Arkipäivisin saatan törmätä kivantuntuisiin naisiin ja saada kiinnostuneen oloisia katseitakin, mutta olen ihan auttamattoman tunari tällaisissa tilanteissa enkä koskaan lähesty ketään, ja tilanteet menee nopeasti ohi ja jään harmittelemaan hitauttani ja lamaantumistani. Katseiden vaihdot ei kauaa lämmitä. Viikonloppuisin saatan käydä baarissa toivoen törmääväni yhtä mielenkiintoisiin naisiin kuin arkipäivisin kadulla, kaupassa ja vähän joka puolella, mutta 1) baarien tarjonta on huonompi kuin muualla, itseäni kiinnostavat naiset käy harvemmin baareissa, 2) en tunne olevani kotonani baariympäristössäkään, vaikka muutamia lähestymisiä olen baareissa tehnytkin. Ongelma onkin se, että viimeksi törmäsin baarissa oikeasti kiinnostavan tuntuiseen naiseen n. puolitoista vuotta sitten ja tällä välillä olen käynyt baarissa ehkä noin kymmenisen kertaa. Nettideittailua en ole koettanut, eikä kauheasti kiinnostakaan, oman kotipaikkani tarjontaa selailleena olen todennut, että paremmalla todennäköisyydellä törmään kiinnostavaan naiseen baarissa seuraavan parin vuoden sisällä, jos käyn vähintään kerran kuussa tarkastamassa tarjonnan. Kaikkein parasta olisi varmaankin jos opettelisin lähestymään naisia arkisissa tilanteissa, mutta se onkin helpommin sanottu kuin tehty tällaiselle introvertille suomalaiselle.
Naisen löytämisen vaikeudesta
Approach anxiety
089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.