinkin kauheaa toimintaa. Aikuinen kilpailee pien lapsen kanssa saman ihmisen huomiosta, ollaanko tasa-arvoisessa tilanteessa, ei millään.
Ero tekee ihmisestä sokean, silloin kun se uusio tulee kuvioon mukaan, lapset tosiaankin ovat ihan hirveässä pakkoravossa, heillä ei ole vielä mitään oikeuksia. Lapsi tulevaisuudessa ihan varmasti tavalla tai toisella reagoi tähän piittaaamattomuuteen ja silloin lankeaa teille rangaistus tuosta hänen elämänsä tuhoamisesta, oman itsekkään elämänne etsimisestä.
Kuka ei ole valmis sitoutumaan perhe-elämään lapsien aikuusuuteen saakka, silloin pitää jättää lapset hankkimatta. On hirveää tuhota koti lapsilta.- hannamaria>E
"Ei perheen tarvitse olla mikään sisäänlämpenevä yksikkö, perheenäkin suhteita pitää olla."
"Lapsille vanhempien yhdessäolo on tärkeintä tasapainoiseen kasvamiseen"
"Hyvä olisi jokaisen täälläkin kirjoittavan syytä alkaa ajatella asioita ihan toisesta vinkkelistä eli antaa arvoa perheelle ja tehdä sen eteen kaikkensa."
Jos vanhemmista toinen rakastaa yksinäisyyttä, tykkää puuhata omiaan tai mitä tahansa, niin perheestä tulee sisäänlämpenevä yksikkö.
Jos vanhemmista toinen edelleen rakastaa yksinäisyyttä eikä halua tai (ei taaskaan) ole aikaa viettää aikaa perheensä kanssa, niin perheestä tulee sisäänlämpenevä yksikkö. Vai sisäänkylmenevä yksikkö?
Jos vanhemmista toinen antaa arvoa vain omalle työlle/omille harrastuksille, niin perheestä tulee viimeistään sisäänkylmenevä yksikkö. - murrr....
Ja lapsetko muka on niin ymmärtämättömiä ja "sokeita" etteivät tajua jos kotona vanhempien välilä läheisyys ja rakkaus loppuu? Ja molemmilla tai ainakin toisella on kokoajan paha olla ja energia ja elämänhalu loppu??? Siitäkö ne lapset ei sitten muka kärsi??! Kyllä lapset heijastaa niin paljon vanhempien tunteitaan että olis jo aika herätä ja lopettaa toi "pitää kesää lasten takia"-lässytys.
Voi j**leissön tätä ihmisten TEKOPYHYYTTÄ!!!!
- mies 40-
No tässäpä yksi pohjasyy luettavaksi.
Olemme asuneet vaimoni kanssa kohta 17 vuotta joista toistakymmentä vuotta naimisissa, meillä on yksi kouluikäinen lapsi.
Suhteestamme on jo useamman vuoden puuttunut läheisyys, keskusteluyhteys, seksi ja toisen kunnioitus. En ole suhteessa onnellinen vaan ahdistunut joka vain pahentaa asiaa. Lapsemme ei ole nykytilanteessa onnellinen vaan epävarma ja se vain pahentaa asiaa. Olen yrittänyt keskustella suhteen korjaamisesta, olen ehdottanut erinäisiä terapioita yms. mutta puolisoni ei myönnä että mitään ongelmaa olisi. Eli miten ihmeessä voi korjata suhdetta jos toinen ei halua myöntää sen olevan edes rikki.
Listasin suhteemme plussat ja miinukset, plussia oli jopa 3: -Olemme tunteneet pitkään (mutta en edes enää tunne vaimoani koska hän ei halua keskutella), Meillä on yhteinen lapsi (no onhan meillä se vaikka eroaisimmekin), - meillä on yhteinen talo (meillä on yhteinen velka ja yhteinen vankila) miinuksien listaamisen lopetin viiden toista jälkeen. ja kun tilanne on ollut tällainen jotakuinkin 5 -6 vuotta niin, onko se nyt liian helpolla luovuttamista. Haluaisin tietää yhdenkin juurisyyn miksi minun pitäisi odottaa vielä vaikka 10 vuotta josko tämä muuttuisikin yhtä äkkiä toimivaksi suhteeksi, en usko keijuihin tai hyviin haltioihin.
Ja ennen kuin joku vetää perinteisen naisasiakortin ja väittää, että suhde toimisi paremmin jos mies osallistuisi enemmän kotitöihin, niin kerrottakoon, että työni lisäksi hoidan noin 85% tämän talouden kotitöistä, enempää mä en vaan jaksa...- No sulla vaimona
normaali suomalainen nainen. Tsemppiä! Kyllä se siitä...
- 11+5
Tiedän tilanteen.
Naiset tarttee miehellistä ohjausta, dominoivaa asennetta ja huoltovastuuta miehestä, eikä niinkään apua kotitöissä.
Ukko joka pärjää omissa töissä hyvin ja tekee kotihommat päälle ei omaa mitään arvoa vastakkaisen osapuolen silmissä.
Lähdin 10 aviovuoden ja 2 lapsen jälkeen samasta tilanteesta, kun totesin, että järki menee ennenkuin tämä suhde korjaantuu. - ak
Lähde sinä mies uuteen elämään. Minulla on omassa elämässäni myös nuo 3 plussaa sekä myös 3 vuotta , jolloin miehelläni on ollut uusi suhde.Omalla kohdallani en sano tätä luovuttamiseksi vaan katson totuuta silmiin , vaikka mies nyt pyrkii takaisin ( katumus ).
Itse arvostaisin juuri kaltaistasi miestä , joka osallistuu kotitöihin. Se on yllättävän
suuri plussa nykyelämässä , olen sen monissa keskusteluissa naiskavereitteni
kanssa todennut.
TSEMPPIÄ sulle ja tee oikeat päätökset.
- Pihtarin mies
Mulla vaimona juuri samanlainen pihtari, 5 v ilman seksiä.
- Hah !
Ootko katsonut peilistä? Voi tietty olla, että se ei auta, jos ei ymmärrä, mitä sieltä näkyy.
- Sinulla on vamma
en usko vähääkään tuohon, että vaimosi olisi pihdannut 5 vuotta, jospa oletkin itse Ee pihtasi, joka käy vieraissa. ONKO ASIA NÄINPÄIN.
Ja toinen asia on se, käypä mielessäsi läpi, miksi menit naimisiin tämän nyt pihtariksi kutsumasi ihmisen kanssa. Elämä ei ole yksinomaan seksiä se on elämistä kaikissa arjan asioissa yhteisesti, seksi on vain pieni osa kokonaisuudesta. Jos sinun elämäsi on vain seksi, toivon hartaasti, että et enää koskaan muuta yhteen kenenkään kanssa.
- tässä tyy
Helpompi erota, kuin alkaa selvittämään avioliiton ongelmia!!!!
- murr...
Ongelmien selvittämiseen tarvitaan avioliiton molempia osapuolia, eroon ajaudutaan usein siinä vaiheessa kun se toinen on hakannu monta vuotta päätään seinään ja yrittänyt selvittää ja puhua asioista mutta toinen viittaa rukkasella koko tilanteelle. Tai sitten ei syystä tai toisesta ole kykenevä puhumaan asoista.
- Näin päin
Sinulle listantekijä sanoisin, että tee se lista uudelleen ja ajattele nyt niitä miinusmerkkisiä asioita, mitä itse voit tehdä niin, että muuttuisivat plus puolelle.
Uskon vakaasti että voit, yritä ensin muuttaa omaa toimintaasi, senjälkeen tulet huomaamaan, että toinenkin muuttaa toimintaansa, hän saattaa jopa alkaa keskustelemaan ja etsimään yhdessä kivoja juttuja, kyllä se vain niin on että se kylmyyden tulo koti on kummankin syytä ja jos lähtee tuolle miinisasioiden puolelle eikä edes yritä itse ajatella mikä niihin on johtanut, silloin tilanne ei parane. Mutta ihan lastenne vuoksi yrittäkää muuttaa omia tapojanne, esim. järjestätte aikaa kodin asioille ja ette heti ensimmäisenä aina hönkäise, että ei käy, ettekä ota hernettä nenään ihan jokaisesta toisen sanasta, vaikka se nyt vähän ilkeä olisikin, yrittäkää kääntää asioita positiivisiksi. Sanomalla esim. että taidat olla oikeassa .- mies 40-
No uskotko ihan tosissasi, että en ole yrittänyt ja miettinyt päätäni puhki. Useamman vuoden olen yrittänyt erilaisia lähestymistapoja asiaan, nyt vaan tuntuu, että ainuttakaan ideaa asian korjaamiseksi ei enään tule, jos toinen ei tule milliäkään vastaan vaikka mitä tekisin. Äkkiseltään tulee mieleeni vain yksi asia jota en ole yrittänyt, en ole heittäytynyt väkivaltaiseksi, juopoksi tai määräileväksi. Olen vaan aivan totaalisesti jumissa, enkä kertakaikkiaan enää itsekään jaksa.
Juu ja en syytä puolisoani suhteen viilenemisestä, ei se varmaankaan pelkästään hänen vikansa ole jos olemme alkaneet kasvamaan erilleen, mutta en siitä myöskään täyttä vastuuta omille hartioilleni aio ottaa.
Tilanne vaan tuntuu sen verran pahalta, että sattuu, parempi tehdä edes jotain ennen kuin allekirjottaneella alkaa lanttu prakaamaan... - aila*
Erosin, koska ex-mies
a) ei puhunut kuin bisneksestä, maailman taloustilanteesta. Häntä ei kiinnostanut pätkääkään perheensä hyvinvointi, ei edes pahoinvointi.
b) ei tehnyt kotitöitä. Tosin tv:n katsominen oli hänen mielestään kotityö
c) oli epäsosiaalinen. Exää ei kiinnostanut ihmiset, joista hän ei voinut hyötyä. Aiemmin tapasi "kavereita" eli liikekumppaneitaan. Viime vuosina ei niitäkään. Häntä ei huvittanut myöskään käydä sukulaisten synttäreillä yms. Kävimme lasten kanssa keskenämme. Minulla oli omat ystävät, lapsilla omat.
d) perheenä emme koskaan tehneet mitään yhdessä, paitsi alkuaikoina puoliväkisin kävimme kerran kävelyllä. Tunnelma ei ollut mieltä ylentävä. Sama juttu "parisuhteen hoitamisen" kanssa: yksin sain järjestää ja maksaa ravintolareissun tai leffaillan. Exän ehdotuksesta kävimme jossain n. 15v ennen eroa.
"yrittäkää muuttaa omia tapojanne"
Mitkään keskustelut eivät auttaneet. Ei hyvällä eikä pahalla. Ei minään vuotena. Ex ei halunnut käyttää yhtään aikaa eikä viihtynyt minun ja lasten seurassa. Hienosti kyllä ohitti, mitätöi yms kaikki toiveeni, ajatukseni, tunteeni. Tämän vastapainoksi halusi kuintekin hallita, olla tiellä ja tehdä kaikista asioista vaikeampia kuin ne olivat. Erityisesti halusi korostaa, ettei liittomme hänelle ollut ongelma, vaan pelkästään minulle.
Oli erittäin vapauttavaa erota. Suosittelen kaikille. Ihan typerää odottaa muutosta vuodesta toiseen. Miksi se tulisikaan 15 vuoden päästä kun ei ole tullut 15 vuoteen. - exvaimo
mies 40- kirjoitti:
No uskotko ihan tosissasi, että en ole yrittänyt ja miettinyt päätäni puhki. Useamman vuoden olen yrittänyt erilaisia lähestymistapoja asiaan, nyt vaan tuntuu, että ainuttakaan ideaa asian korjaamiseksi ei enään tule, jos toinen ei tule milliäkään vastaan vaikka mitä tekisin. Äkkiseltään tulee mieleeni vain yksi asia jota en ole yrittänyt, en ole heittäytynyt väkivaltaiseksi, juopoksi tai määräileväksi. Olen vaan aivan totaalisesti jumissa, enkä kertakaikkiaan enää itsekään jaksa.
Juu ja en syytä puolisoani suhteen viilenemisestä, ei se varmaankaan pelkästään hänen vikansa ole jos olemme alkaneet kasvamaan erilleen, mutta en siitä myöskään täyttä vastuuta omille hartioilleni aio ottaa.
Tilanne vaan tuntuu sen verran pahalta, että sattuu, parempi tehdä edes jotain ennen kuin allekirjottaneella alkaa lanttu prakaamaan...Ei ero ole maailmanloppu. Kenenkään ei tarvitse yrittää yksin. Eikä suhteessa jossa ei ole hyvä olla, ole pakko olla.
Olette lapsenne vanhempia joka tapauksessa, isyytesi ei katoa, vaikka eroaisittekin. Ja eron voi hoitaa myös lapsen kannalta asiallisesti.
Itse erosin 15 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen. Olin yksin hoitanut suhdettamme, lapsiamme ja kotiamme kaikki vuodet, eikä minulla enää ollut enempää suhteelle annettavana.
Ero sujui siististi ja kaikessa pyrimme ottamaan lapsen edun huomioon.
Nyt oloni on vapautunut ja tuntuu että pystyn taas hengittämään. Lapsetkin ovat sopeutuneet tilanteeseen hyvin.
Ota omasta onnestasi vastuu. Jos elämäsi ei tyydytä tuollaisena, tee siihen parhaaksi katsomasi muutokset. Selvittäkää suhteenne, jos tuntuu että jotain on vielä jäljellä, jos ei, erotkaa.
- raatokärpänen
Erojen lisääntymisen syy pohjaa täysin evoluutioon. Kautta aikojen mies on ollut perheen suojelija ja elättäjä. Nykyään kehittyneissä maissa kuten Suomessa naiset yllättäen ovatkin paremmin koulutettuja ja täten tienaavat enemmän. Kuten aiemmin perheessä toimi hyvin kuvio että mies tienaa enemmän ja nainen hoitaa kodin, niin nyt naiselle ei riitä että mies tienaa ehkä vähemmän vaikka kuinka hoitaisi lapset ja kodin. Nainen haluaa sitoutua paremman statuksen omaavaan mieheen, raadollista mutta totta
- ex ansku
Niin järkevää puhetta , kuka mahdat ollakkaan. Se on monta kertaa totta , että uudessa suhteessa ensi huuman jälkeen varsinkin , jos on pieniä lapsia ongelmia on tiedossa. Kaikille jotka aikovat erota , pitäisi järjestää ns tulevaisuuden näkymät kurssi , jossa tarkastellaan / opiskellaan / pohditaan mitä on elämä , kun rinnalla ei olekkaan ihminen , joka on lastesi biologinen vanhempi.
Ja, jos ero on ainut mahdollisuus , pyrkikää ihmeessä pitämään puhe ym. yhteys. - Ei haluta alistua
Ei haluta alistua elämään huonossa avioliitossa!
- Poksuko
"Olen alkanut miettimään asiaa, kun erot vaan lisääntyvät ja onnettomia ihmisiä on joka puolella, lapsia hyvätään, vihataan jopa annetaan pois kokonaan. "
Ihmisten pinnallisuus, itsekkyys ja mukavuudenhalu sukupuoleen katsomatta. Lisäksi se näyttää olevan suorastaan käsin kosketeltavaa, kun osa ihmisistä ei tunnu olevan koskaan mihinkään tyytyväinen. Näillä pääsee jo pitkälle...- aila*
Ne jotka valittavat toisten pinnallisuudesta, itsekkyydestä ja mukavuudenhalusta, ovat itse sellaisia. Eivät osaa tarkastella asioita kokonaisuutena, vaan oman navan ympäriltä.
Se, joka haukkuu, sen napa paukkuu. - Paukkuu
aila* kirjoitti:
Ne jotka valittavat toisten pinnallisuudesta, itsekkyydestä ja mukavuudenhalusta, ovat itse sellaisia. Eivät osaa tarkastella asioita kokonaisuutena, vaan oman navan ympäriltä.
Se, joka haukkuu, sen napa paukkuu.Kukahan se haukkuu, aina kun koet itsesi syylliseksi täällä kirjoitettujen asioiden perusteella ja alat puolustautumaan tavalla tai toisella, eiköhän silloin ole syytä alkaa todella miettiä, miksi loukkaannun, miksi puolustelen tekojani, olenkohan sittenkään ihan oikein toiminut edes itseäni kohtaan.
- Poksuko
aila* kirjoitti:
Ne jotka valittavat toisten pinnallisuudesta, itsekkyydestä ja mukavuudenhalusta, ovat itse sellaisia. Eivät osaa tarkastella asioita kokonaisuutena, vaan oman navan ympäriltä.
Se, joka haukkuu, sen napa paukkuu.Taisin osua arkaan paikkaan, vai kuinka ? Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...
Ja ihan vain tiedoksi, en ole eronnut/eroamassa, joten sen suhteen ei ole mitään menetettävää. Vastasin vain aloittajan kysymykseen. Edelliseen lisäten, turhasta nipottajat ovat usein myös niitä, jotka päätyvät eroon jossain vaiheessa... - leena*
Paukkuu kirjoitti:
Kukahan se haukkuu, aina kun koet itsesi syylliseksi täällä kirjoitettujen asioiden perusteella ja alat puolustautumaan tavalla tai toisella, eiköhän silloin ole syytä alkaa todella miettiä, miksi loukkaannun, miksi puolustelen tekojani, olenkohan sittenkään ihan oikein toiminut edes itseäni kohtaan.
Minä olen ainakin syyllinen erooni - ja erittäin ylpeä siitä :).
- leena*
Koska ero on paitsi helpottavaa, ehdottoman tärkeää ja välttämätöntä, se on myös iloista ja ihanaa.
- eroan, koska
Minä haluan erota siksi, että alkoholi menee ukolla kaiken edelle!
- pitku
Suomessa kuninga alkoholi on suurin ongelma eroihin. Ongelma monelle miehelle tuntuu olevan myös se että nainen on korkeammin koulutettu ja ansaitsee enemmän....
- hylättyteini
ehkä toinen aviopari on ajatellu että elämä on ihanaa kun on oma talo ja ja ihania pikku lapsukaisia mutta sitten huomaavatkin että tämähän on perseestä.
- haluaisinpois
Avioliitto on perseestä, en suosittele kenellekkään! Älkääkä hommatko yhteistä omaisuutta, myös se sitoo toiseen ja vaikeuttaa karkuun lähtöä siinä vaiheessa, kun oppii huomaamaan toisen paskamoisen luonteen!!Uskomatonta, miten hyvin alkanut yhteiselo voi muuttua kylmäksi, julmaksi ja vastenmieliseksi!Turha hakea aina ensimmäiseksi syyllistä, vikaa löytyy molemmista. Jos kaikki puhuisivat totta, niin OIKEASTI onnellisia avioliittoja on VÄHÄN!! Kadehdin sinkkuja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341998Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291037- 69877
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261763Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65751- 13725
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132686- 83685
- 26669
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.210668