Kerrasta poikki

Härkäpää

Olen lueskellut tätä keskustelupalstaa ja etsinyt, että onko kenelläkään muulla loppunut yhteydenpito kokonaan entiseen puolisoon eron jälkeen.
Minulla on takanani yli 20 v avioliitto ja sitä ennen seurustelimme ja olimme avoliitossa vuosia.
Meillä on liitostamme 3 aikuista lasta, vaikka olemmekin molemmat alle 50 v.
Erosimme 2 v sitten, melko pian sen jälkeen kun nuorimmainenkin muutti omaan elämäänsä. Kävi niin, että ex-vaimoni ihastui ja rakastui toiseen mieheen jonka kanssa muutti yhteen. Olen lapsiltani kuullut, että ovat jo eronneet.
Minulle jätetyksi tuleminen oli sen verran kova paikka, etten ole halunnut pitää mitään yhteyttä, mutta toisaalta ei hänkään.
Liittomme ei kuitenkaan ollut riitaisa, ehkä paremminkin vähän arkinen. Silti ero otti koville ja ottaa kait edelleenkin, koska kirjoitan nyt tätä.
Vanhin lapsistamme on menossa tänä kesänä naimisiin ja haluaa oikein kunnon häät. Olen todella onnellinen tyttäreni puolesta, mutta en haluaisi kohdata juhlissa entistä ex-vaimoani. Muutenkin pitäisi jotenkin auttaa lastamme hääjuhlien järjestelyissä ja kerran jo melkein tartuin puhelimeen.
Olenko jotenkin epänormaali, kun en pysty kohtaamaan ex-vaimoani.
Minulla on sellainen tunne, että se ei ole hyväksi. Juuri kun olen päässyt jotenkin tasapainoon ja en enää kaipaa ex-vaimoani, niin tulee tämä. Kyllähän jälleennäkeminen tunteita herättää. Siksi kysynkin, että onko pakko jos ei halua?
Voinko olla niin itsekäs, että pilaisin tyttäreni häät. Tosin tyttäreni ei osannut vastata, että tuleeko ex-puolisoni jos minä tulen. Taidetaan olla aika ylpeitä luonteita molemmat tahoillamme.

17

452

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eräs äiti

      Nyt järki käteen . Aiotteko olla niin ylpeitä ja itseppäisiä kumpikin exäsi kanssa että pilaatte tyttärenne häät. Tytär tulee muistamaan sen koko loppuelämänsä.
      Ei sinun tarvi jutella exäsi kanssa häissä. Ohita hänet kuin häntä ei olisikaan. Keksity tyttäreesi ja hänen onneen.

      • tsemppiä12

        Kannatan tätä suhtautumista. Ehkä suurentelet mielessäsi niitä mahdollisia tuntemuksia, joita exän näkeminen voisi aiheuttaa. Olen varma, että jos osallistut häihin, muistelet asiaa ilolla myöhemmin.


      • Uhbuhbuhb
        tsemppiä12 kirjoitti:

        Kannatan tätä suhtautumista. Ehkä suurentelet mielessäsi niitä mahdollisia tuntemuksia, joita exän näkeminen voisi aiheuttaa. Olen varma, että jos osallistut häihin, muistelet asiaa ilolla myöhemmin.

        Kun sinulla on mennyt noin kauan toipumiseen, en suosittele ex:n näkemistä, se voi aiheuttaa sinulle sen, että menet raiteiltasi, juttele tyttäreen kanssa kyllä hän ymmärtää, jos olet avoin.


    • 3

      -> ap

      Miksi täältä neuvoja kyselet..

      Eiköhän jokaisen tule tehdä kuten parhaaksi näkee, eikä tanssia toisten pillien mukaan.

    • kjlkjlkj

      "Miksi täältä neuvoja kyselet" ->Johan on vastaus. Mitä varten tää koko palsta on olemassa ja miksi sinä käyt näitä juttuja lukemassa jos olet sitä mieltä, että jokainen tehkööt kuten parhaaksi näkee.

      Uhbuhbuhb -> Ei kaksi vuotta ole aika eikä mikään noin pitkän liiton jälkeen erosta toipumiseen. Siihen menee vuosia.

      ap. Ota yhteyttä entiseen puolisoosi vaikka tekstarilla ja kysy ihan suoraan, että sinä vai minä. Sen verran ruman tempun on sulle tehnyt, ettei sun ole pakko enää ikinä häntä nähdä jos et halua.

    • ulla*

      Tottakai menet häihin. Ellet mene, kadut sitä lopun elämääsi.

      Pystyt kohtaamaan myös ex-vaimosi. Tyhmän ylpeä ei saa olla. Itse en pidä myöskään mitään yhteyksiä exään. Meilläkin kaksi vuotta erosta. Vuoden kuluessa ollaan tavattu 3-7 kertaa vuodessa, jo vanhempien lasten synttäreillä, valmistujaisissa, ja (exän) sukulaisten synttäreillä. Kertakerran jälkeen kohtaamisista on tullut helpompia. Täytyy vain muistaa, että kaikki on itsestä kiinni. Teepä niin, että yksinkertaisesti lakkaat ajattelemasta tapaamista etukäteen. Pyri elämään tässä hetkessä. Häissä voit moikata ex-vaimoasi ja siirtyä toisten pariin. Tuollaisissa suuremmissa juhlissa se tuskin on kovinkaan vaikeaa.

      • frank palaa

        Kyllä! Pitää antaa palaa. Uskaltautua epävarmuusalueelle. Kalenterivuosi riittää erosta selviämiseen jos siitä jatkuu on eroon liittynyt oma epäonnistuminen tai omat teot joita katuu.


    • Huh huh

      Itsellänikin melkein kolmenkymmenvuoden yhdessäolo, joista naimisissa yli kaksikymmentäviisivuotta. Erosta jo yli yhdeksän vuotta, enkä ole sanaakaan hänen kanssaan vaihtanut, kun sain ovesta ulos kammettua. Samoissa juhlissa sukulaisten kanssa, mutta olen katsonut aina ohi ja katson vastakin. Ei uusia kumppaneita kummallakaan.

    • asdlka sda d

      Käyttäydy häissä niin kuin exä olisi ilmaa ja muista, ettei tuossa tilanteessa oikeastaan kärsi juoda ollenkaan alkoholia!

    • häät 2013

      Olen eronnut 8v sitten ja en ole ositustappelun jälkeen, siis melkeen 8v edes nähnyt sitä.
      Lapset aikuisia, toisen lakkiaisetkin pidettiin erikseen, koska erosta oli kulunut vasta kuukausi ja kaikki oli vielä vereslihalla.
      Exä petti oikeen härskisti ja hänen nyk vaimonsa haukku minut ja sähläsi jopa osituksessa takapiruna.
      Olen nyt jo uusissa aviossa ollu kaksi vuotta ja pystyn kyllä kohtaamaan exäni, mutta tää hänen vaimonsa, sitä on vaikea katsoa,kun muistaa kuinka hän melkeen tuli päälleni ja haukku minut, mutta pystyn kyllä siihen, kun on nyk mieheni tukena.
      Poikani on myös avioitumassa ensivuoden keväällä.

    • kesän morsio

      Omat vanhempani erosivat, kun me lapset olimme jo aikuisia. Isosiskoni oli mennyt jo aiemmin naimisiin, itse menin vihille viitisen vuotta vanhempien eron jälkeen. Äiti ja isä olivat heti eron jälkeen kuin kissa ja koira, sitten päätyivät olemaan kuin ei toista olisikaan. Isän mokailut eroon johtivat, mutta koska hän oli meille ollut aina hyvä isä, emme me aikuiset lapset mitään puolia alettu valkkailemaan.
      Kun häät lähestyivät, äiti kysyi minulta, on "se ukko" myös kutsuttu? Vastasin, että tietysti on ja isä saattaa minut alttarille. Se oli paha paikka äidilleni, mutta niin hän vain hoiti tilanteen tyylikkäästi: oli tuon yhden päivän, kohteliaan ystävällinen isälleni ja tämän uudelle naisystävälle. Äiti totesi jälkeenpäin, että päätti olla ajattelematta itseään ja keskittyi siihen, että päivästäni tulisi juuri niin täydellinen kuin mahdollista. Ihanasti ajateltu ja tehty :)

      Toivottavasti sinäkin, aloittaja, päädyt ajattelemaan asiaa tyttäresi etkä loukatun ylpeytesi kannalta!

    • mk

      ei muuta kun häihin ja käyt vielä panemassa ex ihan muina mihinä niin hyvä rulee.

    • markku r.r

      Et ole epänormaali. Olen melko lailla samassa tilanteessa. Erottiin niin sanotusti ystävinä viisi vuotta sitten. Yhteiselämä oli enemmän rasite kuin sopuisa vaikka meillä ei ollut muita suhteita. Minulla ei ainakaan.

      Vajaa vuosi erosta olin tavannut naisen jonka kanssa olen nykyään naimisissa. Exälleni tämä suhteeni oli jo tuoreeltaan käsittämätön tilanne. Ymmärsin melko pian että hän toimillaan yritti saada suhteen loppumaan. Hän myös mustamaalasi minua ja naista lapsille.

      Puhuin exälle että erottiin ja että meillä kummallakin on oikeus uusiin suhteisiin. Hän piti sitä silti älyttömänä, niin pian eron jälkeen. Hän myös jatkoi sen sorttista häirintää että oli pakko kieltää häntä pitämästä yhteyttä. Nuorempi lapsi oli jo siinä vaiheessa 18 ja edelleen yhteishuollon mukaisesti joskus minun luona. Omatoimisesti lapsi kielsi äitiä häiritsemästä meidän yhteisaikaamme tai muuttaisi kokonaan luokseni. Siihen exä lopetti häirintänsä.

      Paha maku siitä jäi enkä vieläkään ole mielelläni hänen kanssa tekemisissä. Eikä ole ollut edes tarve.

      Meilläkin on esikoisen häät elokuussa. Exä on minulle kieltänyt tuomasta vaimoani, vaikka esikoinen on meidät molemmat kutsunut. Tiedän että exä saattaa juoda alkoholia liikaa ja äityä sitä kautta käyttäytymään huonosti oli vaimoni läsnä tai ei. Koska en minä ei vaimoni eikä esikoinenkaan halua exän järjestävän kohtausta esikoisen häissä, on vaimoni ilmoittanut ettei hän tule. Minulla on hänenkin velvoittamana sinne mentävä, mutta tunnen itseni jotenkin epälojaaliksi ja että alistumme exän temppuiluun.

      Haluaisin exän toimivan kuten täsipäinen normaali ihminen mutta jos hän itse ei halua, me muut joudumme olemaan varpaillamme aina. Myös lapset kärsii siitä eikä exä taida välittää. Kukaan kun ei kuitenkaan halua että äidin ja lasten välit olisi rypyillä.

      Jos jollakulla on taika millä exä lakkaa olemasta katkeruuttaan arvaamaton otan ilolla vastaan.

    • kerran se kirpaisee

      Eihän se hauskaa ole, mutta ajattele että jos jäät pois tyttäresi häistä, niin et pelkästään pilaa tyttösi häitä. Teet myöskin itsesi säälittäväksi riippujaksi jolla ei omaa elämää, eli rohkeasti mukaan ja näytät olevasi oman elämäsi herra:)

    • Älli-tälli

      "Kerrasta poikki" -mentaliteetti kertoo ymmärtämättömästä, lyhytnäköisestä ja itseänsä korostavasta, vaikkakin huonosta itsetunnosta. Elämässähän ei tarvitse panna poikki yhtään mitään, jos tieto, taito, taju ja käsityskyky riittää muuhun.

      JOS toista immeistä 'rakastaa' oikeasti, niin miten se ns. rakkaus voi loppu yht''äkkiä kuin seinään?

      • kusetettu.

        kuinka niin en kyllä halua serkkupoikaani ikinä nähdä, huijasi minulta montakymmentätuhatta euroa, kun oli yritys minun kanssa puoliksi ja lisäksi vehtasi muijani kanssa ja muijani kanssa en ole tekemisissä, kun vain lapseni asioissa.
        Serkkuni vetelen heti, jos vaan eteeni tulee, edelleen on mulle velkaa ja paljon.
        Kyllä näissä tapauksissa on parempi ,että on kerrasta poikki, eikä olla tekemisissä.


      • Härkäpää

        Myönnän ihan suoraan, etten ole tässä asiassa kovinkaan avarakatseinen. Voin olla myös ymmärtämätön ja olenkin, koska en ymmärrä miksi minun pitäisi olla yhteyksissä entisen vaimoni kanssa. Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan väliinpitämättömyys. Niin väliinpitämätön en kykene olemaan, että olisin esim. soitellut entiselle vaimolleni, että päästäisiköhän se uusi miehesi sinua minua tapaamaan. Kyllähän se suurimmalla osalla meistä tavallisista ihmisistä vaan niin menee, että kun puoliso rakastuu toiseen, niin jos se rakkaus ei kuole, niin ainakin huomattavasti vähenee. Ehkä minäkin koen joskus valaistumisen, mutta toistaiseksi olen vielä kaukana Dalai Laman opetuksista vaikka hänen kirjansa juuri luinkin. Ehkä joskus opin rakastamaan entistä vaimoani ihan vaan ihmisenä enkä naisena.
        Minä en oikein tiedä kumpi on huonoa itsetuntoa. Roikkua kiinni menneessä eli entisessä puolisossa vai todeta tosiasiat ja elää omaa elämäänsä?
        Ps. Olen päättänyt mennä tyttäreni häihin ja toivon myös entisen vaimoni tulevan.
        Emme me kuitenkaan missään riidoissa ole, ei vaan ole tullut pidettyä yhteyttä pariin vuoteen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1954
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      919
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      863
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      736
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      722
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      704
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      678
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      656
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      78
      656
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      204
      647
    Aihe