"Jehovat" ovat viime aikoina käyneet useastikin tuossa ovella ja on niiden kanssa tullut juteltuakin. En kyllä ole juurikaan samaa mieltä heidän ajatustensa kanssa, mutta tämä on pakottanut miettimään mihin oikeasti uskon. Monilla uskonnoilla, varsinkin niillä suurimmilla tuntuu olevan samanlaisia pääpiirteitä, syntytarinoita ja arvoja. Olen myös ihmetellyt, miksi Jumala antoi itsensä julki juutalaisille vasta viitisentuhatta vuotta sitten (nyt menee metsään näiden vuosien kanssa, mutta ymmärrätte varmaan pääajatuksen), kun hän on kuitenkin ollut olemassa aikojen alusta. Ja nykyihminenkin on käsittääkseni n. 100 000 vuotta vanha. Uskontoja on kuitenkin ollut aina ja iänkaiken.
Voisiko olla niin, että jokaisen uskonnon takana olisi yksi ainoa jumala tai jumaluus, joka on luonut maailmaan useampia uskontoja rikastuttaakseen ihmisten elämää? Hänellä olisi miljoonia nimiä eikä olisi vain yhtä oikeaa tapaa palvella häntä. Hän olisi antanut ihmisille pyhiä kirjoituksia ja symboleja, koska ihmiset kaipaavat ja tarvitsevat niitä, heillä on oltavat jotain konkreettista mihin turvata.
Minä luen kyllä Raamattua, mutta sen tulkinta on hieman hankalaa, varsinkin näin tuhansia vuosia sen kirjoittamisen jälkeen. Eikä missään kielessä ole sellaisia sanoja, joiden tulkinnassa ei mitään epäselvyyksiä, ja jotka luettuaan jokainen tulkitsisi ne samalla tavalla. Minä annan kolmelle puusepälle ohjeet: Rakenna työkaluvaja, jossa on neljä seinää neliöitä määrä X, harjakatto, yksi ovi ja yksi ikkuna ja joka on väriltään punainen. Kun menen katsomaan tuloksia, minulla on kolme erilaista vajaa. Neliöt on jaettu eri tavalla, ovet ja ikkunat ovat eri seinillä, yhdellä katto on jyrkkä ja toisella loiva, punaisen sävytkin ovat ihan erilaiset ja yksi on maalannut ikkunaan valkoiset karmit vaikka siitä ei ollut mitään puhetta. Sama teksti, poikkeavia tulkintoja. Kuka voisi nostaa itsensä jalustalle ja sanoa: "Minä osaan tulkita Jumalan sanaa ja tiedän täydellisesti mitä hän tarkoittaa."
Minusta kaikkein parasta olisi avata sydämensä ja kuunnella Jumalaa. Silloin hän voisi puhua jokaiselle ihmiselle yksilönä juuri niillä sanoilla, joita hän ymmärtää. Tai ehkä jopa ilman sanoja, suoraan sydämeen. Kertoa mitä hän todella haluaa. En usko että kellään on oikeutta tuomita toista ihmistä Jumalan nimissä.
Tämän puheen takana on luterilainen riviseurakuntalainen, joka ei palvo kirjoja eikä kirkkoja, vaan häntä jonka Jumalana tunnen.
Vain yksi Jumala/jumaluus kaiken takana?
33
115
Vastaukset
- satuolentokone
"Voisiko olla niin, että jokaisen uskonnon takana olisi yksi ainoa jumala tai jumaluus, joka on luonut maailmaan useampia uskontoja rikastuttaakseen ihmisten elämää?"
Ai rikastuttaakseen? Uskonnoista on koitunut - ja koituu edelleen - ihmisille niin paljon kuolemaa, riitaa ja toisten ihmisten alistusta, että melko sadistinen paskiainen olisi se jumaluus joka olisi ne kaikki tehnyt ja johdattanut ihmiset niiden voimalla toisaan rääkkäämään. - rukoillen sana avaut
Pelastus on Jumalan teko ja hän ilmestyy rehelliselle etsijälle. Sillä tiellä ei hullutkaan eksy.
Jeesus Kristus on se tie, totuus ja elämä. Syämen usko, ei se ole filosofiaa! - Tapani1
Hyviä kysymyksiä. Meillä kaikilla on tietenkin sama Jumala. Kaiken tulee kuitenkin tapahtua tietyssä järjestyksessä. Olennaista on ihmisen vapaan tahdon säilyttäminen. Jumala ilmoittaa meille itsensä luonnossa ja töissään. Tätä sanotaan yleiseksi ilmoitukseksi. Se on johtanut erilaisten uskontojen ja uskokomusten syntymiseen. Erityinen ilmoitus on sitä, mitä saamme profeettojen kautta. Jostain syystä Israelin kansa oli tuon ilmoituksen saajista ensimmäisiä. Jo sitä ennen ilmoitusta sai Aabraham ja jo Aadamille ilmoittiin Jumalan pelastussuunnitelma. Ihmiset eivät kuitenkaan pysyneet yhtenäisinä, vaan paha kohtasi meidät monin tavoin.
Silti Jumalan suunnitelma toteutuu. Myös kuolleille on julistettu evankeliumi ja julistetaan jatkuvasti. Kuulun kirkkoon, jossa tehdään evankeliumin toimituksia myös kuolleiden puolesta siltä varalta, että he ottavat ne vastaan. Tuhatvuotisen valtakunnan aikana saadaan kaikki tarpeellinen tehdyksi. - mrnoubody
Jos oletetaan olevan jokin alku-syy, niin miksi se liittyisi vain "yhteen"?
Nimittäin jos on yksi ikuisesti ollut 'jumala' ilman alku-syytä, niin yhtä hyvin on voinut olla miljoonia ikuisesti olleita 'jumalia' ilman alku-syitä?
Merkitykset joita ihmiset "yksi luoja" uskomuksissaan ja opeissaan (eli antavat itsestään itselleen) väittää, ovat yleensä räikeästi ristiriidassa opin itsensä ja todellisuuden kanssa.
Sillä jos Luoja on yksi, niin Luojahan on silloin vastuussa kaikesta luomastaan,,,myös pahuudesta.
Kristiopin mukaan ihmisellä ei ole vapautta valita syntymäänsä, jossa hän on heti sidottu perisyntiin, josta se pahuus johtuu,,joka taas johtuu adamista jonka lankeemus johtuu Saa,,tanasta ja jonka lankeemus johtuu tietysti Luoja jumalasta, koska mistään muusta Saata-nan lankeemus ei voi johtua.
Tämän jatkumon loppupäätelmä on se, että myös se opillinen jeesus-pelastus, joka perustuu Luojasta erilleen uutettuun saa.tanaan, on silloin keinotekoinen ja epä-looginen idea.
Jos hieman valotetaan toisenlaista,,ns. gnostilaista maailmakuvaa, niin siinä alempia luojia on monia, kuin myös luotuja maailmankaikkeuksia ja niissä eläviä olentoja.
Gnostilaisen maailmakuvan mukaan Korkein Jumala oli persoonaton, syntymätön, käsittämätön "Alkujuuri", josta lakkaamatta virtaa aioneja, eräänlaisia valo-olentoja.
Maailmamme on vain yksi useammasta(multiversumi teoria) maailmasta, ja täällä oleminen on valon ja pimeyden yhtymistä ("Jeesuksen" mukaan olemme "valon jätettä") laajenvassa maailmankaikkeudessa.
Alkujuuresta erottuneesta on syntynyt eriytymisestä johtuen kaaos, josta kaaoksesta on sittemmin muotoutunut 'alemman ajatuksen'(kaikki on vain ajatusta) ns. demiurgin epä-onnistunut helvetillinen paikka sitä kannatteleville itsekkäille tietoisuuksille(itse asiassa vain "yhdelle päälle"/ajatukselle).
Gnostilaisuuden mukaan Sofia, eli Viisaus erottui tuosta Plerooman Harmoniasta ja joutui siksi erilleen "Alkujuuresta".
Sofista muodostui sitten kolme jumalallista alkuelementtiä, joita kutsuttiin pneumaattisiksi, psyykkisiksi, hyylisiksi aineksiksi.
Psyykkisestä eli sielullisesta aineksesta syntyi juutalainen luojajumala Jahve ja hänen enkelinsä(valtiaat), jotka puolestaan loivat näkyvän universumin ihmisineen.
Kuitenkin kun luodussa (materia) on mukana myös pneumaattista/jumalallista ainesta, niin ihmisessäkin on sisäinen kaipuu sellaiseen mihin ei näytä biologisesti olevan mahdollisuus yltää. Kuitenkin tuo Plerooma, eli Alkujuurimainen valomaailma on tavoiteltavissa.
Sieltä valomaailmasta on syntyisin täydellisimmän ja korkeimman hyvän virtauksista ns. "Kristus-Logos". Gnosiksen(Tiedon) toi maailmaan mm. Jeesuksen ruumiiseen laskeutunut Logos-Kristus.
Kristus-Logos paljasti "jeesuksen" kautta ihmisille, että ihmisen tietoisuus oli taivaallista alkuperää, vaikka oli joutunut aineelliseen ruumiin vangiksi ja siten pahan valtaan.
Pleromaan/Valoon pääsemiseksi on tunnettava aito-gnosis, ja tultava tietoiseksi Valosta, itsestään, ja maailmasta kuin myös sen epä-jumalista(mm. Luoja Jahve).
Tietoisuutemme vapautuisi silloin tästä maailmasta oppimalla tuntemaan aineellisen että henkisen itsensä, niiden rakenteen ja toiminnan ja kääntymällä sitten takaisin jumalallisen Itsensä puoleen.
Opetus oli tarkoitettu ensin harvoille ja valituille, mutta gnosis oli tarkoitus edelleen jakaa sitä vastaanottamaan kykeneville pneumaatikoille.
Psyykkisten ja hyylisten kehittymättömien valtojen otteesta irti-pääseminen merkitsisi sitä, että sellaiset saisivat takaisin jumalallisen täydellisyytensä ja harmoniansa.
Käytännössä tuohon gnostilaiseen "tiehen" kuului tervettä elämää, askeesia,, kasvis-ruokaa ja muutenkin aineellisista nautinnoista pidättymistä ja ennen kaikkea ahkeraa gnosiksen opiskelua.
Gnostilaisuudessa on keskeisesti siis kysymys ihmisen sisäisestä eheytymisestä("tunne Itsesi"). - Tapani1
Olennaisia kysymyksiä jälleen. Kysymystesi taustalla on yleisiä olettamuksia, jotka vievät ajattelun harhaan. Meille on annettu uusia ilmoituksia, jotka luovat pohjan selkeälle ajattelulle.
Kysyt: "Jos oletetaan olevan jokin alku-syy, niin miksi se liittyisi vain "yhteen"?"
Ilmoitettu totuus on se, että aina on ollut jotain. "Elementit ovat ikuiset." Luominen on elementtien järjestämistä. Päättelen, että ikuisessa olemassa olevan täydellistymisprosessin, entelekian, kautta on syntynyt olento, joka on saanut olemassaolon lait hallintaansa. Nyt Hän auttaa muita tulemaan kaltaisikseen. Meissä kaikissa on jotain ikuisesti aina ollutta. Sitä sanotaan älyksi. Sitä ei ole kukaan luonut eikä sitä voi luoda eikä tehdä.- mrnoubody
Emme tiedä elämän mysteriosta paljoakaan, se on tässä se ainut fakta.
Mitään yhtenäis-teoriaa, joka selittäisi miksi mm. aine tuli tietoiseksi, tai mitä tietoisuus yleensäkään on, sellaista ei ole.
No, jos pysytään heprealaisissa alku-taruissa, niin niissä se "Elohaa"/ 'synnyttävä voima' (feminiini) ja Raamatun kertomuksessa "Elohjim" /'elävät voimat' tai 'liikettä luovat voimat' olivat juuri ne alkuperäisemmät merkitykset alulle.
Ja se 'luomiseksi' Raamatussa (väärin) käännetty sana on 'bara', joka merkitsee nimenomaan; "irtileikata, synnyttää",, jostain valmiimmasta, ei siis luoda tyhjästä.
Motiivista "muotoutua olemaan" emme tiedä siis paljoa, mutta esität kuitenniin sen "täydellistymisprosessina" ikään kuin se olisi jotain positiivista, miksi?
Onko emansio erilleen jostain valmiimmasta mielestäsi positiivista?
Ota huomioon tässä se, että kaikki tuon "ensimmäisen lähdön"(luominen) jälkeinen on sidottu aina siihen,,eli vapaus on sidottu.
Jos "alku-lähde", se josta henkistä kehitystä ohjaava informaatio on peräisin, on yksi ja henkinen maailma, niin miksi ihmeessä henkinen suosisi materialisoitumista,,,,siis tuloa karkeammiksi olomuodoiksi jotka vain sitovat "henkeä" subjekti&objekti maailmaansa?
Minusta henkinen ja materialistinen eivät sovi yhteen, kuten gnostilaiset olettavat. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Emme tiedä elämän mysteriosta paljoakaan, se on tässä se ainut fakta.
Mitään yhtenäis-teoriaa, joka selittäisi miksi mm. aine tuli tietoiseksi, tai mitä tietoisuus yleensäkään on, sellaista ei ole.
No, jos pysytään heprealaisissa alku-taruissa, niin niissä se "Elohaa"/ 'synnyttävä voima' (feminiini) ja Raamatun kertomuksessa "Elohjim" /'elävät voimat' tai 'liikettä luovat voimat' olivat juuri ne alkuperäisemmät merkitykset alulle.
Ja se 'luomiseksi' Raamatussa (väärin) käännetty sana on 'bara', joka merkitsee nimenomaan; "irtileikata, synnyttää",, jostain valmiimmasta, ei siis luoda tyhjästä.
Motiivista "muotoutua olemaan" emme tiedä siis paljoa, mutta esität kuitenniin sen "täydellistymisprosessina" ikään kuin se olisi jotain positiivista, miksi?
Onko emansio erilleen jostain valmiimmasta mielestäsi positiivista?
Ota huomioon tässä se, että kaikki tuon "ensimmäisen lähdön"(luominen) jälkeinen on sidottu aina siihen,,eli vapaus on sidottu.
Jos "alku-lähde", se josta henkistä kehitystä ohjaava informaatio on peräisin, on yksi ja henkinen maailma, niin miksi ihmeessä henkinen suosisi materialisoitumista,,,,siis tuloa karkeammiksi olomuodoiksi jotka vain sitovat "henkeä" subjekti&objekti maailmaansa?
Minusta henkinen ja materialistinen eivät sovi yhteen, kuten gnostilaiset olettavat.Miksi oletat: "Onko emansio erilleen jostain valmiimmasta mielestäsi positiivista?" Miksi sen tulisi olla erillään jostain valmiimmasta? Jo jossain suhteessa valmis voi tarvita uuden vaiheen tullakseen vielä täydellisemmäksi. Kehityksellä on vaiheita.
Kristinuskon mukaan meillä on taivaallinen Isä. Olemme olleet olemassa jo ennen syntymäämme henkinä. Kaikki eivät tätä tosin tule ajatelleeksi. Tarvitsemme maanpäällisen elämän saadaksemme fyysisen ruumiin ja kokemuksia vapaan tahtomme käytöstä. Henki, jolla on fyysinen kuolematon ruumis apunaan, voi pystyä tietyin ehdoin enempään kuin pelkkänä henkenä (mm. lisääntymään). Pelkkänä henkenä olemme sidotumpia.
Entelekia on mielestäni tässäkin vaikuttamassa:
Vuonna 1953 nuori amerikkalainen tutkja Stanley Miller, Nobelin palkinnon saaneen kuuluisan Harold Hreyn oppilas, sulki lasilaitteistoon niitä yksinkertaisia epäorgaanisia molekyylejä, joita hänen opettajansa oli sanonut olleen erityisen runsaasti maapallon ilmakehässä maapallon ollessa alkutilassaan: hiilidioksiinia, metaania, ammoniakkia ja molekylaarista vetyä. Hän kierätti liuosta joitakin päiviä laitteistossa, antoi sen vuoroin jäähtyä, vuoroin tiivistyä ”sateeksi”, ja toi mukaan ulkoiseksi energialäheeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
Jokainen edes välttävää biologianopetusta saanut koululainen tietää nykyisin jutun lopun. Millerin ällistyttävän yksinkertainen yritys jäljitellä laitteistollaan niitä olosuhteita, jotka vallitsivat vielä elottoman maapllon pinnalla, johti siihen, että laitteistossa syntyi elämän biologisia rakenneosia, erityisesti aminohappojen muodossa. Tähän asti oli pidetty hyvin vaikeana, jopa mahdottomana selittää, miten tälaisia ”biopolymeereja” voisi syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan. (Hoimar v. Ditfurt, ”Kosminen kylvö, s. 59. Gummerus 1981)
On hienoa, että ymmärrät luomisen järjestämiprosessina. Tyhjästä ei todellakaan voi syntyä mitään - ei edes sellaista, joka loisi jotain tyhjästä. Jumalallakin on täytynyt olla alku, mutta meidän kannaltamme katsoen Hän on ikuinen. Mekin olemme ikuisesti aina olemassa olleita, mutta Jumalassa on tuo ikuinen saavuttanut korkeimman kehityksen asteen ja on siksi täydellinen siten, ettei enää voi kehittyä, mutta sen sijaan Hän voi toimia niin, että muilla on kehittymisen mahdollisuudet.
Kuulun kirkkoon, joka poikkeaa monin tavoin totunnaisesta kristillisyydestä, mutta olemme ehdottomasti kristittyjä sanan alkuperäisessä merkityksessä. Tässä on siitä viralliset sivut suomeksi ja monilla muille kielillä:
http://www.mormon.org/learn/0,8672,955-19,00.html - Tapani1
Tapani1 kirjoitti:
Miksi oletat: "Onko emansio erilleen jostain valmiimmasta mielestäsi positiivista?" Miksi sen tulisi olla erillään jostain valmiimmasta? Jo jossain suhteessa valmis voi tarvita uuden vaiheen tullakseen vielä täydellisemmäksi. Kehityksellä on vaiheita.
Kristinuskon mukaan meillä on taivaallinen Isä. Olemme olleet olemassa jo ennen syntymäämme henkinä. Kaikki eivät tätä tosin tule ajatelleeksi. Tarvitsemme maanpäällisen elämän saadaksemme fyysisen ruumiin ja kokemuksia vapaan tahtomme käytöstä. Henki, jolla on fyysinen kuolematon ruumis apunaan, voi pystyä tietyin ehdoin enempään kuin pelkkänä henkenä (mm. lisääntymään). Pelkkänä henkenä olemme sidotumpia.
Entelekia on mielestäni tässäkin vaikuttamassa:
Vuonna 1953 nuori amerikkalainen tutkja Stanley Miller, Nobelin palkinnon saaneen kuuluisan Harold Hreyn oppilas, sulki lasilaitteistoon niitä yksinkertaisia epäorgaanisia molekyylejä, joita hänen opettajansa oli sanonut olleen erityisen runsaasti maapallon ilmakehässä maapallon ollessa alkutilassaan: hiilidioksiinia, metaania, ammoniakkia ja molekylaarista vetyä. Hän kierätti liuosta joitakin päiviä laitteistossa, antoi sen vuoroin jäähtyä, vuoroin tiivistyä ”sateeksi”, ja toi mukaan ulkoiseksi energialäheeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
Jokainen edes välttävää biologianopetusta saanut koululainen tietää nykyisin jutun lopun. Millerin ällistyttävän yksinkertainen yritys jäljitellä laitteistollaan niitä olosuhteita, jotka vallitsivat vielä elottoman maapllon pinnalla, johti siihen, että laitteistossa syntyi elämän biologisia rakenneosia, erityisesti aminohappojen muodossa. Tähän asti oli pidetty hyvin vaikeana, jopa mahdottomana selittää, miten tälaisia ”biopolymeereja” voisi syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan. (Hoimar v. Ditfurt, ”Kosminen kylvö, s. 59. Gummerus 1981)
On hienoa, että ymmärrät luomisen järjestämiprosessina. Tyhjästä ei todellakaan voi syntyä mitään - ei edes sellaista, joka loisi jotain tyhjästä. Jumalallakin on täytynyt olla alku, mutta meidän kannaltamme katsoen Hän on ikuinen. Mekin olemme ikuisesti aina olemassa olleita, mutta Jumalassa on tuo ikuinen saavuttanut korkeimman kehityksen asteen ja on siksi täydellinen siten, ettei enää voi kehittyä, mutta sen sijaan Hän voi toimia niin, että muilla on kehittymisen mahdollisuudet.
Kuulun kirkkoon, joka poikkeaa monin tavoin totunnaisesta kristillisyydestä, mutta olemme ehdottomasti kristittyjä sanan alkuperäisessä merkityksessä. Tässä on siitä viralliset sivut suomeksi ja monilla muille kielillä:
http://www.mormon.org/learn/0,8672,955-19,00.htmlOlen lainannut keskustelusta tänne, koska pidän ajatteluasi aidon tutkijan pohdiskeluna. Sellainen ei ole nähdäkseni kovinkaan yleistä.
http://mormonismi.com/showthread.php?p=311804#post311804 - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Miksi oletat: "Onko emansio erilleen jostain valmiimmasta mielestäsi positiivista?" Miksi sen tulisi olla erillään jostain valmiimmasta? Jo jossain suhteessa valmis voi tarvita uuden vaiheen tullakseen vielä täydellisemmäksi. Kehityksellä on vaiheita.
Kristinuskon mukaan meillä on taivaallinen Isä. Olemme olleet olemassa jo ennen syntymäämme henkinä. Kaikki eivät tätä tosin tule ajatelleeksi. Tarvitsemme maanpäällisen elämän saadaksemme fyysisen ruumiin ja kokemuksia vapaan tahtomme käytöstä. Henki, jolla on fyysinen kuolematon ruumis apunaan, voi pystyä tietyin ehdoin enempään kuin pelkkänä henkenä (mm. lisääntymään). Pelkkänä henkenä olemme sidotumpia.
Entelekia on mielestäni tässäkin vaikuttamassa:
Vuonna 1953 nuori amerikkalainen tutkja Stanley Miller, Nobelin palkinnon saaneen kuuluisan Harold Hreyn oppilas, sulki lasilaitteistoon niitä yksinkertaisia epäorgaanisia molekyylejä, joita hänen opettajansa oli sanonut olleen erityisen runsaasti maapallon ilmakehässä maapallon ollessa alkutilassaan: hiilidioksiinia, metaania, ammoniakkia ja molekylaarista vetyä. Hän kierätti liuosta joitakin päiviä laitteistossa, antoi sen vuoroin jäähtyä, vuoroin tiivistyä ”sateeksi”, ja toi mukaan ulkoiseksi energialäheeksi sähköpurkauksia, joilla hän jäljitteli niitä voimakkaita ukkosia, joita esiintyi alkumaapallon ilmakehässä.
Jokainen edes välttävää biologianopetusta saanut koululainen tietää nykyisin jutun lopun. Millerin ällistyttävän yksinkertainen yritys jäljitellä laitteistollaan niitä olosuhteita, jotka vallitsivat vielä elottoman maapllon pinnalla, johti siihen, että laitteistossa syntyi elämän biologisia rakenneosia, erityisesti aminohappojen muodossa. Tähän asti oli pidetty hyvin vaikeana, jopa mahdottomana selittää, miten tälaisia ”biopolymeereja” voisi syntyä ei-biologisissa olosuhteissa. Kovin aiheettomasti, kuten Miller osoitti kokeellaan. (Hoimar v. Ditfurt, ”Kosminen kylvö, s. 59. Gummerus 1981)
On hienoa, että ymmärrät luomisen järjestämiprosessina. Tyhjästä ei todellakaan voi syntyä mitään - ei edes sellaista, joka loisi jotain tyhjästä. Jumalallakin on täytynyt olla alku, mutta meidän kannaltamme katsoen Hän on ikuinen. Mekin olemme ikuisesti aina olemassa olleita, mutta Jumalassa on tuo ikuinen saavuttanut korkeimman kehityksen asteen ja on siksi täydellinen siten, ettei enää voi kehittyä, mutta sen sijaan Hän voi toimia niin, että muilla on kehittymisen mahdollisuudet.
Kuulun kirkkoon, joka poikkeaa monin tavoin totunnaisesta kristillisyydestä, mutta olemme ehdottomasti kristittyjä sanan alkuperäisessä merkityksessä. Tässä on siitä viralliset sivut suomeksi ja monilla muille kielillä:
http://www.mormon.org/learn/0,8672,955-19,00.htmlOletus yhdestä Luojasta ja "sisäisestä kehittyvästä systeemistä" merkitsisi sitä, että Luoja itsessään sisältäisi ja olisi Luojana 'se' systeemi jonka olisi synnyttänyt tuo sama systeemi.
Ollaan siis kehässä, ei siis kehittymässä koska sellainen systeemi ei voisi sisältää mitään "ulkopuolelta" systeemin, eikä voisi myöskään näin ollen kehittyä enemmäksi kuin se itsessään jo sisältää.
Oleellista on myös se, ettei systeemi (ja systeemissäkään) voi olla vastuussa systeeminsä laadusta jos on synnyttänyt itse systeeminsä ja laadun.
Systeemillä ei ole vastuuta koska "ulkopuolista" ei ole.
Tiivistettynä---> eli causa on aina lopulta Luojan(jos oletetaan että on sellainen Luoja kuten esitetään) ja mitään erilleen uuttamista Luojasta ei oikeudenmukaisesti ja järkevästi voi tehdä.
Tämä merkitsee sitä että "laajassa kuvassa" kristittyjen opilliset väittämät; "tuomiot, jeesus-pelastukset, helvetit, taivaat",, kaikki se kristillinen tarpeisto on epäloogista ja turhaa.
Huomaa myös se että mm. ajatus; "Älkää tuomitko, sillä se millä mittaate muille mittaatte itsellenne" avautuu heti aivan erilailla, koska kyse on itsestä--> itselle.
Tämä menee nyt hieman minulle vaikeaksi,mutta,,leikitään silti ajatuksilla.
Tuosta erillisen-privaatin-tietoisuuden/ajatuksen (vrt. "Sana tuli lihaksi") eli tietoisen tilanteemme "positiivisuudesta",,no tuota, mielestäni edellä mainitusta systeemi-kehällisyyden syistä johtuen on negaatiosta, mm. systeemin sitovuudesta johtuen.
Sen vuoksi nousee ajatus, ettei mahdollinen "Jumala Kaikkivaltiaana" voi olla mitään tämän kaltaista.
Miten Kaikkivaltias(jos olisi) voisi olla korostuneeesti näin negatiivinen, rajoitettu,, sidottu, tietämätön?
Tätä voi avata niinkinpäin jotta maailmamme tarvitsee vertailukohtia hahmottaakseen olemassaoloaan, ja vertailukohtaisessa maailmassa tarkoituksenkin saamme aina objekteista, onko sekään kaikkivaltiasmaista?
Mutta toisaalta,, tosi Jumala voisi '"olla,,olemalla" olematta 'olemassaä'?
Vaikka siis ideain-maailman ja karkean "luodun"maailman juopa korostaa sitä ettei "Jumalaa voi olla olemassa jos väite Luojasta rakkautena pidetään, niin irrottautumalla materialistisesta näkemyksestä voi "hengessään nähdä ja uskoa" rakkauteen, jos Rakkaus on 'Jumala,' ( toisin kuin 'Jumala on rakkaus').
Vaikka siis "Jumalaa" ei ole meille olemassa (jos 'jumala' tarvitse objekteja) niin Jumala Itse-olevaisena on.
Meni vaikeeksi? :D - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Oletus yhdestä Luojasta ja "sisäisestä kehittyvästä systeemistä" merkitsisi sitä, että Luoja itsessään sisältäisi ja olisi Luojana 'se' systeemi jonka olisi synnyttänyt tuo sama systeemi.
Ollaan siis kehässä, ei siis kehittymässä koska sellainen systeemi ei voisi sisältää mitään "ulkopuolelta" systeemin, eikä voisi myöskään näin ollen kehittyä enemmäksi kuin se itsessään jo sisältää.
Oleellista on myös se, ettei systeemi (ja systeemissäkään) voi olla vastuussa systeeminsä laadusta jos on synnyttänyt itse systeeminsä ja laadun.
Systeemillä ei ole vastuuta koska "ulkopuolista" ei ole.
Tiivistettynä---> eli causa on aina lopulta Luojan(jos oletetaan että on sellainen Luoja kuten esitetään) ja mitään erilleen uuttamista Luojasta ei oikeudenmukaisesti ja järkevästi voi tehdä.
Tämä merkitsee sitä että "laajassa kuvassa" kristittyjen opilliset väittämät; "tuomiot, jeesus-pelastukset, helvetit, taivaat",, kaikki se kristillinen tarpeisto on epäloogista ja turhaa.
Huomaa myös se että mm. ajatus; "Älkää tuomitko, sillä se millä mittaate muille mittaatte itsellenne" avautuu heti aivan erilailla, koska kyse on itsestä--> itselle.
Tämä menee nyt hieman minulle vaikeaksi,mutta,,leikitään silti ajatuksilla.
Tuosta erillisen-privaatin-tietoisuuden/ajatuksen (vrt. "Sana tuli lihaksi") eli tietoisen tilanteemme "positiivisuudesta",,no tuota, mielestäni edellä mainitusta systeemi-kehällisyyden syistä johtuen on negaatiosta, mm. systeemin sitovuudesta johtuen.
Sen vuoksi nousee ajatus, ettei mahdollinen "Jumala Kaikkivaltiaana" voi olla mitään tämän kaltaista.
Miten Kaikkivaltias(jos olisi) voisi olla korostuneeesti näin negatiivinen, rajoitettu,, sidottu, tietämätön?
Tätä voi avata niinkinpäin jotta maailmamme tarvitsee vertailukohtia hahmottaakseen olemassaoloaan, ja vertailukohtaisessa maailmassa tarkoituksenkin saamme aina objekteista, onko sekään kaikkivaltiasmaista?
Mutta toisaalta,, tosi Jumala voisi '"olla,,olemalla" olematta 'olemassaä'?
Vaikka siis ideain-maailman ja karkean "luodun"maailman juopa korostaa sitä ettei "Jumalaa voi olla olemassa jos väite Luojasta rakkautena pidetään, niin irrottautumalla materialistisesta näkemyksestä voi "hengessään nähdä ja uskoa" rakkauteen, jos Rakkaus on 'Jumala,' ( toisin kuin 'Jumala on rakkaus').
Vaikka siis "Jumalaa" ei ole meille olemassa (jos 'jumala' tarvitse objekteja) niin Jumala Itse-olevaisena on.
Meni vaikeeksi? :DMeitä ei koske, onko monta tai yksi Jumala, sillä meille on vain yksi Jumala taivaallinen Isämme. Voihan olla, että univrsumeja on lukemattomia ja jopa sisäkkäisiä. Ajateltakoon vaikkapa pimeän aineen luonnetta. Tämä on spekulaatiota, mutta voi olla niin, että jo täydelliseksi tullut olento, on havainnut jossain järjestämätöntä materiaa ja alkanut järjestää sitä. Hän on puuttunut asioiden kulkuun toisesta ulottuvuudesta käsin, mutta Hän itse on tullut täydelliseksi muussa maailmassa tai ulottuvuudessa. - Kehää ei tarvitse olettaa.
Tekstissäsi vilahti sana oikeudenmukaisuus. Se on tärkeä periaate, sillä on ilmoitettu, että Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän sivuuttaisi oikeudenmukaisuuden. Siksi sovitus on välttämätön. Se voi olla sijaissovitus, tai sitten ihminen joutuu kärsimään itse kaiken sen, minkä oikeudenmukaisuus hänen kohdallaan vaatii. Oikeudenmukaisuus on asia, joka rajoittaa Jumalaa, sillä Hän on Jumala vain sen ehdoin.
Menee todella vaikeaksi, jos joudumme turvautumaan vain omaan ajatteluumme. Meille on kuitenkin annettu ilmoituksia, jotta emme harhailisi, vaan voisimme perustaa ajattelumme niihin. Ihmisen tiedolla on rajansa. Tietoteoriassa olen fallibilismin kannalla. - zurdilainen
Tapani1 kirjoitti:
Meitä ei koske, onko monta tai yksi Jumala, sillä meille on vain yksi Jumala taivaallinen Isämme. Voihan olla, että univrsumeja on lukemattomia ja jopa sisäkkäisiä. Ajateltakoon vaikkapa pimeän aineen luonnetta. Tämä on spekulaatiota, mutta voi olla niin, että jo täydelliseksi tullut olento, on havainnut jossain järjestämätöntä materiaa ja alkanut järjestää sitä. Hän on puuttunut asioiden kulkuun toisesta ulottuvuudesta käsin, mutta Hän itse on tullut täydelliseksi muussa maailmassa tai ulottuvuudessa. - Kehää ei tarvitse olettaa.
Tekstissäsi vilahti sana oikeudenmukaisuus. Se on tärkeä periaate, sillä on ilmoitettu, että Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän sivuuttaisi oikeudenmukaisuuden. Siksi sovitus on välttämätön. Se voi olla sijaissovitus, tai sitten ihminen joutuu kärsimään itse kaiken sen, minkä oikeudenmukaisuus hänen kohdallaan vaatii. Oikeudenmukaisuus on asia, joka rajoittaa Jumalaa, sillä Hän on Jumala vain sen ehdoin.
Menee todella vaikeaksi, jos joudumme turvautumaan vain omaan ajatteluumme. Meille on kuitenkin annettu ilmoituksia, jotta emme harhailisi, vaan voisimme perustaa ajattelumme niihin. Ihmisen tiedolla on rajansa. Tietoteoriassa olen fallibilismin kannalla.käytät tässä sanaa oikeudenmukaisuus jossain ei-kristitylle täsin tuntemattomassa merkityksessä sillä mitenkään muuten sitä ei saa tuossa yhteydessä kristittyjen jumalaan sopimaan mutta eipä ole eka kerta kun kristitty määrittelee tunnetut sanat uudestaan julmaa kristinuskoa puolustellessaan
- Tapani1
zurdilainen kirjoitti:
käytät tässä sanaa oikeudenmukaisuus jossain ei-kristitylle täsin tuntemattomassa merkityksessä sillä mitenkään muuten sitä ei saa tuossa yhteydessä kristittyjen jumalaan sopimaan mutta eipä ole eka kerta kun kristitty määrittelee tunnetut sanat uudestaan julmaa kristinuskoa puolustellessaan
Voisitko kysyä itseltäsi, miksi Kristuksen sovitus on välttämätön? Miksi Isä-Jumala antoi Poikansa viimeiseksi ja lopullisesksi sovitusuhriksi? - Mistä on kysymys ellei oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta? Israelin kansalle annetut uhraamisen käskyt verta vuodattamalla olivat vertauskuva tulevasta lopullisesta uhrista. jonka oikeudenmukaisuus vaatii. Nyt meiltä odotetaan, että uhraamme oman lihallisen mielemme korkeampien arvojen toteutumisen hyväksi.
Kristinusko ei ole julmaa vaan rakkauden sanomaa, mutta se ei voi sivuuttaa tosiasioita, eikä syntiä voi hyväksyä vähimmässäkään määrin siten, ettei se vaatisi sovitusta. - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Meitä ei koske, onko monta tai yksi Jumala, sillä meille on vain yksi Jumala taivaallinen Isämme. Voihan olla, että univrsumeja on lukemattomia ja jopa sisäkkäisiä. Ajateltakoon vaikkapa pimeän aineen luonnetta. Tämä on spekulaatiota, mutta voi olla niin, että jo täydelliseksi tullut olento, on havainnut jossain järjestämätöntä materiaa ja alkanut järjestää sitä. Hän on puuttunut asioiden kulkuun toisesta ulottuvuudesta käsin, mutta Hän itse on tullut täydelliseksi muussa maailmassa tai ulottuvuudessa. - Kehää ei tarvitse olettaa.
Tekstissäsi vilahti sana oikeudenmukaisuus. Se on tärkeä periaate, sillä on ilmoitettu, että Jumala lakkaisi olemasta Jumala, jos Hän sivuuttaisi oikeudenmukaisuuden. Siksi sovitus on välttämätön. Se voi olla sijaissovitus, tai sitten ihminen joutuu kärsimään itse kaiken sen, minkä oikeudenmukaisuus hänen kohdallaan vaatii. Oikeudenmukaisuus on asia, joka rajoittaa Jumalaa, sillä Hän on Jumala vain sen ehdoin.
Menee todella vaikeaksi, jos joudumme turvautumaan vain omaan ajatteluumme. Meille on kuitenkin annettu ilmoituksia, jotta emme harhailisi, vaan voisimme perustaa ajattelumme niihin. Ihmisen tiedolla on rajansa. Tietoteoriassa olen fallibilismin kannalla.Jumala käsite voidaan tietty mieltää uskonnollisen diskurssin ulkopuoleltakin, tai mixinä (j.n.e.) ,,ja sama substanssi on olemassa myös niissä erilaisissa oikeudenmukaisuus määritelmissä joita henk. koht. määritellään.
Kuitenkin se miten käsitämme merkitykset 'Kaikkivaltias', oikeudenmukaisuus(miten nuo käsitteet ymmärretään/sisäistetään omaa taustaansa vasten) pitää mielestäni järkisyistä perustua yleiseen ja yhtäläiseen logiikaan ja tuntemiemme tosi-asioiden pohjalle, muuten keskustelu on mahdotonta.
Kun riittävän suuri joukko kokee oikeudenmukaisuuden samankaltaisesti ja yhteisesti syntyy ns. kansan-oikeustaju.
Kansanoikeustajun ja elettyjen faktojen mukaan (väitetyn) Luojan rakkaus ja oikeudenmukaisuus ei näkyvässä maailmassa toteudu,,eikä senpuoleen toteudu myöskään mahdollisessa iankaikkisuudessa.
Ihmisethän kärsivät monesti ilman omaa syytään, eikä hyvitys poista todellista epä-oikeudenmukaisuutta.
Hyvitys ei siis oikeutta kärsimyksen sallimista.
Jos jätetään ihmisten luoma "Jumala" pois asioita sotkemasta, niin silloin ainut laki joka maailmankaikkeudessa toimii ja mikä ei ole epä-oikeudenmukainen tai oikeudenmukainen,, on karman, eli syy&seurauksen laki.
Kun merkitykset tapahtumille antaa subjektiivinen ihminen, niin voi joskus näyttää siltä, että oikeudenmukaisuus inhimillisessä mielessä toteutuu syy&seurauksissa, mutta se ei siis ole mikään "dogmallinen totuus".
Kirjoitin Rakkaudesta "Jumalana", mutta en tarkoittanut siinä "olentoa" tai muunlaista sellaista merkitystä, ,,aonoastaan Ideaa/Voimaa joka voi olla Itse-olevainen perusteella jonka kerroin.
Ja tuo "rakkauden voima voi asua" siis kenessä tahansa.
Eli inhimillisesti katsoen se "aito Jumala" löytyy rauhallisista, rauhantahtoisista eli rakastettavista ihmisistä.
Aikoinaan sellaiset ihmiset löytyivät lähinnä tuolta Tyynen meren panteistisista saarivaltioista, ,,,ennen kuin länsimainen ihminen meni kristinuskoineen viemään sinne oman kulttuurinsa ja tuhoamaan heidän.
Oikeudenmukainen olento on tavallaan aina vanhurskas, uskokoon mihin tahtoo, sillä teot merkitsevät.
Tuon kautta ajatellen maailmaamme causaalisena jatkumoa, jossa alussa oli (mukaanne) vain Luoja-Jumala luoden Itsestään
k a i k e n,,paljastaa siksi tämän päivän mädännäisyyden taustan.
Alun jälkeiseen vaikuttaa aina se edellinen tila, siksi mitään muutosta, tekoa tai ajatusta "ulkopuolelta" tuon causaalisuuden on vaikea nähdä jos Jumala on yksi.
Muutoksetkin vastuulliselta osin johtuvat aina edellisistä valinnoista, "perintötekijöistä" ja olevasta toiminta-ympäristöstä.
Vaikka oletetaan se maailmamme "ulkopuolinen",,siis tästä maailmasta ei-deternimistinen "olento", niin sekin "olento" on saadut ominaisuutensa,,tai kerännyt ominaisuutensa jostain?
Onko mikään "olento" vapaa.
Tuohon "olentoon" vaikuttaa lisäksi se kontkesti johon "se saapuu", ja jos se sitä pystyy muokkaamaan, se tekee sen"vanhoista palikoista" lisäten jotain "uutta ja omaa",, mutta "olento" ei ole vapaa.
Lisäksi systeemi on hävyttömän itsekäs ja kärsimyksellinen.
Tuon ajatuksen vuoksi osa "Aito-Jumalaa"/"Tyhjyyttä" olemassaoloamme vasten peilaten on "tyhjiin kuolemassa raukeaminen", se on henkilökohtaista paluuta todellista "Jumalaa" kohden. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Jumala käsite voidaan tietty mieltää uskonnollisen diskurssin ulkopuoleltakin, tai mixinä (j.n.e.) ,,ja sama substanssi on olemassa myös niissä erilaisissa oikeudenmukaisuus määritelmissä joita henk. koht. määritellään.
Kuitenkin se miten käsitämme merkitykset 'Kaikkivaltias', oikeudenmukaisuus(miten nuo käsitteet ymmärretään/sisäistetään omaa taustaansa vasten) pitää mielestäni järkisyistä perustua yleiseen ja yhtäläiseen logiikaan ja tuntemiemme tosi-asioiden pohjalle, muuten keskustelu on mahdotonta.
Kun riittävän suuri joukko kokee oikeudenmukaisuuden samankaltaisesti ja yhteisesti syntyy ns. kansan-oikeustaju.
Kansanoikeustajun ja elettyjen faktojen mukaan (väitetyn) Luojan rakkaus ja oikeudenmukaisuus ei näkyvässä maailmassa toteudu,,eikä senpuoleen toteudu myöskään mahdollisessa iankaikkisuudessa.
Ihmisethän kärsivät monesti ilman omaa syytään, eikä hyvitys poista todellista epä-oikeudenmukaisuutta.
Hyvitys ei siis oikeutta kärsimyksen sallimista.
Jos jätetään ihmisten luoma "Jumala" pois asioita sotkemasta, niin silloin ainut laki joka maailmankaikkeudessa toimii ja mikä ei ole epä-oikeudenmukainen tai oikeudenmukainen,, on karman, eli syy&seurauksen laki.
Kun merkitykset tapahtumille antaa subjektiivinen ihminen, niin voi joskus näyttää siltä, että oikeudenmukaisuus inhimillisessä mielessä toteutuu syy&seurauksissa, mutta se ei siis ole mikään "dogmallinen totuus".
Kirjoitin Rakkaudesta "Jumalana", mutta en tarkoittanut siinä "olentoa" tai muunlaista sellaista merkitystä, ,,aonoastaan Ideaa/Voimaa joka voi olla Itse-olevainen perusteella jonka kerroin.
Ja tuo "rakkauden voima voi asua" siis kenessä tahansa.
Eli inhimillisesti katsoen se "aito Jumala" löytyy rauhallisista, rauhantahtoisista eli rakastettavista ihmisistä.
Aikoinaan sellaiset ihmiset löytyivät lähinnä tuolta Tyynen meren panteistisista saarivaltioista, ,,,ennen kuin länsimainen ihminen meni kristinuskoineen viemään sinne oman kulttuurinsa ja tuhoamaan heidän.
Oikeudenmukainen olento on tavallaan aina vanhurskas, uskokoon mihin tahtoo, sillä teot merkitsevät.
Tuon kautta ajatellen maailmaamme causaalisena jatkumoa, jossa alussa oli (mukaanne) vain Luoja-Jumala luoden Itsestään
k a i k e n,,paljastaa siksi tämän päivän mädännäisyyden taustan.
Alun jälkeiseen vaikuttaa aina se edellinen tila, siksi mitään muutosta, tekoa tai ajatusta "ulkopuolelta" tuon causaalisuuden on vaikea nähdä jos Jumala on yksi.
Muutoksetkin vastuulliselta osin johtuvat aina edellisistä valinnoista, "perintötekijöistä" ja olevasta toiminta-ympäristöstä.
Vaikka oletetaan se maailmamme "ulkopuolinen",,siis tästä maailmasta ei-deternimistinen "olento", niin sekin "olento" on saadut ominaisuutensa,,tai kerännyt ominaisuutensa jostain?
Onko mikään "olento" vapaa.
Tuohon "olentoon" vaikuttaa lisäksi se kontkesti johon "se saapuu", ja jos se sitä pystyy muokkaamaan, se tekee sen"vanhoista palikoista" lisäten jotain "uutta ja omaa",, mutta "olento" ei ole vapaa.
Lisäksi systeemi on hävyttömän itsekäs ja kärsimyksellinen.
Tuon ajatuksen vuoksi osa "Aito-Jumalaa"/"Tyhjyyttä" olemassaoloamme vasten peilaten on "tyhjiin kuolemassa raukeaminen", se on henkilökohtaista paluuta todellista "Jumalaa" kohden.Tätä ei voi tietää: "Luojan rakkaus ja oikeudenmukaisuus ei näkyvässä maailmassa toteudu, eikä senpuoleen toteudu myöskään mahdollisessa iankaikkisuudessa." Karmaan vetoaminen on yritys ratkaista oikeudenmukaisuuden ongelma. Sen mukaan jokaisella on oma karmansa, jonka hän joutuu sovittamaan lukuisten toisisaan seuraavien elämien aikana, kunnes oikeudenmukaisuuden vaatimukset on täytetty. Kristinuskon sovitus on toisenlainen. Se perustuu evankeliumin mukaan elämisen kautta saatavaan Kristuksen sovitukseen. Parannus ja kasteen liitto ovat siinä keskeisiä.
Näin todella on kuin sanot: "Ihmisethän kärsivät monesti ilman omaa syytään, eikä hyvitys poista todellista epä-oikeudenmukaisuutta." Tässä tullaan teodikean ongelmaan. Minusta maailman on oltava sellainen kuin on, jotta täällä voisi olla vapaata tahtoa. - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Tätä ei voi tietää: "Luojan rakkaus ja oikeudenmukaisuus ei näkyvässä maailmassa toteudu, eikä senpuoleen toteudu myöskään mahdollisessa iankaikkisuudessa." Karmaan vetoaminen on yritys ratkaista oikeudenmukaisuuden ongelma. Sen mukaan jokaisella on oma karmansa, jonka hän joutuu sovittamaan lukuisten toisisaan seuraavien elämien aikana, kunnes oikeudenmukaisuuden vaatimukset on täytetty. Kristinuskon sovitus on toisenlainen. Se perustuu evankeliumin mukaan elämisen kautta saatavaan Kristuksen sovitukseen. Parannus ja kasteen liitto ovat siinä keskeisiä.
Näin todella on kuin sanot: "Ihmisethän kärsivät monesti ilman omaa syytään, eikä hyvitys poista todellista epä-oikeudenmukaisuutta." Tässä tullaan teodikean ongelmaan. Minusta maailman on oltava sellainen kuin on, jotta täällä voisi olla vapaata tahtoa.Miten se oikeudenmukaisuus toteutuu ikuisuudessa?
Saako vähemmän pahaa tehneet esimerkiksi paremmat paikat ja safkat taivaassa ja kylmemmät paikat kauemapana tulesta helvetissä(jos nyt uskot helliin)?
Esittämäsi karmallisuushan on periaatteessa silloin sama kuin Origenesin, se toteutuu vain omassa kontekstissanne.
Käsityksesi karmanlaista perustuu Origenesin tulkintaan karmasta; "Jokainen sielu…tulee tähän maailmaan sen edeltäneen elämän voittojen ja tappioiden vahvistamana tai heikentämänä. Sen palkka tässä maailmassa kunniallisuuden tai kunniattomuuden astiana on seurausta sen edeltäneen elämän ansioista tai ansiottomuuksista. Sen työ tässä maailmassa määrää sen paikan seuraavassa.".
Raamatussa Eesaun ja Jaakobin tapaus viittaa tuollaiseen karmaan, siinä Jumala rakastaessaan toista ja vihatessaan veljestä, jos ennen kuin kumpikaan oli edes syntynyt ja siten tehnyt yhtään 'hyvää taikka pahaa' viittaa siksi pre-existens sieluihin ja ilmeisesti niiden koko inkarnaatio-sarjaan, jossa sieluilla saattoi olla paljonkin karmallista kuormaa ja sitä Jumala vihasi.
Tuo ajatus merkitsee ja edustaa jälleensyntymäideaa.
Karman lakiin viittaa Jeesuskin;"Sitä niittää mitä kylvää",eli 'niin makaa kuin petaa'.
Sijais-uhrikärsimys on epä-oikeudenmukainen, koska siinä teot ja niistä tuleva vastuu siirretään pois, karman laissa ne toteutuu ja kuuluu sille jolle se kuuluu.
Vai tarkoitatko sitä, että Jumalan on kannettava omat syntinsä, koska Luojana on k a i k e n tehnyt ja siksi kaikesta vastuussa?
Minä kirjoitin karmasta johon ei liity taikauskoa, ei jumalaa j.n.e.
Kirjoitin syy&seurauksista jotka ovat faktaa.
Esimerkiksi jos lyöt nyrkillä betoniin, niin sinua sattuu, kuten myös sattuu ei-uskovaakin,,tai riittävän ovelasti pahaa tekevä,,eli itselleen hyvää muista hyötyen (johon lähes kaikki tässä maailmassa juuri perustuu!) tkevä ei oveluudestaan johtuen, eli siitä s y y s t ä saa välttämättä koskaan s e u r a u k s i a,,eli mm. jää koskaan kiinni.
Vastaavasti "sopimattomasti" hyvää tekevä ei saa koskaan teoistaan "palkintoa", koska vaikkapa tuota hyvää ei tajuta tapahtuneen,,, vähän siis kuten voi tapahtua täällä, jos väitteesi Jumalan hyvyydestä maailmassa onkin totta kaikista vastakkaisista todisteista huolimatta.
Mitä tulee Teodikean ongelmaan, niin Teodikean ongelmassa todistetaan juuri se, ettei Luoja voi olla Kaikkivaltias ja rakkaus,,ja sitä ei tuo mielipiteesi todista vääräksi.
Juuri tästähän edellisessä jutussa kirjoitin; jokaisen subjektiivinen mielipide pitää alistaa "laajemmalle alustalle" tutkittavaksi, jotta väitteiden todellisuus ja totuudellisuus paljastuisi.
Tuli tuosta mieleen "kolmas asia" eli politiikka, jossa usein se; "musta on valkoista, ja valkoinen mustaa".
Poliitkkojen ja kaikien joilla todellisuuden ja puheiden ristiriita ilmenee, olisi ihan kansanoikeustajun vuoksi syytä, kuten varkaan oikeudessa,, sen sijaan että väittää tuomarille,,"en ole varas, koska en ole varas",, todistaa se syyttömyytensä.
ps. vapaata tahtoa ei ole koska---> se on sidottu aina kausaaliketjuun, joka palautuu tilanteeseen, jossa tahtoa käyttää vielä syyntakeeton olento, kaikki sen jälkeinen on sidottu noihin alkuvalintoihin. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Miten se oikeudenmukaisuus toteutuu ikuisuudessa?
Saako vähemmän pahaa tehneet esimerkiksi paremmat paikat ja safkat taivaassa ja kylmemmät paikat kauemapana tulesta helvetissä(jos nyt uskot helliin)?
Esittämäsi karmallisuushan on periaatteessa silloin sama kuin Origenesin, se toteutuu vain omassa kontekstissanne.
Käsityksesi karmanlaista perustuu Origenesin tulkintaan karmasta; "Jokainen sielu…tulee tähän maailmaan sen edeltäneen elämän voittojen ja tappioiden vahvistamana tai heikentämänä. Sen palkka tässä maailmassa kunniallisuuden tai kunniattomuuden astiana on seurausta sen edeltäneen elämän ansioista tai ansiottomuuksista. Sen työ tässä maailmassa määrää sen paikan seuraavassa.".
Raamatussa Eesaun ja Jaakobin tapaus viittaa tuollaiseen karmaan, siinä Jumala rakastaessaan toista ja vihatessaan veljestä, jos ennen kuin kumpikaan oli edes syntynyt ja siten tehnyt yhtään 'hyvää taikka pahaa' viittaa siksi pre-existens sieluihin ja ilmeisesti niiden koko inkarnaatio-sarjaan, jossa sieluilla saattoi olla paljonkin karmallista kuormaa ja sitä Jumala vihasi.
Tuo ajatus merkitsee ja edustaa jälleensyntymäideaa.
Karman lakiin viittaa Jeesuskin;"Sitä niittää mitä kylvää",eli 'niin makaa kuin petaa'.
Sijais-uhrikärsimys on epä-oikeudenmukainen, koska siinä teot ja niistä tuleva vastuu siirretään pois, karman laissa ne toteutuu ja kuuluu sille jolle se kuuluu.
Vai tarkoitatko sitä, että Jumalan on kannettava omat syntinsä, koska Luojana on k a i k e n tehnyt ja siksi kaikesta vastuussa?
Minä kirjoitin karmasta johon ei liity taikauskoa, ei jumalaa j.n.e.
Kirjoitin syy&seurauksista jotka ovat faktaa.
Esimerkiksi jos lyöt nyrkillä betoniin, niin sinua sattuu, kuten myös sattuu ei-uskovaakin,,tai riittävän ovelasti pahaa tekevä,,eli itselleen hyvää muista hyötyen (johon lähes kaikki tässä maailmassa juuri perustuu!) tkevä ei oveluudestaan johtuen, eli siitä s y y s t ä saa välttämättä koskaan s e u r a u k s i a,,eli mm. jää koskaan kiinni.
Vastaavasti "sopimattomasti" hyvää tekevä ei saa koskaan teoistaan "palkintoa", koska vaikkapa tuota hyvää ei tajuta tapahtuneen,,, vähän siis kuten voi tapahtua täällä, jos väitteesi Jumalan hyvyydestä maailmassa onkin totta kaikista vastakkaisista todisteista huolimatta.
Mitä tulee Teodikean ongelmaan, niin Teodikean ongelmassa todistetaan juuri se, ettei Luoja voi olla Kaikkivaltias ja rakkaus,,ja sitä ei tuo mielipiteesi todista vääräksi.
Juuri tästähän edellisessä jutussa kirjoitin; jokaisen subjektiivinen mielipide pitää alistaa "laajemmalle alustalle" tutkittavaksi, jotta väitteiden todellisuus ja totuudellisuus paljastuisi.
Tuli tuosta mieleen "kolmas asia" eli politiikka, jossa usein se; "musta on valkoista, ja valkoinen mustaa".
Poliitkkojen ja kaikien joilla todellisuuden ja puheiden ristiriita ilmenee, olisi ihan kansanoikeustajun vuoksi syytä, kuten varkaan oikeudessa,, sen sijaan että väittää tuomarille,,"en ole varas, koska en ole varas",, todistaa se syyttömyytensä.
ps. vapaata tahtoa ei ole koska---> se on sidottu aina kausaaliketjuun, joka palautuu tilanteeseen, jossa tahtoa käyttää vielä syyntakeeton olento, kaikki sen jälkeinen on sidottu noihin alkuvalintoihin.Ihminen tuomitaan tekojensa ja tekemättä jättämisiensä mukaan. Tärkeä teko on totuuden rakkaus, joka johtaa evankeliumin vastaanottamiseen. Kun otamme vastaan Kristuksen sovituksen, syntejämme ei muisteta eli emme joudu kärsimään niistä iankaikkisuudessa. Taivaassa on useita kirkkauden asteita, joita verrataan Raamatussa auringon, kuun ja tähtien kirkkauksiin. Näissä asteissa on edelleen asteita siten, että toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa:
1. Kor. 15
40 On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. [Matt. 13:43]
41 Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
2. Kor. 12
2 Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
Korkeimmassa (auringon) kirkkaudessa on kolme astetta.
En maininnut karman lakia tosiasiana vaan yhtenä tapana ajatella oikeudenmukaisuuden toteutumista. Mielestäni kaikki ihmiset ovat viattomia syntyessään. Perisyntioppia ei ole Raamatussa, mutta synnymme olotilaan, jossa on mahdollisuus tehdä syntiä. Se on välttämätöntä, jotta vapaan tahtomme käyttöä koeteltaisiin. - Tahto ei ole kokonaan vapaa, mutta se on vapaa mm. siinä rakastammeko totuutta ja teemmekö parannuksen. Se voi johtaa vapautumiseen synnin orjuudesta.
Tätä en suinkaan tarkoita: "Vai tarkoitatko sitä, että Jumalan on kannettava omat syntinsä, koska Luojana on k a i k e n tehnyt ja siksi kaikesta vastuussa?" Luoja on synnitön. Paha tulee ihmisten valintojen kautta.
Meillä on vastuu teoistamme. Näin ei ole: "Sijais-uhrikärsimys on epä-oikeudenmukainen, koska siinä teot ja niistä tuleva vastuu siirretään pois," Meillä on vastuu, josta vapaudumme vain todellisen parannuksen kautta. Maallisia seurauksia emme pääse pakoon Kristuksen sovituksen kautta - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Ihminen tuomitaan tekojensa ja tekemättä jättämisiensä mukaan. Tärkeä teko on totuuden rakkaus, joka johtaa evankeliumin vastaanottamiseen. Kun otamme vastaan Kristuksen sovituksen, syntejämme ei muisteta eli emme joudu kärsimään niistä iankaikkisuudessa. Taivaassa on useita kirkkauden asteita, joita verrataan Raamatussa auringon, kuun ja tähtien kirkkauksiin. Näissä asteissa on edelleen asteita siten, että toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa:
1. Kor. 15
40 On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. [Matt. 13:43]
41 Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
2. Kor. 12
2 Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
Korkeimmassa (auringon) kirkkaudessa on kolme astetta.
En maininnut karman lakia tosiasiana vaan yhtenä tapana ajatella oikeudenmukaisuuden toteutumista. Mielestäni kaikki ihmiset ovat viattomia syntyessään. Perisyntioppia ei ole Raamatussa, mutta synnymme olotilaan, jossa on mahdollisuus tehdä syntiä. Se on välttämätöntä, jotta vapaan tahtomme käyttöä koeteltaisiin. - Tahto ei ole kokonaan vapaa, mutta se on vapaa mm. siinä rakastammeko totuutta ja teemmekö parannuksen. Se voi johtaa vapautumiseen synnin orjuudesta.
Tätä en suinkaan tarkoita: "Vai tarkoitatko sitä, että Jumalan on kannettava omat syntinsä, koska Luojana on k a i k e n tehnyt ja siksi kaikesta vastuussa?" Luoja on synnitön. Paha tulee ihmisten valintojen kautta.
Meillä on vastuu teoistamme. Näin ei ole: "Sijais-uhrikärsimys on epä-oikeudenmukainen, koska siinä teot ja niistä tuleva vastuu siirretään pois," Meillä on vastuu, josta vapaudumme vain todellisen parannuksen kautta. Maallisia seurauksia emme pääse pakoon Kristuksen sovituksen kauttaOletko oikeastaan syvemmpin pohtinut sitä, mistä ja miksi ne,, niin "pelastavat tai tuomion antavat" teot ja tekemättäjättämisemme faktallisesti kumpuavat?
Kannatta miettiä sitä, sillä se on oleellista juuri Jumalan väitetyn oikeudenmukaisuuden ja rakkauden, totuudellisuuden kannalta.
Kysyn sinulta; "mistä ja milloin alkaa muodostua syyntakeinen sellainen 'oma persoona', joka voisi mielestäsi olla Jumalan valinnoista ei-deterministinen niin, ettei persoona perustuisi geeneihin /ympäristötekijöihin eli lopulta Luojan valintoihin?
Ainakaan minun järkeni mukaan noiden "ulkopuolelta" tai "ohi" mitää tule,,siis mm. synnynnäisten ominaisuuksien, ja ympäristötekijöisen plus joidenkin kristittyjen mielestä vielä perisynninkin.
Jos olet rehellinen ja ajattelet asiaa, niin personallisuuden kehittymiseen ei jää mitään mikä olisi noiden vaikuttajien ulkopuolelta.
Ja huomaa tässä nyt se, että jos ihmiseen ja ihmisen valintoihin vaikutetaan millään tavoin, siis hänen kykyynsä valita, ei valinta ole silloin enää vapaa.
Itse asiassa se tuomitseminen tai palkitseminenkin on vaikuttanista ihmisen vapaaseen tahtoon.
Lisäksi vielä opetetaan niin, että "Jumala vetää ihmisen puoleensa", eli " kaikki on Herran käres"?
Mikä jää tuossa ihmisen osaksi,, siis jos ihmistä "ei vedetä tai vedetään pelastukseen"?
Minkälaisen kuvan tuo presentaatio antaa Luojasta?
Tietysti voidaan maallisesti katsoa olevamme juridisesti vastuussa tekemisistämme,,mutta niissäkin tuomioissa, siis saadakseen ihmisen juridisesti vastuuseen, on yhteiskunnan usein pakko leikata epäoikeudenmukaisesti vaikutusten kausaaliketjuja poikki.
Oikeudessakaan juridinen vastaaminen ei siis läheskään aina merkitse samaa kuin oikeudenmukaisuuden toteutuminen.
Mutta kun puhutaan "isosta kuvasta", eli absoluuttisesta tuomiosta Jumalan ollessa tuomarina, niin tilaa ei saa jäädä yhtään "harmaalle alueelle".
Huomaatko tässä oppisi ja moraalikäsityksesi onttouden?
Ainakin minä huomaan.
Laitat "synnit" ihmisen syyksi, vaikka pohjimmainen causa on aina lopulta määritelmäsi mukainen Luoja juuri edellä mainituista syistä.
Se tuhoaa kuvan oikeudenmukaisesta Jumalastasi,,kaiken sen pahuuden ohella jonka "Hän" sallii maailmassa, vaikka pystyisi sen estämään.
No Jumalasi saa toki olla sellainen, mutta sellainen "Hän" ei ole minkään arvoinen rakkauteen uskoville. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Oletko oikeastaan syvemmpin pohtinut sitä, mistä ja miksi ne,, niin "pelastavat tai tuomion antavat" teot ja tekemättäjättämisemme faktallisesti kumpuavat?
Kannatta miettiä sitä, sillä se on oleellista juuri Jumalan väitetyn oikeudenmukaisuuden ja rakkauden, totuudellisuuden kannalta.
Kysyn sinulta; "mistä ja milloin alkaa muodostua syyntakeinen sellainen 'oma persoona', joka voisi mielestäsi olla Jumalan valinnoista ei-deterministinen niin, ettei persoona perustuisi geeneihin /ympäristötekijöihin eli lopulta Luojan valintoihin?
Ainakaan minun järkeni mukaan noiden "ulkopuolelta" tai "ohi" mitää tule,,siis mm. synnynnäisten ominaisuuksien, ja ympäristötekijöisen plus joidenkin kristittyjen mielestä vielä perisynninkin.
Jos olet rehellinen ja ajattelet asiaa, niin personallisuuden kehittymiseen ei jää mitään mikä olisi noiden vaikuttajien ulkopuolelta.
Ja huomaa tässä nyt se, että jos ihmiseen ja ihmisen valintoihin vaikutetaan millään tavoin, siis hänen kykyynsä valita, ei valinta ole silloin enää vapaa.
Itse asiassa se tuomitseminen tai palkitseminenkin on vaikuttanista ihmisen vapaaseen tahtoon.
Lisäksi vielä opetetaan niin, että "Jumala vetää ihmisen puoleensa", eli " kaikki on Herran käres"?
Mikä jää tuossa ihmisen osaksi,, siis jos ihmistä "ei vedetä tai vedetään pelastukseen"?
Minkälaisen kuvan tuo presentaatio antaa Luojasta?
Tietysti voidaan maallisesti katsoa olevamme juridisesti vastuussa tekemisistämme,,mutta niissäkin tuomioissa, siis saadakseen ihmisen juridisesti vastuuseen, on yhteiskunnan usein pakko leikata epäoikeudenmukaisesti vaikutusten kausaaliketjuja poikki.
Oikeudessakaan juridinen vastaaminen ei siis läheskään aina merkitse samaa kuin oikeudenmukaisuuden toteutuminen.
Mutta kun puhutaan "isosta kuvasta", eli absoluuttisesta tuomiosta Jumalan ollessa tuomarina, niin tilaa ei saa jäädä yhtään "harmaalle alueelle".
Huomaatko tässä oppisi ja moraalikäsityksesi onttouden?
Ainakin minä huomaan.
Laitat "synnit" ihmisen syyksi, vaikka pohjimmainen causa on aina lopulta määritelmäsi mukainen Luoja juuri edellä mainituista syistä.
Se tuhoaa kuvan oikeudenmukaisesta Jumalastasi,,kaiken sen pahuuden ohella jonka "Hän" sallii maailmassa, vaikka pystyisi sen estämään.
No Jumalasi saa toki olla sellainen, mutta sellainen "Hän" ei ole minkään arvoinen rakkauteen uskoville.Pieni lapsi on täysin viaton. Vasta n. kahdeksan vuoden iässä lapsi ALKAA tulla vastuulliseen ikään. Aivan oikein toteat, että maallinenkin oikeus ottaa huomioon vastuullisuuden osuuden teoissa.
Olennaista on vapaan tahdon osuuden arviointi. Jumalaa ei voi syyttää siitä, että meillä on vapaa tahto. Meistä kumpuavat teot tulee arvioida vapautemme asteen perusteella. Olen tosi syvällisesti pohtinut tätä esittämääsi kysymystä: "...mistä ja miksi ne, niin 'pelastavat tai tuomion antavat' teot ja tekemättäjättämisemme faktallisesti kumpuavat?" - Tekomme kumpuavat tarpeistamme ja haluistamme, joiden kontrolli ei ole läheskään aina täydellistä eikä tunnu olevan hallussamme, mutta voimme kehittyä siinä. Jatkuva pyrkimys parempaan (parannus) on arvokkainta mitä voimme tehdä.
On sanottu, että meidän tulee rukoilla kuin kaikki riippuisi Jumalasta ja tehdä sen jälkeen niin kuin kaikki riippuisi meistä.
Tietenkin olemme monien vaikutteiden alaisia. On sanottu, että ihminen on sosiaalinen eläin eli että olemme ympäristömme asenteiden ohjailemia ilman omakohtaista valinnan mahdollisuutta. Se on vain osin totta, sillä meillä on mahdollisuus tehdä omakohtaisia valintoja. Kuitenkin paine sopeutua estää omakohtaisia ratkaisuja, vaikka ne huomaisi oikeammiksi.
Olemme vastuussa suhtautumisesta totuuteen sen kuullessamme, vaikka "maaperämme" on erilainen kuten seuraavassa vertauksessa:
Luu. 8
Kylväjä
4 Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: [Matt. 13:1-9; Mark. 4:1-9]
5 "Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne.
6 Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta.
7 Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. [Jer. 4:3]
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon." Tämän sanottuaan Jeesus huusi: "Jolla on korvat, se kuulkoon!" [1. Moos. 26:12 | Matt. 11:15 ]
Kylväjävertauksen selitys
9 Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. [Matt. 13:10-23; Mark. 4:10-20]
10 Hän sanoi: "Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. [Mark. 4:12 ]
11 Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. [1. Piet. 1:23]
12 Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.
13 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. [Ps. 106:12,13]
14 Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. [1. Tim. 6:9,10]
15 Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa. [Hepr. 10:36] - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Pieni lapsi on täysin viaton. Vasta n. kahdeksan vuoden iässä lapsi ALKAA tulla vastuulliseen ikään. Aivan oikein toteat, että maallinenkin oikeus ottaa huomioon vastuullisuuden osuuden teoissa.
Olennaista on vapaan tahdon osuuden arviointi. Jumalaa ei voi syyttää siitä, että meillä on vapaa tahto. Meistä kumpuavat teot tulee arvioida vapautemme asteen perusteella. Olen tosi syvällisesti pohtinut tätä esittämääsi kysymystä: "...mistä ja miksi ne, niin 'pelastavat tai tuomion antavat' teot ja tekemättäjättämisemme faktallisesti kumpuavat?" - Tekomme kumpuavat tarpeistamme ja haluistamme, joiden kontrolli ei ole läheskään aina täydellistä eikä tunnu olevan hallussamme, mutta voimme kehittyä siinä. Jatkuva pyrkimys parempaan (parannus) on arvokkainta mitä voimme tehdä.
On sanottu, että meidän tulee rukoilla kuin kaikki riippuisi Jumalasta ja tehdä sen jälkeen niin kuin kaikki riippuisi meistä.
Tietenkin olemme monien vaikutteiden alaisia. On sanottu, että ihminen on sosiaalinen eläin eli että olemme ympäristömme asenteiden ohjailemia ilman omakohtaista valinnan mahdollisuutta. Se on vain osin totta, sillä meillä on mahdollisuus tehdä omakohtaisia valintoja. Kuitenkin paine sopeutua estää omakohtaisia ratkaisuja, vaikka ne huomaisi oikeammiksi.
Olemme vastuussa suhtautumisesta totuuteen sen kuullessamme, vaikka "maaperämme" on erilainen kuten seuraavassa vertauksessa:
Luu. 8
Kylväjä
4 Kun paikalle tuli paljon väkeä ja kaikista kaupungeista virtasi ihmisiä Jeesuksen luo, hän esitti heille vertauksen: [Matt. 13:1-9; Mark. 4:1-9]
5 "Mies lähti kylvämään siementä. Kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien laitaan. Siinä jyvät tallautuivat, ja taivaan linnut söivät ne.
6 Osa putosi kalliolle ja lähti kasvuun, mutta oraat kuivettuivat, koska eivät saaneet maasta kosteutta.
7 Osa putosi keskelle ohdakkeita, ja kun oras kasvoi, kasvoivat ohdakkeetkin ja tukahduttivat sen. [Jer. 4:3]
8 Mutta osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja tuotti satakertaisen sadon." Tämän sanottuaan Jeesus huusi: "Jolla on korvat, se kuulkoon!" [1. Moos. 26:12 | Matt. 11:15 ]
Kylväjävertauksen selitys
9 Opetuslapset kysyivät Jeesukselta, mitä vertaus tarkoitti. [Matt. 13:10-23; Mark. 4:10-20]
10 Hän sanoi: "Te olette saaneet oppia tuntemaan Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksina, jotta he nähdessäänkään eivät näkisi eivätkä kuullessaankaan ymmärtäisi. [Mark. 4:12 ]
11 Vertaus tarkoittaa tätä: Siemen on Jumalan sana. [1. Piet. 1:23]
12 Tien laitaan pudonnut siemen tarkoittaa ihmisiä, jotka kuulevat sanan mutta joiden sydämestä Paholainen heti tulee ottamaan sen pois, jotta he eivät uskoisi ja pelastuisi.
13 Kalliolle pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuullessaan ottavat sen iloiten vastaan mutta uskovat vain hetken aikaa. Heillä ei ole juurta, ja niin he koetukseen joutuessaan luopuvat. [Ps. 106:12,13]
14 Ohdakkeisiin pudonnut osa tarkoittaa niitä, jotka kuulevat sanan mutta sitten tukahtuvat elämän huoliin, rikkauteen ja nautintoihin. He eivät tuota kypsää satoa. [1. Tim. 6:9,10]
15 Mutta hyvään maahan pudonnut siemen tarkoittaa niitä, jotka sanan kuultuaan pysyvät siinä puhtain ja ehein sydämin ja kestävinä tuottavat satoa. [Hepr. 10:36]Se syy miksi tässä yleensäkin jutustellaan on se, että vaaditte ihmistä tilille Jumalanne eteen sellaisesta mistä ihminen ei ole kokonaan vastuullinen,
Miksi, no koska mainitsemasi 8-vuotiaskin on heti pienestä pitäen vapaata tahtoa rajoittavien geenillisten, olosuhteellisten, kavatuksellisten vaikutusten alainen,,itse asiassa ihminen on 'ne ja niitä'.
Haen tässä vastausta sinulta siihen, mistä se väitetty "vapaa tahto" saa loppujen lopuksi sen liikkeelle lähettävän tahtonsa, siis myös sen muutoksen aikaan saavan?
Tämä ei mene minulla saivartelun puolelle.
Kyselen koska kiinnostaa tietää, sillä minusta mainitsemasi "vastuulliseksi määrittävä ikä" ja vastuulliseen ikään (8 vuotta) muuntuminenkin on saanut vaikutteensa 'edellistä tiloista'(joihin siis vaikuttaa geenistö, kasvatus, ympäristö j.n.e).
Todista minulle se, ettei muutos vastuulliselta osin johdu juuri ympäristö eikä perintökijöistä niin lopetan ja tunnustan erehtyneeni.
Kerrotko mistä väitteesi mukainen "ei-deterministinen persoona" (?!!) on jonkun laatuinen niin, että yksilö on itse alusta asti vastuullisesti itsensä laaduttanut?
Tämähän on olennaista, koska vaaditte ihmistä tilille asioista, joihin asioihin ja valintoihin voi vaikuttaa juuri tärkeällä valinnan hetkellä mainitsemani vaikuttajat "haitallisesti" jopa niin, että ihmisen valinnat ovat "vääriä" suheessa vaikkapa pelastavaan uskon lahjaan.
Kun kirjoittat; "ettei Jumalaa voi syyttää vapaasta tahdosta", niin käännät vapaan tahdon ikään kuin negaatioksi? Miksi?
Lisäksi ohitat logiikan, ilman järkiperusteita sen, että yhden Luojan/jumalan skenaariossa syy ei voi olla loppujen lopuksi "kenenkään muun" kuin Tekijä Luojan.
Tästä kehästä ei kirjoitetun sanan ja rehellisyyden puitteissa pääse millään eroon,, ei vaikka siihen kuinka ja paljon toisi apu-suureita(saa,tanoita, jeesuksia j.n.e) uuttamaan vastuuta pois siltä kenelle se oppinne logiikassa kuuluu.
Mitä tulee Raamattu lainaukseesi, niin vertauksessa esiintyy tämä sama problematiikka symbolisesti.
Siinä ne ulkoiset olo-suhteet tukahduttavat, ja yksilöllinen "maaperä" määrää, loppu-päätelmäkin on kuin sinulta,,mutta oikeudenmukaisuuden toteutuminen, kun ihminen kuitenkin tuomitaan kaikesta tuosta huolimatta on epä-oikeudenmukainen.
Tämä ristiriita siksi, että Raamatun kirjoittajat olivat ihmisiä, eli sen vuoksi Raamattu sisltään opillsia ja ajatuksellisia kömmähdyksiä.
Nuo opilliset "häränpyllyt" ovat selviä, eikä ne "oikene" millään.
Mistä elämässä voisi olla sitten syvemmin kyse, koska ei ainakaan epä-loogisesta, eli valheellisesta kristillisestä maailmakuvasta?
Sitä sietäisi pohtia, mutta yleensä en pääse kenkään kanssa niin pitkälle, koska joudun perustelemaan kerta toisen jälkeen valheellisia käsityksiä. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Se syy miksi tässä yleensäkin jutustellaan on se, että vaaditte ihmistä tilille Jumalanne eteen sellaisesta mistä ihminen ei ole kokonaan vastuullinen,
Miksi, no koska mainitsemasi 8-vuotiaskin on heti pienestä pitäen vapaata tahtoa rajoittavien geenillisten, olosuhteellisten, kavatuksellisten vaikutusten alainen,,itse asiassa ihminen on 'ne ja niitä'.
Haen tässä vastausta sinulta siihen, mistä se väitetty "vapaa tahto" saa loppujen lopuksi sen liikkeelle lähettävän tahtonsa, siis myös sen muutoksen aikaan saavan?
Tämä ei mene minulla saivartelun puolelle.
Kyselen koska kiinnostaa tietää, sillä minusta mainitsemasi "vastuulliseksi määrittävä ikä" ja vastuulliseen ikään (8 vuotta) muuntuminenkin on saanut vaikutteensa 'edellistä tiloista'(joihin siis vaikuttaa geenistö, kasvatus, ympäristö j.n.e).
Todista minulle se, ettei muutos vastuulliselta osin johdu juuri ympäristö eikä perintökijöistä niin lopetan ja tunnustan erehtyneeni.
Kerrotko mistä väitteesi mukainen "ei-deterministinen persoona" (?!!) on jonkun laatuinen niin, että yksilö on itse alusta asti vastuullisesti itsensä laaduttanut?
Tämähän on olennaista, koska vaaditte ihmistä tilille asioista, joihin asioihin ja valintoihin voi vaikuttaa juuri tärkeällä valinnan hetkellä mainitsemani vaikuttajat "haitallisesti" jopa niin, että ihmisen valinnat ovat "vääriä" suheessa vaikkapa pelastavaan uskon lahjaan.
Kun kirjoittat; "ettei Jumalaa voi syyttää vapaasta tahdosta", niin käännät vapaan tahdon ikään kuin negaatioksi? Miksi?
Lisäksi ohitat logiikan, ilman järkiperusteita sen, että yhden Luojan/jumalan skenaariossa syy ei voi olla loppujen lopuksi "kenenkään muun" kuin Tekijä Luojan.
Tästä kehästä ei kirjoitetun sanan ja rehellisyyden puitteissa pääse millään eroon,, ei vaikka siihen kuinka ja paljon toisi apu-suureita(saa,tanoita, jeesuksia j.n.e) uuttamaan vastuuta pois siltä kenelle se oppinne logiikassa kuuluu.
Mitä tulee Raamattu lainaukseesi, niin vertauksessa esiintyy tämä sama problematiikka symbolisesti.
Siinä ne ulkoiset olo-suhteet tukahduttavat, ja yksilöllinen "maaperä" määrää, loppu-päätelmäkin on kuin sinulta,,mutta oikeudenmukaisuuden toteutuminen, kun ihminen kuitenkin tuomitaan kaikesta tuosta huolimatta on epä-oikeudenmukainen.
Tämä ristiriita siksi, että Raamatun kirjoittajat olivat ihmisiä, eli sen vuoksi Raamattu sisltään opillsia ja ajatuksellisia kömmähdyksiä.
Nuo opilliset "häränpyllyt" ovat selviä, eikä ne "oikene" millään.
Mistä elämässä voisi olla sitten syvemmin kyse, koska ei ainakaan epä-loogisesta, eli valheellisesta kristillisestä maailmakuvasta?
Sitä sietäisi pohtia, mutta yleensä en pääse kenkään kanssa niin pitkälle, koska joudun perustelemaan kerta toisen jälkeen valheellisia käsityksiä.Ihminenen ei ole vain tätä: "...8-vuotiaskin on heti pienestä pitäen vapaata tahtoa rajoittavien geenillisten, olosuhteellisten, kavatuksellisten vaikutusten alainen,,itse asiassa ihminen on 'ne ja niitä'." - Tahto ei ole kokonaan vapaa, kuten edellä sanoin vapautta silti on. Siinä on vastuumme. Lutherin kerrotaan sanoneen, ettemme voi estää variksia lentämästä päämme yli, mutta voimme estää, etteivät ne tee pesää päähämme.
Arkihavainto tukee sitä, että olemme vastuussa teoistamme. Emme ole robotteja, joita ohjaa joku muu kuin me itse. Vapautta on eriarvoisten valintojen tekeminen. Eettinen arviointi kohdistuu tahdon suuntaan. Voimme valita suhtautumisemme varsin pitkälle. On helppo erottaa kielteiset ja myönteiset asennoitumiset. Voimme huomata, että ihminen on niistä vastuussa.
On totta, että kokemuksemme vaikuttavat asennoitumiseemme, mutta asennoitumisen valitsemme silti itse. Emme ole kokonaan ympäristömme kautta saamiemme vaikutteiden vankeja vaan vapaita valitsemaan.
Tuon todistamisessa voi vedota vain sen havaitsemiseen mitä tapahtuu. Jeesuksen kylväjävertaus suhtautumisesta Jumalan sanaan kuvaa tilannetta. Emme voi välttää vastuutamme ajatellen, että teemme tiettyjä valintoja, koska meidät on luotu tekemään juuri ne valinnat.
Mitä tarkoitat epä-loogisella, eli valheellisella kristillisellä maailmakuvalla? Voiko noin yleistää? Kristillisyyttä on monenlaista. Alkuperäinen kristillisyys oli aika paljon erilaista kuin monissa nykyisissä kirkoissa ja suunnissa tavattava. - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Ihminenen ei ole vain tätä: "...8-vuotiaskin on heti pienestä pitäen vapaata tahtoa rajoittavien geenillisten, olosuhteellisten, kavatuksellisten vaikutusten alainen,,itse asiassa ihminen on 'ne ja niitä'." - Tahto ei ole kokonaan vapaa, kuten edellä sanoin vapautta silti on. Siinä on vastuumme. Lutherin kerrotaan sanoneen, ettemme voi estää variksia lentämästä päämme yli, mutta voimme estää, etteivät ne tee pesää päähämme.
Arkihavainto tukee sitä, että olemme vastuussa teoistamme. Emme ole robotteja, joita ohjaa joku muu kuin me itse. Vapautta on eriarvoisten valintojen tekeminen. Eettinen arviointi kohdistuu tahdon suuntaan. Voimme valita suhtautumisemme varsin pitkälle. On helppo erottaa kielteiset ja myönteiset asennoitumiset. Voimme huomata, että ihminen on niistä vastuussa.
On totta, että kokemuksemme vaikuttavat asennoitumiseemme, mutta asennoitumisen valitsemme silti itse. Emme ole kokonaan ympäristömme kautta saamiemme vaikutteiden vankeja vaan vapaita valitsemaan.
Tuon todistamisessa voi vedota vain sen havaitsemiseen mitä tapahtuu. Jeesuksen kylväjävertaus suhtautumisesta Jumalan sanaan kuvaa tilannetta. Emme voi välttää vastuutamme ajatellen, että teemme tiettyjä valintoja, koska meidät on luotu tekemään juuri ne valinnat.
Mitä tarkoitat epä-loogisella, eli valheellisella kristillisellä maailmakuvalla? Voiko noin yleistää? Kristillisyyttä on monenlaista. Alkuperäinen kristillisyys oli aika paljon erilaista kuin monissa nykyisissä kirkoissa ja suunnissa tavattava.Miksikö kristioppi minusta valheellinen?
Yksinkertaisesti siksi, että se on inhimillistä.
Valheellisuus liittyy kritiuskossa aivan k a i k k e e n,, m i k ä ä n ei ole opin tulkinnoissa kohdallaan, koska kristillisyydessä, heti sen 'pohjissa' on kyse täydellisestä pimeydestä koska se perustuu valheelle.
Huomaa tässä se, että jos "korttitalossa se y k s i k i n kortti pettää , niin se riittää kaatamaan koko todistelu/idea korttitalon".
Heti syntiin-lankeemus-tarujen tulkinnoissa on ongelma.
Lankeemus olisi tapahtuva enemmin tahi myöhemmin, jonka Kaikkivaltias Luoja olisi tiennyt tapahtuvaksi ("eihän sitä muuten Kaikkitietäväksi ja Kaikkivaltiaaksi pääsisikään") ja sitä silmällä pitäen Hän jo ennakolta olisi suunnitellut lankeemuksen sovittamiseksi itsensä murhaaamisen,, tai oliko se 'oman poikansa'/osansa(?) tappamisen hyvin julmalla tavalla.
Kaikkivaltias Luoja olisi ennakolta myös nähnyt sen, että kaikki eivät tule uskomaan, eli luonut siis tuntevia ja ajattelevia olentoja suoraan kadotusta varten!!
Olen todistanut myös sen, että tuo 'epä-uskon väärä valinta' voi determinoituu vielä syyntakeettoman ihmisen alku-valintoihin causaali-jatkumona, plus( ) että vielä, kun se 'oikean pelastavan uskon valinnan' väitetään olevan lahjan (antaa tai ei anna lahjaa) eli olevan y k s i n Luojan tahto, niin onhan tässä selvääkin selvempi oikeudellinen ongelma.
Lisäksi krisillinen oppi esittää syntiinlakeemuksessa seurauksen ennen syytä!
Oletko ajatellut sitä, että väitätte synnin tulleen maailmaan vasta saa-tanan ylpistyessä, mutta saamaan hengenvetoon kerrotte tuon ylpeyden olleen saat-anasta itsessään, tällöinhän synti oli olemassa jo ennen syntiä!
Menemättä enempää tarkemmin Raamatun tulkintoihinne, jotka sanalla sanoen ovat mystifaatiota joskus oikeistakin Raamattun kertomuksiin piilotetuista fiksuista asioista, niin voi todeta sen puolen olevan teillä aivan hukassa, eli "sokeat todellakin taluttavat sokeita kohti opillisia kuoppia".
On olemassa tietty hieman loogisempia ja oikeudenmukaisempia oppeja ja aatteita kuin perinteinen krisillisyys, kuten vaikkapa perinteisen kristillisen näkemyksen vastainen gnostilaisuus, joka Platonilaispohjaisena filosofiana näkee maailmassa, sen luomisessa ja Luojassa ne oikeudelliset ongelmat ja epä-määräiset itsekkäät motiivit joota realista nousee esiin j.n.e, mutta yleisesti voi todeta jotta, se taikauskooppi jota yleensä kristillisenä markinoidaan on täysin epä-looginen, eli epätosi-->eli valheellinen.
Tulisko kristillisyys pelkkänä eettisenä aatteena edes toimeen?
Oppi jeesuksen opetuksista (lähinnä vuorisaarna) ei välttämättä toimisi? Sen sijaan oppi Jeesuksesta toimii, koska se painottaa inhimillisiä pimeitä puolia, kuten hierarkiaa, kuoleman pelkoa ja helvetin välttämistä keinolla millä hyvänsä.
Mitä tulee tuohon yksilön mahdollisuuteen "suhtauta asioihin", niin kyse ei tässä ole nimenomaan mahdollisuudesta suhtautua vaan siitä, m i k s i suhtautuminen on minkäkinlaista.
Siinä ne minun esittämäni faktat todistavat tasan ja tarkkaan juuri sen minkä olen useaan otteeseen sinulle todistanut, en niitä kertaa. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Miksikö kristioppi minusta valheellinen?
Yksinkertaisesti siksi, että se on inhimillistä.
Valheellisuus liittyy kritiuskossa aivan k a i k k e e n,, m i k ä ä n ei ole opin tulkinnoissa kohdallaan, koska kristillisyydessä, heti sen 'pohjissa' on kyse täydellisestä pimeydestä koska se perustuu valheelle.
Huomaa tässä se, että jos "korttitalossa se y k s i k i n kortti pettää , niin se riittää kaatamaan koko todistelu/idea korttitalon".
Heti syntiin-lankeemus-tarujen tulkinnoissa on ongelma.
Lankeemus olisi tapahtuva enemmin tahi myöhemmin, jonka Kaikkivaltias Luoja olisi tiennyt tapahtuvaksi ("eihän sitä muuten Kaikkitietäväksi ja Kaikkivaltiaaksi pääsisikään") ja sitä silmällä pitäen Hän jo ennakolta olisi suunnitellut lankeemuksen sovittamiseksi itsensä murhaaamisen,, tai oliko se 'oman poikansa'/osansa(?) tappamisen hyvin julmalla tavalla.
Kaikkivaltias Luoja olisi ennakolta myös nähnyt sen, että kaikki eivät tule uskomaan, eli luonut siis tuntevia ja ajattelevia olentoja suoraan kadotusta varten!!
Olen todistanut myös sen, että tuo 'epä-uskon väärä valinta' voi determinoituu vielä syyntakeettoman ihmisen alku-valintoihin causaali-jatkumona, plus( ) että vielä, kun se 'oikean pelastavan uskon valinnan' väitetään olevan lahjan (antaa tai ei anna lahjaa) eli olevan y k s i n Luojan tahto, niin onhan tässä selvääkin selvempi oikeudellinen ongelma.
Lisäksi krisillinen oppi esittää syntiinlakeemuksessa seurauksen ennen syytä!
Oletko ajatellut sitä, että väitätte synnin tulleen maailmaan vasta saa-tanan ylpistyessä, mutta saamaan hengenvetoon kerrotte tuon ylpeyden olleen saat-anasta itsessään, tällöinhän synti oli olemassa jo ennen syntiä!
Menemättä enempää tarkemmin Raamatun tulkintoihinne, jotka sanalla sanoen ovat mystifaatiota joskus oikeistakin Raamattun kertomuksiin piilotetuista fiksuista asioista, niin voi todeta sen puolen olevan teillä aivan hukassa, eli "sokeat todellakin taluttavat sokeita kohti opillisia kuoppia".
On olemassa tietty hieman loogisempia ja oikeudenmukaisempia oppeja ja aatteita kuin perinteinen krisillisyys, kuten vaikkapa perinteisen kristillisen näkemyksen vastainen gnostilaisuus, joka Platonilaispohjaisena filosofiana näkee maailmassa, sen luomisessa ja Luojassa ne oikeudelliset ongelmat ja epä-määräiset itsekkäät motiivit joota realista nousee esiin j.n.e, mutta yleisesti voi todeta jotta, se taikauskooppi jota yleensä kristillisenä markinoidaan on täysin epä-looginen, eli epätosi-->eli valheellinen.
Tulisko kristillisyys pelkkänä eettisenä aatteena edes toimeen?
Oppi jeesuksen opetuksista (lähinnä vuorisaarna) ei välttämättä toimisi? Sen sijaan oppi Jeesuksesta toimii, koska se painottaa inhimillisiä pimeitä puolia, kuten hierarkiaa, kuoleman pelkoa ja helvetin välttämistä keinolla millä hyvänsä.
Mitä tulee tuohon yksilön mahdollisuuteen "suhtauta asioihin", niin kyse ei tässä ole nimenomaan mahdollisuudesta suhtautua vaan siitä, m i k s i suhtautuminen on minkäkinlaista.
Siinä ne minun esittämäni faktat todistavat tasan ja tarkkaan juuri sen minkä olen useaan otteeseen sinulle todistanut, en niitä kertaa.Hyvä että pohdit ja kyseenalaistat.
Asiat eivät ole niin yksiviivaisia, kuin ne ihmisajattelulle saattavat näyttää. Raamatun alkukertomuksia ei tule liioin ottaa kirjaimellisesti. Sen eräs kirkkoni profeetta (Kimball) sanoi, että luomiskertomus on tietenkin vertauskuvallinen. Minun mielestäni Raamatussa monet asiat on esitetty yksinkertaistettuina, mutta ne kuvaavat periaatteen.
Lusifer ei tuonut syntiä maailmaan, vaan ihmiset rikkoivat Saatanan houkutuksesta käskyn olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta (mitä se konkreettisesti siten olikaan). Saatana lankesi jo taivaassa ylpeyteensä ja häntä seurasi 1/3 taivaassa henkinä olleista. Siitä kerrotaan Raamatussa. Se on kuolevaisuutta edeltävässä elämässä Jumalan henkilasten keskuudessa käyty sota.
Ilm. 12
7 Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa [Dan. 10:13,21; Juud. 1:9]
8 mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa.
9 Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. [Luuk. 10:18 | Sak. 3:1,2; Luuk. 22:31,32; Joh. 12:31, Joh. 16:11]
Tuota sotaa edelsi taivaassa pidetty tilaisuus, jossa Isä esitti suunnitelmansa henkilapsilleen, jotka tulisivat tämän maan päälle.
Lusifer uhosi, mutta hänestä kerrotaan:
Jes. 14
12 Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja."
13 Etkö juuri sinä sydämessäsi sanonut: "Minä tahdon nousta taivaisiin! Minä pystytän valtaistuimeni Jumalan tähtiä korkeammalle, minä tahdon istua jumalten vuorella kaukana pohjoisessa,
14 minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi."
Jobin kirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta kuin ilmoituta, mutta siinä viitataan niiden muiden iloon (jae 7), jotka jäivät voitolle taivaassa käydyssä sodassa:
Job. 38
1 Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: [1. Kun. 19:11-13; Hes. 1:4]
2 -- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?
3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
Kuka on laskenut maan perustukset?
4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat! [Ps. 24:2 ]
5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli? [Sananl. 30:4; Jes. 40:12]
6 Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,
7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan? [Ps. 148:2]
Ihmisen maanpäällisellä elämällä on tarkoitus. Tuo tarkoitus ei toteudu ilman tiettyjä vaiheita. Me synnymme tänne, jotta saisimme fyysisen ruumiin, josta lopulta tulee kuolematon. Se on ehto iankaikkiselle kehityksellemme sellaisiksi, joksi meidät on luotu tulemaan. Meidän tulee oppia erottamaan hyvä pahasta. Se ei ollut mahdollista ilman kokemuksia, joita lankeemus toi tullessaan. On kovin tulkinnan varaista tekivätkö Aadam ja Eeva synnin syödessään kiellettyä hedelmää. Kiellon he rikkoivat tietäen, että siitä seurasi kuolevaisuus ja karkoitus paratiisista. Tiedettiin, että niin tulisi käymään ja siksi oli suunnitelma sen varalle. Se oli Jeesuksen Kristuksen sovitus, jolla Hän voitti kuoleman ja synnin seuraukset evankeliumin ehdoin.
Viktor E. Frankl kirjassaan "Olemisen tarkoitus" kertoo keskitysleirikokemuksistaan, Noissa helvetillisissä oloissa selvisivät parhaiten ne. jotka kaikesta huolimatta valitsivat rakentavan suhtautumisen. He uhrasivat omastaan toisten hyväksi. Jotkut taas menettivät toivonsa, katkeroituivat ja jotkut syöksyivät päin sähköaitaa. Frankl korostaa, että äärimmäisissäkin oloissa meillä on vapaus valita suhtautumisemme. - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Hyvä että pohdit ja kyseenalaistat.
Asiat eivät ole niin yksiviivaisia, kuin ne ihmisajattelulle saattavat näyttää. Raamatun alkukertomuksia ei tule liioin ottaa kirjaimellisesti. Sen eräs kirkkoni profeetta (Kimball) sanoi, että luomiskertomus on tietenkin vertauskuvallinen. Minun mielestäni Raamatussa monet asiat on esitetty yksinkertaistettuina, mutta ne kuvaavat periaatteen.
Lusifer ei tuonut syntiä maailmaan, vaan ihmiset rikkoivat Saatanan houkutuksesta käskyn olla syömättä hyvän ja pahan tiedon puusta (mitä se konkreettisesti siten olikaan). Saatana lankesi jo taivaassa ylpeyteensä ja häntä seurasi 1/3 taivaassa henkinä olleista. Siitä kerrotaan Raamatussa. Se on kuolevaisuutta edeltävässä elämässä Jumalan henkilasten keskuudessa käyty sota.
Ilm. 12
7 Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa [Dan. 10:13,21; Juud. 1:9]
8 mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa.
9 Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. [Luuk. 10:18 | Sak. 3:1,2; Luuk. 22:31,32; Joh. 12:31, Joh. 16:11]
Tuota sotaa edelsi taivaassa pidetty tilaisuus, jossa Isä esitti suunnitelmansa henkilapsilleen, jotka tulisivat tämän maan päälle.
Lusifer uhosi, mutta hänestä kerrotaan:
Jes. 14
12 Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja."
13 Etkö juuri sinä sydämessäsi sanonut: "Minä tahdon nousta taivaisiin! Minä pystytän valtaistuimeni Jumalan tähtiä korkeammalle, minä tahdon istua jumalten vuorella kaukana pohjoisessa,
14 minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi."
Jobin kirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta kuin ilmoituta, mutta siinä viitataan niiden muiden iloon (jae 7), jotka jäivät voitolle taivaassa käydyssä sodassa:
Job. 38
1 Silloin Herra vastasi Jobille. Myrskyn keskeltä hän puhui: [1. Kun. 19:11-13; Hes. 1:4]
2 -- Kuka on tämä, joka peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?
3 Vyötä itsesi, puolustaudu kuin mies! Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat.
Kuka on laskenut maan perustukset?
4 Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat! [Ps. 24:2 ]
5 Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli? [Sananl. 30:4; Jes. 40:12]
6 Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven,
7 kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan? [Ps. 148:2]
Ihmisen maanpäällisellä elämällä on tarkoitus. Tuo tarkoitus ei toteudu ilman tiettyjä vaiheita. Me synnymme tänne, jotta saisimme fyysisen ruumiin, josta lopulta tulee kuolematon. Se on ehto iankaikkiselle kehityksellemme sellaisiksi, joksi meidät on luotu tulemaan. Meidän tulee oppia erottamaan hyvä pahasta. Se ei ollut mahdollista ilman kokemuksia, joita lankeemus toi tullessaan. On kovin tulkinnan varaista tekivätkö Aadam ja Eeva synnin syödessään kiellettyä hedelmää. Kiellon he rikkoivat tietäen, että siitä seurasi kuolevaisuus ja karkoitus paratiisista. Tiedettiin, että niin tulisi käymään ja siksi oli suunnitelma sen varalle. Se oli Jeesuksen Kristuksen sovitus, jolla Hän voitti kuoleman ja synnin seuraukset evankeliumin ehdoin.
Viktor E. Frankl kirjassaan "Olemisen tarkoitus" kertoo keskitysleirikokemuksistaan, Noissa helvetillisissä oloissa selvisivät parhaiten ne. jotka kaikesta huolimatta valitsivat rakentavan suhtautumisen. He uhrasivat omastaan toisten hyväksi. Jotkut taas menettivät toivonsa, katkeroituivat ja jotkut syöksyivät päin sähköaitaa. Frankl korostaa, että äärimmäisissäkin oloissa meillä on vapaus valita suhtautumisemme.Raamattu sisältääkin allegorista ihmis-viisautta, ja sen vuoksi Raamatun lukutapa ja Raamattuun suhtauminen olisi syytä pitää juuri vertauskuvallisuuksia etsivänä!
Esimerkiksi alku-kristillisyys oli luultavimmin luonteeltaan juuri gnostista(Tieto-pohjaista, ei siis kuten nyt--> tunne-pohjaista).
Tuo gnostilainen luonne jäi kuitenkin Paavalin vallanhimon alle, eli kun Paavali joutui värväämään joukkoja taakseen tuolta tunne-puolelta,, niin Paavali teki sen vuoksi J e e s u k s e n gnostisesta salaisesta-logos(järki)-opista--> opin itse Jeesuk'sesta.
Paavalin tulkinta vesitti tuolla vedolla gnostilaisuuden nyky-muotoiseksi kristilisyydeksi, jossa gnostiselle termistölle on vähitellen annettu uudet nimet ja sisällöt.
Siitä lähtien taikauskoinen kristillisyys nuilla tietämättömillä ja naiveilla tulkinnoillaan plus( )nuiden tulkintojensa pohjilta, eli niitä tukevilla käännöksillään on tahattomasti ja tahallan korruptoinut Raamattua.
Tuota alku-aito-gnosista kohtaan se "sokeus" täytyy jo olla siis melko täydellistä,,,onhan tuo väärä-"gnosis", eli myyttinen Raamattu-kuvasto pistetty Raamattuun palvelemaan paljolti juuri kristillistä propakandaa ja apologiaa.
Mutta,,, sinulla on nähtävästi edes hieman yritystä soveltaa myyttien ja tieteen faktojen maailmaa?
Eli.. jos sinä päivittäisit nyt Raamattua uudella käännöksellä (kun viite-kehyksesi ei ole peräisin Sumereilta), niin tuossa omassa käännöksessäsi soveltaisit jo, mm. maailman alku-kertomuksissa nyky-tieteen alkuräjähdys- ja evoluutioteorioita, tä?
ps. ikävä kyllä, lähes kaikki Raamattu tulkintasi ovat näköjään pielessä, koska alku-oletuksesi on ensinäkin väärä (mm. tuo kirjaimellisuus kuvainnollisista kertomuksista)., ja ilmeisesti pelkäät oman pienen maallisen elämäsi puolesta niin paljon("joka k a d o t t a a sielunsa l ö y t ä ä sen") että toivot vain materiallisia utopioita,, sori tässä en voi auttaa. - 3 + 20
mrnoubody kirjoitti:
Raamattu sisältääkin allegorista ihmis-viisautta, ja sen vuoksi Raamatun lukutapa ja Raamattuun suhtauminen olisi syytä pitää juuri vertauskuvallisuuksia etsivänä!
Esimerkiksi alku-kristillisyys oli luultavimmin luonteeltaan juuri gnostista(Tieto-pohjaista, ei siis kuten nyt--> tunne-pohjaista).
Tuo gnostilainen luonne jäi kuitenkin Paavalin vallanhimon alle, eli kun Paavali joutui värväämään joukkoja taakseen tuolta tunne-puolelta,, niin Paavali teki sen vuoksi J e e s u k s e n gnostisesta salaisesta-logos(järki)-opista--> opin itse Jeesuk'sesta.
Paavalin tulkinta vesitti tuolla vedolla gnostilaisuuden nyky-muotoiseksi kristilisyydeksi, jossa gnostiselle termistölle on vähitellen annettu uudet nimet ja sisällöt.
Siitä lähtien taikauskoinen kristillisyys nuilla tietämättömillä ja naiveilla tulkinnoillaan plus( )nuiden tulkintojensa pohjilta, eli niitä tukevilla käännöksillään on tahattomasti ja tahallan korruptoinut Raamattua.
Tuota alku-aito-gnosista kohtaan se "sokeus" täytyy jo olla siis melko täydellistä,,,onhan tuo väärä-"gnosis", eli myyttinen Raamattu-kuvasto pistetty Raamattuun palvelemaan paljolti juuri kristillistä propakandaa ja apologiaa.
Mutta,,, sinulla on nähtävästi edes hieman yritystä soveltaa myyttien ja tieteen faktojen maailmaa?
Eli.. jos sinä päivittäisit nyt Raamattua uudella käännöksellä (kun viite-kehyksesi ei ole peräisin Sumereilta), niin tuossa omassa käännöksessäsi soveltaisit jo, mm. maailman alku-kertomuksissa nyky-tieteen alkuräjähdys- ja evoluutioteorioita, tä?
ps. ikävä kyllä, lähes kaikki Raamattu tulkintasi ovat näköjään pielessä, koska alku-oletuksesi on ensinäkin väärä (mm. tuo kirjaimellisuus kuvainnollisista kertomuksista)., ja ilmeisesti pelkäät oman pienen maallisen elämäsi puolesta niin paljon("joka k a d o t t a a sielunsa l ö y t ä ä sen") että toivot vain materiallisia utopioita,, sori tässä en voi auttaa.On totta, että paljon kristinuskoon kuulunutta tietoa on kadonnut kun Raamattua koottiin ja siihen ehdolla ollutta kirjallisuutta hävitettiin. On perehtynyt gnostilaisuuteen, mutta googlesta löysin tämän, johon voin yhtyä:
»Meitä ei tee vapaaksi pelkkä kaste, vaan tieto siitä,
keitä me olimme ja mitä meistä on tullut,
missä olemme olleet tai mihin olemme joutuneet,
minne olemme matkalla ja mistä meidät on vapautettu,
mitä on syntymä ja mitä jälleensyntyminen.»
(Klemens Aleksandrialainen, Katkelmia Theodotokselta, 78.2.)
Tuo kaikki on keskeistä MAP-kirkon opissa. Siinä on vastauksia noihin kysymyksiin. Suomen viralliset sivut
www.mormonit.fi - mrnoubody
3 + 20 kirjoitti:
On totta, että paljon kristinuskoon kuulunutta tietoa on kadonnut kun Raamattua koottiin ja siihen ehdolla ollutta kirjallisuutta hävitettiin. On perehtynyt gnostilaisuuteen, mutta googlesta löysin tämän, johon voin yhtyä:
»Meitä ei tee vapaaksi pelkkä kaste, vaan tieto siitä,
keitä me olimme ja mitä meistä on tullut,
missä olemme olleet tai mihin olemme joutuneet,
minne olemme matkalla ja mistä meidät on vapautettu,
mitä on syntymä ja mitä jälleensyntyminen.»
(Klemens Aleksandrialainen, Katkelmia Theodotokselta, 78.2.)
Tuo kaikki on keskeistä MAP-kirkon opissa. Siinä on vastauksia noihin kysymyksiin. Suomen viralliset sivut
www.mormonit.fiKyse Raamatussamme on sellaisesta "seka-meteli-sopasta", ettei siitä ota loppujen lopuksi ihan prikulleen kai se "itse piru,kaan" selvää?
Raamatussa kun on n. 1600 vuoden ajalta,, joko tahallan omien oppien tueksi vääristeltyä uskonnollista hajatelmaa, kuin myös ajan myötä muuttunutta kaikenlaista legendaa("kärpäsestä tullut se härkänen") ja myyttiä. Eikä alkutextejä varsinaisesti ole, varhaisimmat textitkin ovat tulkinnanvaraisia kielestä johtuen.
Poikkeuksetta Raamatun pinta-kertomusten myytit ja legendat voidaan kuitenkin jäljittää juutalaisuutta ympäröiviin "pakanuuksiin".
Tämän päivän kristillisen tarpeisto on (mm. Isä meidän rukous) sitä samaa jatkumoa.
Ja vielä,,kun (mahdolliset) historialliset juutalaisen kansan vaiheetkin on mystifoitu (mm. ihmis-läheteistä on tehty 'enkeleitä', tai vaikkapa 'nuorta naista' sanatarkasti tarkoittavasta sanasta väännetty kristioppia tukeva jumalan pojan neitseestä synnyttäjä mamma j.n.e),, niin ei ole ihme että ollaan monissa piireissä "pihalla kuin lumiukot".
Mutta tänäpänä meille "t-konetta naputtavalle ovia avataan".
Se pelittää koska gnosikseen liittyvät tradeeraukset (joita on Raamatussa pinta-textien alla 'kätkössä') aukeavat nyt, kun tuota "knowhowta" ei enää pidä suojata ja taltioida, aivan kuten Daniel 12;4.ssä seisoo; "Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet matkaavat edestakaisin, ja tieto kasvaa".
Tuossa muuten 'tieto' sanasta käytetään heprean käsitettä "dat", josta ns. els-kirjoitus muodostaa sanan 'muchseb', joka taas voidaan kääntää; 'tietokoneitse'!
Melko hämmästyttävää eikö?
Ja tässähän sitä ollaan, meillä on tietoa napinpainalluksien takana!
Hämmästyttävän paikkansa pitävää vanhaa informaatiota on mm. astronomiasta.
Tieteellisesti ällistyttävän täsmällinen, ja ajallisesti ajatellen mahdoton tieto viittaa siellaiseen, että nuo näkijät ja tietäjät (mm. Mooses) eivät välttämättä saaneetkaan tietojaan Jumalalta, vaan ehkä he kohtasivat ihmiskunnan alku-hämärissä heitä/meitä korkeampaa älyllistä elämää, joka saaapui jostain ja osaltaan auttoi ihmiskuntaa kehittymään ja livahti maailmoihinsa? - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Kyse Raamatussamme on sellaisesta "seka-meteli-sopasta", ettei siitä ota loppujen lopuksi ihan prikulleen kai se "itse piru,kaan" selvää?
Raamatussa kun on n. 1600 vuoden ajalta,, joko tahallan omien oppien tueksi vääristeltyä uskonnollista hajatelmaa, kuin myös ajan myötä muuttunutta kaikenlaista legendaa("kärpäsestä tullut se härkänen") ja myyttiä. Eikä alkutextejä varsinaisesti ole, varhaisimmat textitkin ovat tulkinnanvaraisia kielestä johtuen.
Poikkeuksetta Raamatun pinta-kertomusten myytit ja legendat voidaan kuitenkin jäljittää juutalaisuutta ympäröiviin "pakanuuksiin".
Tämän päivän kristillisen tarpeisto on (mm. Isä meidän rukous) sitä samaa jatkumoa.
Ja vielä,,kun (mahdolliset) historialliset juutalaisen kansan vaiheetkin on mystifoitu (mm. ihmis-läheteistä on tehty 'enkeleitä', tai vaikkapa 'nuorta naista' sanatarkasti tarkoittavasta sanasta väännetty kristioppia tukeva jumalan pojan neitseestä synnyttäjä mamma j.n.e),, niin ei ole ihme että ollaan monissa piireissä "pihalla kuin lumiukot".
Mutta tänäpänä meille "t-konetta naputtavalle ovia avataan".
Se pelittää koska gnosikseen liittyvät tradeeraukset (joita on Raamatussa pinta-textien alla 'kätkössä') aukeavat nyt, kun tuota "knowhowta" ei enää pidä suojata ja taltioida, aivan kuten Daniel 12;4.ssä seisoo; "Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet matkaavat edestakaisin, ja tieto kasvaa".
Tuossa muuten 'tieto' sanasta käytetään heprean käsitettä "dat", josta ns. els-kirjoitus muodostaa sanan 'muchseb', joka taas voidaan kääntää; 'tietokoneitse'!
Melko hämmästyttävää eikö?
Ja tässähän sitä ollaan, meillä on tietoa napinpainalluksien takana!
Hämmästyttävän paikkansa pitävää vanhaa informaatiota on mm. astronomiasta.
Tieteellisesti ällistyttävän täsmällinen, ja ajallisesti ajatellen mahdoton tieto viittaa siellaiseen, että nuo näkijät ja tietäjät (mm. Mooses) eivät välttämättä saaneetkaan tietojaan Jumalalta, vaan ehkä he kohtasivat ihmiskunnan alku-hämärissä heitä/meitä korkeampaa älyllistä elämää, joka saaapui jostain ja osaltaan auttoi ihmiskuntaa kehittymään ja livahti maailmoihinsa?Tästä voi tutkia MAP-kirkon opillisia näkemyksiä suomeksi. Ne ovat kirkon virallisilta sivuilta ja saatavissa usealla eri kielellä::
http://mormon.org/learn/0,8672,955-19,00.html
Tässä on esimerkiksi elämän tarkoitusta koskevalta sivulta. Siinä on miltei samoja kysymyksiä vastauksineen kuin Klemensa Aleksanterilaisella:
Elämän tarkoitus
Oletko koskaan kysynyt itseltäsi joitakin seuraavista kysymyksistä:
Mikä on elämäni tarkoitus?
Mistä minä olen tullut?
Miksi olen täällä?
Minne menen täältä?
Jos olet, niin et ole ainoa. Miltei kaikki ihmiset ovat pohtineet näitä kysymyksiä. Me haluamme ymmärtää elämämme suuremman tarkoituksen ja merkityksen. Päivittäisestä elämästä voi tulla väsyttävää ja tyhjää, ellei sillä ole tarkoitusta.
Onneksi näihin kysymyksiin on olemassa vastauksia – vastauksia, jotka voivat antaa tarkoituksen elämällesi ja auttaa sinua löytämään kestävää onnea. Tällaisia vastauksia ovat:
Sinä olet Jumalan lapsi.
Ennen syntymääsi asuit henkilapsena Jumalan, taivaallisen Isäsi, luona.
Tulit maan päälle, jotta oppisit tulemaan enemmän Jumalan kaltaiseksi.
Kun maanpäällinen elämäsi päättyy, voit palata asumaan taivaallisen Isäsi luokse.
Lue lisää…
Mikä on elämän tarkoitus?
Kuinka voin löytää suurempaa onnea?
Miksi hyvätkin ihmiset joutuvat kärsimään? - mrnoubody
Tapani1 kirjoitti:
Tästä voi tutkia MAP-kirkon opillisia näkemyksiä suomeksi. Ne ovat kirkon virallisilta sivuilta ja saatavissa usealla eri kielellä::
http://mormon.org/learn/0,8672,955-19,00.html
Tässä on esimerkiksi elämän tarkoitusta koskevalta sivulta. Siinä on miltei samoja kysymyksiä vastauksineen kuin Klemensa Aleksanterilaisella:
Elämän tarkoitus
Oletko koskaan kysynyt itseltäsi joitakin seuraavista kysymyksistä:
Mikä on elämäni tarkoitus?
Mistä minä olen tullut?
Miksi olen täällä?
Minne menen täältä?
Jos olet, niin et ole ainoa. Miltei kaikki ihmiset ovat pohtineet näitä kysymyksiä. Me haluamme ymmärtää elämämme suuremman tarkoituksen ja merkityksen. Päivittäisestä elämästä voi tulla väsyttävää ja tyhjää, ellei sillä ole tarkoitusta.
Onneksi näihin kysymyksiin on olemassa vastauksia – vastauksia, jotka voivat antaa tarkoituksen elämällesi ja auttaa sinua löytämään kestävää onnea. Tällaisia vastauksia ovat:
Sinä olet Jumalan lapsi.
Ennen syntymääsi asuit henkilapsena Jumalan, taivaallisen Isäsi, luona.
Tulit maan päälle, jotta oppisit tulemaan enemmän Jumalan kaltaiseksi.
Kun maanpäällinen elämäsi päättyy, voit palata asumaan taivaallisen Isäsi luokse.
Lue lisää…
Mikä on elämän tarkoitus?
Kuinka voin löytää suurempaa onnea?
Miksi hyvätkin ihmiset joutuvat kärsimään?Eloni on lähinnä tuohon kysymykseen vastauksen etsimistä (joskus rajullakin metodilla).
Elämän ja kuoleman tarkoituksen pohtiminen on oleellisinta elämässä.
Elämän tarkoituksen ymmärtämiseksi ei se yksinomainen kristillinen ennakko-asennoituminen riitä, se on vain yksi vaihe henkisessä kehityksessä. Päin vastoin, jos siihen vaiheeseen "turvaan jää", ei ole vielä 'perillä'.
Uskonnollisen vaiheen jättämiseen auttaa gnosistustiminen.
Käytännössä opitaan ja sen jälkeen ymmärretään (tieto kokemus), ettei mm. Ut:n kuvaukset ole realia, vaan juuri edellisessä jutussani mainitsemaan kuvakieltä.
Kuvaukset esimerkiksi oppimattomista kalastajista on peitekieltä, eikä mm. nimi Jeesus Christhos ole historiallisen henkilön nimi , vaan eräs aurinko-allegorinen ns. pyhän geometrian mukainen informatiivinen konstruktio, jne jne..
Se tietty merkitsee uskonsa menettämistä kristilliseen kuvaan noista asioista, koska Raamatun ja tosielämän tuottaman ristiriidan kautta aukeaa ihmisten luomien jumal-kuvien onttous, ja syy miksi ja mistä ne epäjumalat kumpuavat (kirjoituksissani ei ole siksi Jumala tuomiolla, vaan jumal-kuvat jotka ovat yksi osa "nukkuvan" harhaista maailmaa).
Tieto luo aluksi tietty tuskaa, mutta tiedon mukana tulee myös vapaus.
Tieto vapauttaa järjen ja mm. avaa auki väitteen "syntisyydestään isossa kuvassa", eli sen ettei tietoa ensimäisestä ratkaisevasta tietoisesta teosta/ajatuksesta menneisyydessä itsellä edes ole.
Ja koska suhtautuminen "syntisyyteensäkin" johtuu menneisyydessä tapahtuneista valinnoista (johon ei voi olla syyllinen,, tai jos olisi, olisi kuin jumala, koska on ollut vapaa valitsemaan, ja jumalaahan ei kukaan tuomitse) on sellainen "synnintunto" turhaa, koska siinä suhteessa ei voi olla syyntakeinen.
No siihen elämän kokemukseen kuuluu myös siis se "synti", koska täydellistymiseen kuuluu yhtenä oleellisena osana ne maalliset kokemukset.
Osaltaan ne ovat eheyttämässä/"balansoimassa" ihmisen vastakkaiset voimat tasapainoon.
Täydellistynyt ihminen kun on mahdollisimman ehjä-ihminen.
Sellainen kasvaminen edellyttää laaja elämä-kokemusta("yksi gramma kokemusta painaa enemmän kuin tonni kirjaviisautta"), ja niitä rajujakin kokemuksia.
Asiaan kuuluu elämän todellisen tyhjyyden tajuamista, tilansa kestämistä, privaatin tiedostumisen luoman yksinäisyyden&tyhjyyden aistimista&kokemista, uskonsa eli jumaliensa menettämistä, "sielunsa kadottamista" (minä-kuvalleen kuolemista) ja sillee.
Kun elämä-kokemukset ja äly(logos) lopulta kohtaavat niin biologiset tarpeet ja ihmisenä oloon liittyvät halut kuolevat ns. 'psykologisessa kuolemassa' ( ps. kiitti nicci arjuunalle kielikuvasta).
Tapahtuu kuin "unesta herääminen", jonka seurauksena ihmisestä eriytyy "henki(tietoisuus)--> lihasta".
Tuo "henkinen tarkkailija" asustaa kehossa, mutta ei ole enää 'se'.
Sellainen on nähdäkseni sitä henkistä todellista evoluutiota.
Itse asiassa tietellisestikin tuo on mahdollista, sillä on tutkittu, että nimenomaan ajatukset merkitsevät koska ne luovat kehoamme, miksi ei myös ajatus voisi iroota kehosta/"astiastaan".
Eli se uskonnollisuuskin on yksinomaisena hallitsevana päämääränä(kuten materialismi, sosialismi, kapitalismi j-n-e) tietty se yksi elämä, mutta ei sellaista todellisuutta jossa vallitsee syvempi tietoisuus ja siten enempi totuudellisuus. - Tapani1
mrnoubody kirjoitti:
Eloni on lähinnä tuohon kysymykseen vastauksen etsimistä (joskus rajullakin metodilla).
Elämän ja kuoleman tarkoituksen pohtiminen on oleellisinta elämässä.
Elämän tarkoituksen ymmärtämiseksi ei se yksinomainen kristillinen ennakko-asennoituminen riitä, se on vain yksi vaihe henkisessä kehityksessä. Päin vastoin, jos siihen vaiheeseen "turvaan jää", ei ole vielä 'perillä'.
Uskonnollisen vaiheen jättämiseen auttaa gnosistustiminen.
Käytännössä opitaan ja sen jälkeen ymmärretään (tieto kokemus), ettei mm. Ut:n kuvaukset ole realia, vaan juuri edellisessä jutussani mainitsemaan kuvakieltä.
Kuvaukset esimerkiksi oppimattomista kalastajista on peitekieltä, eikä mm. nimi Jeesus Christhos ole historiallisen henkilön nimi , vaan eräs aurinko-allegorinen ns. pyhän geometrian mukainen informatiivinen konstruktio, jne jne..
Se tietty merkitsee uskonsa menettämistä kristilliseen kuvaan noista asioista, koska Raamatun ja tosielämän tuottaman ristiriidan kautta aukeaa ihmisten luomien jumal-kuvien onttous, ja syy miksi ja mistä ne epäjumalat kumpuavat (kirjoituksissani ei ole siksi Jumala tuomiolla, vaan jumal-kuvat jotka ovat yksi osa "nukkuvan" harhaista maailmaa).
Tieto luo aluksi tietty tuskaa, mutta tiedon mukana tulee myös vapaus.
Tieto vapauttaa järjen ja mm. avaa auki väitteen "syntisyydestään isossa kuvassa", eli sen ettei tietoa ensimäisestä ratkaisevasta tietoisesta teosta/ajatuksesta menneisyydessä itsellä edes ole.
Ja koska suhtautuminen "syntisyyteensäkin" johtuu menneisyydessä tapahtuneista valinnoista (johon ei voi olla syyllinen,, tai jos olisi, olisi kuin jumala, koska on ollut vapaa valitsemaan, ja jumalaahan ei kukaan tuomitse) on sellainen "synnintunto" turhaa, koska siinä suhteessa ei voi olla syyntakeinen.
No siihen elämän kokemukseen kuuluu myös siis se "synti", koska täydellistymiseen kuuluu yhtenä oleellisena osana ne maalliset kokemukset.
Osaltaan ne ovat eheyttämässä/"balansoimassa" ihmisen vastakkaiset voimat tasapainoon.
Täydellistynyt ihminen kun on mahdollisimman ehjä-ihminen.
Sellainen kasvaminen edellyttää laaja elämä-kokemusta("yksi gramma kokemusta painaa enemmän kuin tonni kirjaviisautta"), ja niitä rajujakin kokemuksia.
Asiaan kuuluu elämän todellisen tyhjyyden tajuamista, tilansa kestämistä, privaatin tiedostumisen luoman yksinäisyyden&tyhjyyden aistimista&kokemista, uskonsa eli jumaliensa menettämistä, "sielunsa kadottamista" (minä-kuvalleen kuolemista) ja sillee.
Kun elämä-kokemukset ja äly(logos) lopulta kohtaavat niin biologiset tarpeet ja ihmisenä oloon liittyvät halut kuolevat ns. 'psykologisessa kuolemassa' ( ps. kiitti nicci arjuunalle kielikuvasta).
Tapahtuu kuin "unesta herääminen", jonka seurauksena ihmisestä eriytyy "henki(tietoisuus)--> lihasta".
Tuo "henkinen tarkkailija" asustaa kehossa, mutta ei ole enää 'se'.
Sellainen on nähdäkseni sitä henkistä todellista evoluutiota.
Itse asiassa tietellisestikin tuo on mahdollista, sillä on tutkittu, että nimenomaan ajatukset merkitsevät koska ne luovat kehoamme, miksi ei myös ajatus voisi iroota kehosta/"astiastaan".
Eli se uskonnollisuuskin on yksinomaisena hallitsevana päämääränä(kuten materialismi, sosialismi, kapitalismi j-n-e) tietty se yksi elämä, mutta ei sellaista todellisuutta jossa vallitsee syvempi tietoisuus ja siten enempi totuudellisuus.Onkin syytä vapautua perinteisistä kristillisistä hokemuksista kuten: usko Kristukseen riittää pelastumiseen. Se ei riitä, sillä "kukaan ei voi pelastua tietämättömyydessä". Tarvitsemme ehdottomasti parannuksen ja kastee liiton, jotta pelastussuunnitelma voisi vaikuttaa. Myös kolminaisuusoppi on muuta kuin alkuperäistä kristinuskoa. Se on ihmisoppia, jota ei ole Raamatussa.
Näin se menee: halu uskoa > tutkiminen > uskon lahja jumalalta > kokemus (todistus), joka vahvistaa uskon > tieto. Kokemus saadaan asettamalla usko koetteelle siten, että tekee sen mukaan. Kokemuksen kautta saatu tieto on uskon vahvistus siitä, että usko on oikea. Se ei aluksi ole läheskään täydellistä, mutta kuitenkin enemmän kuin pelkkää uskoa.
- ap.
Hienoa keskustelua pojat (?), jatkakaa samaa rataa. Itse putosin kärryiltä jo kauan sitten, mutta mitäpä pienistä.
- Tietysti Yksi Jumala
on luonut taivaan ja maan Isänä Jumalana ja Herran Jeesuksen ollessa Poikana ja Totuuden Hengen opettajana ja voimana ja Herran Henkenä.
Varotaan epäjumalia. ketä nyt sitten ovatkaan.- Tapani1
Äly hoi!
Miten voi olla oma Isänsä?! Ketä Kristus rukoili, itseäänkö? Kenelle Hän oli alisteinen, itselleenkö? Kenen tahdon Hän täytti, omansako?
Matt. 6:10
Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. [Dan. 7:27; Matt. 3:2 ; Luuk. 17:20,21 | Ps. 103:21; 1. Makk. 3:60; Matt. 26:42; Ap. t. 21:14]
Matt. 26:42
Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: "Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi." [Matt. 6:10]
Hepr. 10:7
Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala. - "Jumala voi!"
Tapani1 kirjoitti:
Äly hoi!
Miten voi olla oma Isänsä?! Ketä Kristus rukoili, itseäänkö? Kenelle Hän oli alisteinen, itselleenkö? Kenen tahdon Hän täytti, omansako?
Matt. 6:10
Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. [Dan. 7:27; Matt. 3:2 ; Luuk. 17:20,21 | Ps. 103:21; 1. Makk. 3:60; Matt. 26:42; Ap. t. 21:14]
Matt. 26:42
Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen: "Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi." [Matt. 6:10]
Hepr. 10:7
Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala.Jeesus on Jumala! Joka näki Jeesuksen näki myös Isän ihan oman totuudellisen todistuksen pohjalta! Jeesus on Immanuel ja tarkoitaa "Jumala kanssamme". Kukaan ei voi nähdä Isää ilman Poikaa, sillä ovat yhtä, ja samoin Pyhän Hengen opetus on Isän ja Pojan opetusta ja todistusta Immanuelista eli Jeesuksesta ja Kointähden on hyvä syttyä ihmisen sydämeen, jotta voi tämän ymmärtää. Herra on Yksi, totisesti ja Jeesus on Herra, totisesti!
- Tapani1
"Jumala voi!" kirjoitti:
Jeesus on Jumala! Joka näki Jeesuksen näki myös Isän ihan oman totuudellisen todistuksen pohjalta! Jeesus on Immanuel ja tarkoitaa "Jumala kanssamme". Kukaan ei voi nähdä Isää ilman Poikaa, sillä ovat yhtä, ja samoin Pyhän Hengen opetus on Isän ja Pojan opetusta ja todistusta Immanuelista eli Jeesuksesta ja Kointähden on hyvä syttyä ihmisen sydämeen, jotta voi tämän ymmärtää. Herra on Yksi, totisesti ja Jeesus on Herra, totisesti!
Yksi ei ole sama kuin yhtä:
Joh. 10:30
Minä ja Isä olemme yhtä."
Joh. 17:11
"Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. [Joh. 10:30]
Joh. 17:21
Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. [Ef. 4:3-6]
Joh. 17:22
"Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä.
Joh. 17:23
Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Isä ja Jeesus Kristus ovat samankaltaisia, mutta eivät ole yksi ja sama. Siksi Jeesus saattoi sanoa:
Joh. 14:9
Jeesus vastasi: "Etkö sinä, Filippus, tunne minua, vaikka olen jo näin kauan ollut teidän seurassanne? Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Kuinka voit sanoa: 'Anna meidän nähdä Isä'? [Joh. 12:45; Kol. 1:15]
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1341979Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.29989- 69868
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?261747Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65740- 12718
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132683- 80674
- 26662
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.207655