avioliiton plussat ja miinukset

Vaimo 40+

Avioliittoni, 11 v.

Plussat:
- yhteiset lapset
- parempi elintaso yhdessä
- yhteisiä harrastuksia
- arvomaailmat eivät liian poikkeavat toisistaan
- yhteenkuuluvuuden tunne, ainakin joiltain osin

Miinukset:
- liian vähän, jos välillä ollenkaan, seksiä; läheisyyttä ei ollenkaan
- ei tule toimeen sukulaisteni kanssa
- hänen omat sukulaisensa, ainakin osa, olleet minulla tylyjä
- yhteisiä ystäviä ei juuri ole; ystävyyssuhteet hiipuneita
- erilaiset näkemykset lasten kasvatuksesta, ristiriidat kouluviranomaisten kanssa
(oma näkemykseni sama kuin viranomaisilla, mies eri mieltä)
- jatkuva huutaminen, riitely, syyttely ja sättiminen

Aika vaikeaa on, yritin kirjata ylös plussat ja miinukset. Miten muilla ?

18

929

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eiköooparempaatekemi

      Onpahan vaan taas turha ketju.

      Siis mitä jos suhteuttaisit nuo "vaikeutesi" sellaisten ihmisten vaikeuksiin, joilla niitä oikeasti on.

      Joudutko joka päivä pelkäämään henkesi puolesta, hakkaako miehesi sinua? Entä lapsia? Onko teillä henkistä väkivaltaa?

      Mietipä nyt vähän, että onko tuo kaikki tällaisen pohdinnan arvoista ja katso peiliin. Mieti mitä voit tehdä liittosi pelastaaksesi, jos sitä haluat. Jos et, niin hitto ota ero. Onko tuo nyt niin vaikeeta? Jos puolisosi on "noin kauhea", niin varmaan on parempi ottaa ero!

      Riitelyyn ei päästä, jos toinen ei riitele takasin. Muuta itseäsi niin liittosikin voi muuttua.

      • ap. vastaa

        Ei ehkä muutoin, mutta "saanti on kortilla". Haluton voi olla mieskin. Vai yksinköhän tämäkin johtuu vain ja ainoastaan minusta? Ei tarvitse pelätä henkensä edestä, mutta uuvuttavaa on kuunnella jatkuvaa sättimistä, varsinkin "pihtaavalta" mieheltä. En pysty omin avuin saamaan muutosta. Tarvitsisimme ulkopuolista näkökulmaa, mutta mies on torjunut ajatuksen pariterapiasta.


      • 5 + 2
        ap. vastaa kirjoitti:

        Ei ehkä muutoin, mutta "saanti on kortilla". Haluton voi olla mieskin. Vai yksinköhän tämäkin johtuu vain ja ainoastaan minusta? Ei tarvitse pelätä henkensä edestä, mutta uuvuttavaa on kuunnella jatkuvaa sättimistä, varsinkin "pihtaavalta" mieheltä. En pysty omin avuin saamaan muutosta. Tarvitsisimme ulkopuolista näkökulmaa, mutta mies on torjunut ajatuksen pariterapiasta.

        Listassasi tärkeimmät asiat ovat:

        - erilaiset näkemykset lasten kasvatuksesta, ristiriidat kouluviranomaisten kanssa
        - jatkuva huutaminen, riitely, syyttely ja sättiminen

        Kysymys kuuluu: olisiko lapsillanne paremmin, jos eroaisitte?


    • 3

      -> ap

      Noinhan se on mitä tuohon listasit, karua kertomaa.

      Avioliitto on hanurista.

    • eiköooparempaa

      Niin miksi yrität väkisin ylläpitää jotain mitä ei ole olemassa?

      Olen yksin liitossasi, joten miksi et eroaisi? Kukaan ei pakota sinua pysymään siinä, jos kerran on paha olla. Kenen sitä pitäisi tulla se päätös puolestasi tekemään?

      Jos kerran mies ei halua apua, ei halua tehdä asialle mitään, niin eikö se ole sinulle jo sellainen viesti, että sinun pitäisi itse tajuta sitten lähteä? Meitä kohdellaan just niinkuin me annamme itseämme kohdella.

    • Mies 40+

      ap: Lähes samassa tilanteessa. Paitsi että olen mies. Ja lasten asioista onneksi olemme käytännössä täysin samaa mieltä. Siksi tätä on ehkä pystynyt sietämään.

    • eseses69

      ewse

    • Elämän_kokemus

      Ei ole kahta täydelleen samanlaista, samat elämänarvot omaavaa paria. Kun haluaa elämäänsä haasteita menee naimisiin. On opittava elämään kaksin yhdessä kaikki ne haasteet mitä vastaan tulee. Jos siihen ei itsestä ole tai ei halua jatkaa, olisiko vaan parempi elää yksin?

      • 7369

        Onneksemme elämänarvomme osuivat hyvin lähelle toisiaan.
        Perusasioissa asenteemme ovat olleet ja ovat edelleenkin yhtäläiset.
        Kaikki rätit, vaimon, minun ja asunnon ovat minulle yhdentekeviä joten on hyvä, että vaimoni on halukas toteuttamaan itseään noilla sektoreilla.
        Sama koskee sisustusratkaisuja. Joissakin, kuten sohvakaluston uusinnassa, minut raahataan kierrokselle mukaan.

        Arvomaailmojen yhtäläisyys kävi ilmi jo 2-vuotisen seurustelumme alkuvaiheissa.


    • 7369

      Näinä vuosikymmeninä en ole havainnut yhtään miinusta!

    • kuunteleva_kirkko

      Hei Vaimo 40+

      Olet laatinut listan niistä asioista, jotka parisuhteessasi toimivat ja jotka eivät. Tämähän on elämää; jokaiseen parisuhteeseen liittyy myös ns miinustekijöitä. Minusta listaa oleellisempia ovat kaksi näkökulmaa: Haluanko asioihin muutosta? Ja jos; miten aloitan muutoksen itsessäni, miten toimin muutoksen edistämiseksi.

      Hyvin usein ihmismieli toimii niin, että toivotaan parisuhteen toisen osapuolen kumittavan ne miinuspuolet pois; hoida sinä nuo asiat parempaan jamaan. Kuitenkin ihminen voi vastata vain omasta käyttäytymisestään. Jos tahdon paremman suhteen, miten toimin sen eteen? Mikä on ensimmäinen askel? Esim. jos tahdot lisää läheisyyttä, miten itse lähdet toisen lähelle? Jos toivot vähemmän huutamista, millaisia riitelytaitoja itse voit opetella?
      Näitä asioita ja viestintätaitoja voi kartuttaa itselleen esim pariviestinnän kursseilla. Vertaistuki, harjoitteet ja uusien käytäntöjen alkaminen luovat muutokseen, joka useimmiten lisää pariskunnan läheisyyttä. Voisiko tämä olla teille se ensimmäinen askel?

      Merja, diakoni

      • 7369

        Kuulehan diakonaali! "Jokaiseen parisuhteeseen liittyy myös ns.miinustekijöitä"?
        Onkohan kyse käsitteistä koska en todellakaan voi nimetä vaimossani yhtään "miinustekijää". On erilaisia persoonaan liittyviä ominaisuuksia mutta miinustekijöitä? En tunnista!

        Tietenkin on ollut tilanteita joissa olisi toivonut kumppanilta toisenlaista toimintaa mutta mitään miinusvakavaksi luokiteltavaa ei ole tapahtunut.
        Puolin ja toisin, ne särmät joista saattaisi muodostua "miinustekijöitä" osuvat meillä eri kohtiin.
        Vaimolle tärkeät asiat eivät ole minulle tärkeitä ja sama toiseen suuntaan.

        Mistähän niitä "jokaisen parisuhteen miinustekijöitä" pitäisi etsiä?
        Vai pitäisiköhän miinusten puuttuminen tulkita tehokkaan aivopesun tulokseksi?
        Miinukset muodostunevat itsekkyydestä ja itsepäisyydestä?


      • kuunteleva_kirkko
        7369 kirjoitti:

        Kuulehan diakonaali! "Jokaiseen parisuhteeseen liittyy myös ns.miinustekijöitä"?
        Onkohan kyse käsitteistä koska en todellakaan voi nimetä vaimossani yhtään "miinustekijää". On erilaisia persoonaan liittyviä ominaisuuksia mutta miinustekijöitä? En tunnista!

        Tietenkin on ollut tilanteita joissa olisi toivonut kumppanilta toisenlaista toimintaa mutta mitään miinusvakavaksi luokiteltavaa ei ole tapahtunut.
        Puolin ja toisin, ne särmät joista saattaisi muodostua "miinustekijöitä" osuvat meillä eri kohtiin.
        Vaimolle tärkeät asiat eivät ole minulle tärkeitä ja sama toiseen suuntaan.

        Mistähän niitä "jokaisen parisuhteen miinustekijöitä" pitäisi etsiä?
        Vai pitäisiköhän miinusten puuttuminen tulkita tehokkaan aivopesun tulokseksi?
        Miinukset muodostunevat itsekkyydestä ja itsepäisyydestä?

        Hei 7369

        Kirjoituksestasi huokui, miten syvästi arvostat kumppaniasi. Koet kunnioitusta vaimoasi kohtaan, etkä liitä häneen käsitettä 'miinus'. Minusta se on yksinomaan hienoa.

        Sanat toki kuulostavat eri yhteyksissä erilaisilta. Käytin sanaa 'miinustekijä' siksi, että aloittaja oli tätä termiä käyttänyt ja vastasin hänelle. Yhtä hyvin olisin voinut sanoa, että ihmissuhteisiin ja parisuhteisiin usein. liittyy vaikeita asioita, kehittämistoiveita, kyllästymistä, turhautumista, usein pettymyksiäkin. Tuskin on olemassa ihmissuhdetta, joka olisi täydellinen ja joka hetki olisi pelkkää hyvää.

        Oleellista ei olekaan se, että toinen ärsyttää tai ottaa päähän tms. Vaan se, miten opitaan kommunikoimaan, viestimään ja vuorovaikuttamaan niin, että molempien on suhteessa riittävän hyvä olla. Omaan suhteeseesi vaikutat olevan tyytyväinen ja siitä kanssasi iloitsen.

        Merja, diakoni


      • 7369
        kuunteleva_kirkko kirjoitti:

        Hei 7369

        Kirjoituksestasi huokui, miten syvästi arvostat kumppaniasi. Koet kunnioitusta vaimoasi kohtaan, etkä liitä häneen käsitettä 'miinus'. Minusta se on yksinomaan hienoa.

        Sanat toki kuulostavat eri yhteyksissä erilaisilta. Käytin sanaa 'miinustekijä' siksi, että aloittaja oli tätä termiä käyttänyt ja vastasin hänelle. Yhtä hyvin olisin voinut sanoa, että ihmissuhteisiin ja parisuhteisiin usein. liittyy vaikeita asioita, kehittämistoiveita, kyllästymistä, turhautumista, usein pettymyksiäkin. Tuskin on olemassa ihmissuhdetta, joka olisi täydellinen ja joka hetki olisi pelkkää hyvää.

        Oleellista ei olekaan se, että toinen ärsyttää tai ottaa päähän tms. Vaan se, miten opitaan kommunikoimaan, viestimään ja vuorovaikuttamaan niin, että molempien on suhteessa riittävän hyvä olla. Omaan suhteeseesi vaikutat olevan tyytyväinen ja siitä kanssasi iloitsen.

        Merja, diakoni

        Aloitus koski avioliittoa institutiona mutta luonnollisista syistä keskustelu kääntyi pian puolison ominaisuuksiin.

        1969 emme edes keskustelleet avoliitosta vaihtoehtona. Tuleva anoppini paheksui riittävän voimakkaasti tulevan vaimoni viikonlopun viipyilyä opiskelijakämpässäni.

        Kahden seurusteluvuoden aikana olivat asenteemme elämän arkiasioihin tulleet selviksi puolin ja toisin ja olimme jo hahmotelleet tulevan yhteiselämämme periaatteita.
        Yllätyksiä ei ole tullut. Tuskin olisi tullut avoliitossakaan.

        Luonnollisista syistä näillä palstoilla puidaan turhautumia, kiistoja jne.
        Itse en yritä ryhtyä viisastelemaan yleisellä tasolla mutta jos minulla on aiheesta omakohtaista kokemusta niin kerron sen henkilötasolla enkä tarkoita sitä miksikään vinkiksi vaan kerron vain yhden tavan suhtautua asiaan.

        Olen ihmetellyt muutamaa asiaa. Miksi riitelevät ihmiset jatkavat yhteiseloa?
        Ja vielä ihmeellisempää. Miksi yhteiselo jatkuu vaikka solvaukset kohdistuvat henkilöön eikä pelkästään toisen tekemiseen?

        Olen muussakin yhteydessä sanonut mielipiteenäni, että jatkuvuuden ja sopuisuuden kannalta on tärkeää, että osapuolilla on aidostieri aikajänteen yhteisiä tavoitteita, yhteisiä pettymyksen hetkiä ja yhteistä onnistumisen riemua.
        Puutteen päivät ovat yhteisiä. Terveydelliset häiriöt, koskekoot kumpaa tahansa, ovat yhteisiä, tyydyttävän elämän tarpeet ovat loppujen lopuksi varsin vähäiset.


    • arvot.yhteisiä

      Yhteiset harrastukset? No, sellaisiksi voi lukea matkat lapsia katsomaan. Miksei sukujuhlatkin, nykyään hautajaisia. No, onhan noita rippijuhlia tulossa ja yo-juhlia, jos vaan kutsuvat..

      Yhteisiä ystäviä ei ole kai koskaan ollutkaan. Uusien hankkiminen ei onnistu. Työkaverit voisi lukea sellaisiksi, mutta menetin työpaikkani.

      Miinuspuolelle pitää kai lukea siipan lääkepurkit ja terveyden huonontuminen. Siippa pääsee eläkkeelle parin vuoden päästä.

      • 7369

        Johtuuko siipan terveyden huononeminen avioliitosta?
        Käsittääkseni tarkoitus on nimen omaan verrata aviossa asumisen etuja ja haittoja arvioituun yksin elämiseen.

        Yhteiset ja omat harrastukset ja ystävät riippunevat henkilöistä.
        Me emme voi valittaa kummankaan niukkuutta. Näinä eläkevuosina ovat harrastukset jonkin verran eriytyneet. Vaimoni käy harmaahapsikerhon vesijuoksuissa, jumpissa ja viikkokokouksissa joissa on miehiäkin mutta olen elänyt periaatteella "kerta ja karkuun".
        Vaimoni kutomisklubia en ole käynyt kokeilemassakaan.
        Saliharrastukseeni en ole saanut vaimoani innostumaan vaikka siellä kokoontuu kahdesti viikossa mummeliklaani.
        Muut ovatkin sitten yhteisiä.


      • arvot.yhteisiä
        7369 kirjoitti:

        Johtuuko siipan terveyden huononeminen avioliitosta?
        Käsittääkseni tarkoitus on nimen omaan verrata aviossa asumisen etuja ja haittoja arvioituun yksin elämiseen.

        Yhteiset ja omat harrastukset ja ystävät riippunevat henkilöistä.
        Me emme voi valittaa kummankaan niukkuutta. Näinä eläkevuosina ovat harrastukset jonkin verran eriytyneet. Vaimoni käy harmaahapsikerhon vesijuoksuissa, jumpissa ja viikkokokouksissa joissa on miehiäkin mutta olen elänyt periaatteella "kerta ja karkuun".
        Vaimoni kutomisklubia en ole käynyt kokeilemassakaan.
        Saliharrastukseeni en ole saanut vaimoani innostumaan vaikka siellä kokoontuu kahdesti viikossa mummeliklaani.
        Muut ovatkin sitten yhteisiä.

        Nähdäkseni enemmän geeneistä tulee noi sairasongelmat. En ole vokotellut pahoihin harrastuksiin, en kai sitten hyviinkään, sen puoleen. Pitää kai opetella sanomaan, että ottaa kipulääkkeet ajoissa.

        Pidän yhdessäolosta ja sitä on lisää tulossa, kun eläke koittaa. Jos elää saa...

        Vanhoja ketjuja lukiessa tulee aina mieleen, että mitä aloittajalle ja alkupään postaajille kuuluu nyt.?


    • hehee3

      Siinä ne tärkeimmät asiat miksi minä en ole mennyt naimisiin. Ja olen päätökseen erittäin tyytyväinen. Naiskumppani kyllä on mutta meillä on paljon höllempää yhdessäoloa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1954
    2. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      919
    3. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      863
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      736
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      722
    6. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      704
    7. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      678
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      656
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      78
      656
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      204
      647
    Aihe