Onko hapoille ajamisesta haittaa?

Sinulle pidemmät lenkit ( 70km) kannattaa ajaella loppuun asti rauhallisesti, koska polttoaine (hiilihydraatti) oli varmasti jo palaunut loppuun sekä lihaskestävyys pettänyt. Lyhyemmillä lenkeillä 20-30 km voi / kannattaa revitellä, niistä palautuminen on nopeampaa vähäisemmän kokonaiskuormituksen vuoksi.
Kun olet saanut tuhat kilometriä täyteen, voit pidemmälläkin lenkillä hiukan revitellä.

50 vuotta ei terveelle aikuiselle ole mikään este kuntoilla. Monet toista kymmentä vuotta vanhemmat menevät kovaa. Suosittelen urheiluseuraan liittymistä. Näet, mihin ikäisesi kykenevät.

Palautuminen kestää kauemmin, mutta muuten kuntoiluun pätee hyvin samat säännöt kuin nuoremmilla. Olennainen asia on terveydentilasi. Jos vähänkin tunnet epävarmuutta, mene lääkäriin kysymään suositusta.

Rasitustaso ja tarvittava palautumisaika riippuu varsin suoraan tämän vuoden ajokilometreistäsi. Jos 70 kilometriä on ensimmäinen pitkä lenkki tänä vuonna, suosittelen ajokilometrien kartuttamista. Mitä enemmän poljet, sitä paremmin kroppasi ottaa vastaan rasituksen. Aja paljon ja myös kevyemmin, niin ajan kanssa hapoille meno vähenee.

"Hapoille ajaminen" ei ole mitenkään vaarallista, kun muistaa kaksi asiaa: Käytä riittävästi aikaa palautumiseen. Lisää kuormitustasoa vaiheittain. Aloita tänään kevyemmin ja kokeile ensi viikolla enemmän. Muista, että hapoille ajo on tärkeä osaa harjoitusta. Rasitus tuo kehitystä.

70 kilometriä on matka, jonka aikana ehdit poltaa hiilihydraattivarastot. Kuten maratonissa, se tuntuu äkkinäisenä seinänä, jolloin jaksaminen vaikeutuu. Tankkaa ennen matkaan lähtöä syömällä hyvin ja juomalla esim. lasi vettä. Ota matkaan urheilupatukka ja juomapullo. Nauti ne matkan aikana. Ne molemmat auttavat jaksamaan pitempään ja paremmin.

Lopuksi: Kun nyt ajoit 70 kilometriä, olen varma, että ajat 120 kilometriä ilman ongelmia, kunhan vedät ylämäet maltilla. Rasitustason määrä huippukuorma ei matka.

Kiitos vastaajille.

Hiilihydraattien loppumisesta oli varmasti kysymys. Lähdin matkaan kevyen aamupalan turvin ja ajattelin vielä lähtiessä, että riittääköhän se ja päätin, että saa riittää. Ja matkan puolivälissä olen yleensä poikennut kaupassa hakemassa jotain pureskeltavaa, jäätelön tai suklaapatukan, nyt en niin tehnyt.

No tulipahan hankittua tuollainenkin kokemus. Oppia ikä kaikki.

Kokeilin saman 70 km lenkin tänään uudestaan. Vähän ennen lähtöä söin lihapiirakan kyytipojaksi. Kulki jo paremmin, sunnuntain kokonaisajasta lähti tänään peräti 20 minuuttia pois! Loppumatka takkuista taas, olisi pitänyt olla jotain matkaevästä mukana. Mutta hyvältä tuntuu näin jälkikäteen. Eiköhän se siitä.