But-R

No niin, se oli kolmas mahdollisuus ja monelta osa-alueelta parempaan suuntaan, mutta hyökkäys ei vaan löydä rytmiä eikä oikeastaan tarjoa mahdollisuutta tapella voitosta. Sen kukkojen toisen heittopainotteisen draivin jälkeen (joka meni helposti pohjiin), Porvoo puolustus pelasi ensimmäisen jakson loistavasti ja teki R:n heittohyökkäyksen lähes aseettomaksi, varsinkin kun Lievonen sai vielä osuman siipeensä. Hyvistä kenttäasetelmista huolimatta lähes kuraa koko esitys. Se meidän kuuppaa hosuu ja hytkyy, mutta ei tee sitä mitä siltä odotetaan ja miksi se on tänne hankittu. Siltä puuttuu tarkkuus ja se tärkein eli luku!

Toinen jakso lähti hyvin liikkeelle, kun pitkällä pommilla saatiin maali, mutta se taisi olla suurin ilon aihe hyökkäyksen osalta sen lisäksi, että Tommi paluu oli loistava ja nosti ryhtiä siihen aneemiseen esitykseen, mutta kuten sanottua linja ei raivaa Mickeylle riittävästi tietä ja kuuppa ampuu itseään jalkaan lähes joka toisella downilla. Lopun tihkusateessa ei ollut enää mitään paukkuja jäljellä, ruuti oli täysin märkää. Tähänkö lisätään ne muutamat pahat dropit niin tässä sitä nyt ollaan. Toisella jaksolla R panosti juoksuun ja liian helpolla pääsi Jussila glooriaan eli puolustuksen linja työskentely yski oikein kunnolla sekä keskeltä että ulkoa kiertopeleillä. Puolustuksen parasta antia oli hirveällä taistelulla pelanneiden Kontiainen- Äyräväinen (Santtu oli liekeissä koko pelin ennen lopun hölmöilyä) panos ja kulmassa Nyström oli hyvä.

Nythän se viimeinen oljenkorsi kulminoituu ensi viikon vieraspeliin ja voitto tai tappio käytännössä sammuttaa tai pitää yllä liekkiä. Joukkueen hyökkäysilmettä voisi ehkä saada paremmaksi pistämällä jonkun motioniin lähdössä ja saamaan näin selvemmin irtiottoja tai ylivoima toiselle puolelle lähdössä, jos vastustajan luku ei ole kohdillaan. Nyt on satsattava kaikki mitä irtoaa! Vaahteraliigassa on tänä vuonna sen verran enemmän vaan tasoa, että mikään keskinkertaisuus ei enää riitä edes välieriin pääsyyn.

Taistelkaa Äijät!