Ujous on oire, ei sairaus

too-feminine

Pääpiirteissään ujous on pelkkää pintaa. Se on oire, eikä syy. Ujouden pohjana on epävarmuus ihmisten seurassa, jota on toisilla enemmän kuin toisilla. Tämä puolestaan riippuu temperamentista, joka on synnynnäinen ominaisuus jokaisessa (joskus toki myös seurasta). Sukupuoleen katsomatta toiset ovat luonnostaan hurjapäitä ja toiset varovaisia.

Suurin ongelma ujouden "poistamisessa" ei siis ole kenenkään "ujous," vaan erilaisten temperamenttien kohtaaminen. Maailmassa, jossa kaikki on saatava tällä punaisella sekunnilla, ei ole aikaa herkille ihmisille. Herkät joutuvat piiloutumaan erilaisten kulissien taakse jopa itseltään, jotta he jotenkin säilyttäisivät "nahkansa" muiden silmissä. Jokainen haluaa olla jotenkin kuulua johonkin yhteisöön, mikä pahimmillaan kuristaa sopeutumisyrityksissään kamppailevaa ihmistä joka puolelta.

Toki on joitain tilanteita (kuten hautajaiset), joissa herkkyys on "yleisesti hyväksyttyä," mutta ne ovat harvassa. Ujous on pitkälti oire herkkyydestä, jota osaltaan vain pahentaa herkkyyttä solvaava kulttuuri. Riippuen ujon elinympäristöistä (koti, sukulaiset, koulu, työpaikka jne.) hän voi selvitä erilaisten aatteiden tukemana, tai päätyä yksinäisyyden noidankehään, jossa ujous johtaa mokailuun ja mokailu yhä pahempaan ujouteen.

Erityisessä vaarassa ovat ujot miehet, joiden herkkyyteen ei tahdo löytyä mitään valtavirran hyväksymää purkuväylää. Huonojen kokemusten ja vetäytymisen aiheuttamaa noidankehää onkin usein veikattu kouluampujien ongelmaksi. Lisäksi hirmutekoihin päätyvien rikosrekisteri on usein nuhteeton, mikä viittaa siihen että "painekattila" saa kiehua rauhassa.

Mutta jälleen kerran ihmiset pohtivat ampumatapauksia vain tekojen kautta. "Tätä ei voi tehdä muu kuin psykopaatti." Psykopaatiksi ei synnytä, sellaiseksi opitaan. Se on seuraus varhain alkaneesta ja pitkälle edenneestä joukosta defenssejä, joilla ihminen vähitellen muuraa sisimpänsä muiden ulottumattomiin.

"Ennaltaehkäisy" on ongelmallista jo pelkästään psykologiaa koskevan "yhteisen kielen" puuttumisesta. Lisäksi defenssejä voi olla muullakin perheellä ja ne ovat usein tiedostamattomia. Perheessä, jossa puolustusmekanismit saavat ylivallan, ei kukaan oikein tiedä todellisia fiiliksiään. Burnoutin valtaamat vanhemmat, lasten emotionaalinen yksinäisyys, hajonnut tukiverkko ja itsetiedostuksen puute ovat suoranainen vitsaus länsimaisissa perheissä. Ihmisten parantumista estää sekin, että osaa edellä mainituista pidetään jo "normaalina."

On siis ok, että aina jotain tekemättä siellä täällä? On siis ok, että lasten kasvu on kokonaisuudessaan ulkoistettu "hyvinvointivaltiolle?" On siis ok, että kenenkään ei ole enää "pakko" olla läsnä, kuunnella tai tarjota muuten läheisyyttään edes silloin, kun toisella on vaikeaa? Hyvin on meillä arvot kohdallaan.

10

673

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaad demet sentään

      Ujous voi usein olla oire siitä, että hävetään omaa introverttiyttä, joka taas on ihan luonnollinen persoonallisuuden piirre. Ympäristö painostaa ekstroversioon sekä kodissa, koulussa, että mediassa ja viihdeteollisuudenkin suunnalta. Ja lopulta tietenkin työpaikoilla, jne. Jos alunperin olisi ihan ok olla introvertti ja herkkä (mitkä ominaisuudet varmaan usein kulkevat käsikädessä) niin ei olisi mitään syytä piilotella, hävetä, muodostaa huonoa itsetuntoa, rakentaa suojamuureja, pelätä, jne. ominaisuutta, joka on niin tärkeä osa omaa itseä kuin on esimerkiksi ihmisen sukupuolikin.

      Jos ihminen, joka viihtyy paljon yksin tai korkeintaan parin hyvän ystävän kanssa, ei jaksa paljoa sosiaalista kanssakäymistä ilman uupumusta, on herkkä kaikelle stimulaatioille ja aistiärsykkeille eli on toisin sanoen introvertti niin tällainen persoona ihan taaperoikäisestä lähtien saadaan tuntemaan olevansa jotenkin outo, vääränlainen ja pakotetaan pienestä pitäen ryhmätilanteisiin, painostetaan muuttamaan luontaisesti sisäänpäin suuntautunutta persoonaansa ekstrovertimpaan suuntaan, pakotetaan yhteisöön (koululaitos) jossa todennäköisesti joutuu ryhmädynamiikan ja persoonan piirteensä vuoksi kiusatuksi, onko tällöin mikään ihmekään että voidaan pahoin ja ollaan ujoja?

      • Jokainen tärkeä

        Erittäin osuva kuvaus ujoudesta "kaad demet sentään". Sen voin täydellisesti allekirjoittaa. Rohkeuden saaminen ja ujoudesta pois oppiminen vie paljon voimia ja aikaa eikä ympäristö useinkaan ymmärrä "erilaista" ihmistä.

        Aihe on hyvin omakohtainen, ja kokemusta on sekä työelämästä ja monesta muusta arkuuteen liittyvästä. Muille ujoille voin sanoa sen, että pienin askelin voi edetä vaikka mihin. Ujo tarkkailija huomaa sen, minkä muut ohittavat hosuessaan.
        Meitä jokaista tarvitaan omalla paikallamme, hyvä me ujot ja arat!


      • carambola87a

        Rajanveto milloin epäsosiaalisuus on normaalia ja milloin ei voi olla vaikeaa.

        Otsikkoon viitaten ujous todellakin voi olla oire esim. skitsofreniasta. Nimittäin negatiivinen (jotain puuttuu) oire. SANS-arvioinnissa (neg. oireet) on kohta anhedonia, epäsosiaalisuus jossa arvioidaan mm. seuraavia asioita:

        - virkistys ja harrastustoiminta (onko vähäistä)
        -seksuaalinen toiminta ja kiinnostus (ikä huomioiden)
        -kyvyttömyys tuntea ja muodostaa intiimejä ihmissuhteita varsinkin vastakkaisen sukupuolen kanssa
        -harvoja tai ei yhtään ystävien määrä


    • Olet nolo!

      Erittäin huono ja epämääräinen katkera teksti itse ujolta henkilöltä, joka koittaa selittää ujouttaan itselleen.

      Nolo!

      • Tiikerivarjoissa

        Olisi mielenkiintoista kuulla perustelusi väittellesi. Miksi teksti on sinusta huono ja katkera? Mikä tekee kirjoittajasta nolon?


    • ei nimimerkkiä

      "Psykopaatiksi ei synnytä, sellaiseksi opitaan."

      Pykopaatti on psykopaatti jo syntyessään.

      • carambola87a

        "Psykopaattigeeniä" ei ole löydetty. On löydetty impulsiivista humalassa tehtyä väkivaltaa selittävä geeni, mutta ei psykopatiageeniä.

        Toisaalta aggressiivisuuteen yhditetty serotonergisten toimintojen heikentyminen on yhdistetty perinnölliseksi tekijäksi, varhaislapsuuden kokemusten tai/ja saadun ravinnon yhdistelmäksi.

        Perimästä johtuva serotoniinihäiriö ja sitä seuraava aggressiivisuus ei yksin selitä kaikkea aggressiivisuutta.

        Psykopaatiksi tullaan ulkoisten tapahtumien seurauksena. Esim päihderiippuvaisilla epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on 10x yleisempi kuin muulla väestöllä. (tosin kumpi on syy ja seuraus)


      • Manna
        carambola87a kirjoitti:

        "Psykopaattigeeniä" ei ole löydetty. On löydetty impulsiivista humalassa tehtyä väkivaltaa selittävä geeni, mutta ei psykopatiageeniä.

        Toisaalta aggressiivisuuteen yhditetty serotonergisten toimintojen heikentyminen on yhdistetty perinnölliseksi tekijäksi, varhaislapsuuden kokemusten tai/ja saadun ravinnon yhdistelmäksi.

        Perimästä johtuva serotoniinihäiriö ja sitä seuraava aggressiivisuus ei yksin selitä kaikkea aggressiivisuutta.

        Psykopaatiksi tullaan ulkoisten tapahtumien seurauksena. Esim päihderiippuvaisilla epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö on 10x yleisempi kuin muulla väestöllä. (tosin kumpi on syy ja seuraus)

        Psykopatia on synnynnäinen ominaisuus. Psykopaatiksi ei tulla ulkoisten tapahtumien seurauksena. Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö altistaa päihderiippuvuudelle. Myös psykopatia altistaa päihderiippuvuudelle. Persoonallisuushäiriö on syy ja päihderiippuvuus on seuraus.


    • eat this...

      Tässä keskustelussa on tullut esille aika jänniä juttuja. Esim. nimimerkin "jokainen tärkeä" kirjoituksesta saan sen kuvan, että ujo ei voi olla rohkea. Eikä rohkea voi olla ujo. Ehkä se on tottakin, vaikka en itse täysin allekirjoita tuota. Itse olen ollut ujo ja hiljainen pienestä pitäen. Ala-asteella ja vielä ylä-asteellakin olin jopa oikeasti niin arka, että se johti moniin epämukaviin tilanteisiin. Ei ole kivaa kun kesken pitkän kaksoistunnin ei jaksa enää pidätellä ja sitten pissaa housuunsa, kun ei uskalla kysyä opettajalta lupaa mennä vessaan, sen ikäisenä jolloin housujen kastelu ei enää ole suotavaa eikä mene enää pikkulapsen vahingon piikkiin. Tämä on ehkäpä konkreettisin esimerkki/kokemus siitä, minkälaisiin tilanteisiin ylitsepääsemättömältä tuntuva ujous ja arkuus saattaa johtaa. Monia tilanteita ja mahdollisuuksia elämässä on mennyt ohi ihan silmien edestä, ujouden, tai paremmin sanuttuna arkuuden takia.

      Nykyään lähemmäs kolmekymppisenä olen edelleen, varsinkin uusien ihmisten seurassa hiljainen, koska tuntuu että en keksi mitään järkevää sanottavaa. Ylettömästä ujoudesta ja arkuudesta olen päässyt eroon, mutta vieläkin siitä on rippeitä jäljellä. Minulla on yksi todella hyvä, oikea ystävä, ja pari hyvää kaveria. Kaikki muut on vaan tuttuja. Ystäväni ja hyvien kavereiden seurassa minusta saa ihan eri kuva mitä oikeasti olen. Puhun kuin papupata ja olen eläväinen, iloinen ja onnellinen, itsevarma. Uudessa seurassa päinvastoin. Yksin kotona ollessa, minä kirjaimellisesti vain olen. Laitan ruokaa, istun koneella. Tiskivuori odottaa ja pölypallot pyörii lattiolla. Mitä väliä, kun ei ketään käy kylässä. Kotona käyn ihan "tyhjäkäynnillä" jatkuvasti.

      Sanomattakin selvää, että en ole parisuhteessa. Enkä töissä. Edellinen parisuhteeni kariutui kolme vuotta sitten masennukseeni. En ole laittanut tikkua ristiin kumppanin tai töiden löytämiseksi pitkään aikaan. Tarvitsisin aika himskatin hyvän syyn, että miksi yrittää enää. Viimeiset viisi vuotta pelkkää pettymystä pettymyksen perään.

      • Olet kuitenkin ollut parisuhteessa. Se on jo saavutus ujolle.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä siellä ABC on tapahtunut

      Tavallista isompi operaatio näkyy olevan kyseessä.
      Alajärvi
      151
      6294
    2. Kuvaile elämäsi naista

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      48
      1743
    3. Klaukkalan onnettomuus 4.4

      Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes
      Nurmijärvi
      38
      1404
    4. Kuvaile elämäsi miestä

      Millainen hän on? Mikä tekee hänestä sinulle erityisen?
      Ikävä
      45
      1018
    5. Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä

      Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.
      Maailman menoa
      324
      1009
    6. Kolari Klaukkala

      Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se
      Nurmijärvi
      45
      913
    7. Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!

      Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l
      Kesämökki
      13
      899
    8. Kevyt on olo

      Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <3
      Ikävä
      84
      866
    9. Toivoisin, että lähentyisit kanssani

      Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä
      Ikävä
      14
      857
    10. Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan

      Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni
      Ikävä
      75
      845
    Aihe