Hei.
Tutustuin kivaan poikaan. Juttua kuitenkin tuli yhdenyönjutuista, ja sain käsityksen että hän harrastaa niitä paljonkin (esim sanoi, että tosi harvoin tyytyy itsetyydytykseen et naista pitää saada) Minä taas olen aika paljon niitä vastaan. (minulla on ollut 1 seksiin mennyt yhdenyönjuttu, ja se masensi minut pitkäksi aikaa ja teki surulliseksi) eli minä olen hieman liian tunteellinen, ja ihastun helposti. En voi mitenkään, vaikka kuinka yritän, ymmärtää tätä poikaa ja hyväksyä. Ymmärrän jos joskus on yhdenyönjuttuja (onhan minullakin ollut, mut jäänyt kyl pussailun tasolle, tai vain vierekkäin nukkumiseen) Hänen mielestään minun taas pitäisi laajentaa elämänkatsomustani. (pitäiskö alkaa urakalla yhdenyönjuttuihin, vaikka ne satuttaa..?) Tuntuu, että minussa on paha vika, olen tiukkapipoinen ja vanhanaikainen. Ja pahimmalta tuntuu kun melkeinpä hyväksyn itselläni yhdenyönjutut, mut "miesehdokkaalla" en... heh.. olen siis aika typerä. Tulen kai helposti mustasukkaiseksi. Tiedän, tuo ajatus ainakin pitää muuttaa.
Muutenkin olen hyvin ahdistinut nykyajan "suhdepeleistä" itse olen kuitenkin niin puhdas ja rehellinen... ihmiset huijaa toisiaan, pettää... kaikki on niin kovin kiemuraista! minä taas en jaksaisi, haluaisin että ois hyvin yksinkertaista.. Monesti käynyt niin et mies sanoo et tykkää mut siitä ei kuulu enää mitään jne.. mä en ymmärrä sellaista! ja ahdistun kovasti..
Tuntuu et ei mistään enää voi löytää omaa rakasta. Kaikki on niin pintaa kuin vain ikinä. Rakkaus on kuollut...
Tutustuin kivaan poikaan. Juttua kuitenkin tuli yhdenyönjutuista, ja sain käsityksen että hän harrastaa niitä paljonkin (esim sanoi, että tosi harvoin tyytyy itsetyydytykseen et naista pitää saada) Minä taas olen aika paljon niitä vastaan. (minulla on ollut 1 seksiin mennyt yhdenyönjuttu, ja se masensi minut pitkäksi aikaa ja teki surulliseksi) eli minä olen hieman liian tunteellinen, ja ihastun helposti. En voi mitenkään, vaikka kuinka yritän, ymmärtää tätä poikaa ja hyväksyä. Ymmärrän jos joskus on yhdenyönjuttuja (onhan minullakin ollut, mut jäänyt kyl pussailun tasolle, tai vain vierekkäin nukkumiseen) Hänen mielestään minun taas pitäisi laajentaa elämänkatsomustani. (pitäiskö alkaa urakalla yhdenyönjuttuihin, vaikka ne satuttaa..?) Tuntuu, että minussa on paha vika, olen tiukkapipoinen ja vanhanaikainen. Ja pahimmalta tuntuu kun melkeinpä hyväksyn itselläni yhdenyönjutut, mut "miesehdokkaalla" en... heh.. olen siis aika typerä. Tulen kai helposti mustasukkaiseksi. Tiedän, tuo ajatus ainakin pitää muuttaa.
Muutenkin olen hyvin ahdistinut nykyajan "suhdepeleistä" itse olen kuitenkin niin puhdas ja rehellinen... ihmiset huijaa toisiaan, pettää... kaikki on niin kovin kiemuraista! minä taas en jaksaisi, haluaisin että ois hyvin yksinkertaista.. Monesti käynyt niin et mies sanoo et tykkää mut siitä ei kuulu enää mitään jne.. mä en ymmärrä sellaista! ja ahdistun kovasti..
Tuntuu et ei mistään enää voi löytää omaa rakasta. Kaikki on niin pintaa kuin vain ikinä. Rakkaus on kuollut...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nykyään pitää olla "sinkkuelämää". Tosiasiassa mitä enemmän suhteita ja yhdenyön juttuja on takana, sitä vaikeampi on muodostaa parisuhdetta. Suurin osa sinkuista, kokemukseni mukaan, on ihmisiä joilta puuttuu kyky sosiaalisiin suhteisiin ja sitä kautta myös parisuhteeseen. Sinkut on aika säälittäviä, tarkoitan niitä jotka pitävät sitä elämän tapana.
Rakkaus ja romantiikka on hyvin pitkälle kuollut, siinä olet oikeassa. Itseään vain satuttaa jos niitä etsii.
Maailma on kylmä ja kova, se on juuri sellainen jollaiseksi sen teemme.
vähän kommentoida, Mika! Et kyllä voi mielestäni todellakaan yleistää noin karusti, että yhdenyönjutut olisi jokin upottava suo, josta ei ole ylöspääsyä! Ainakin minun kohdallani se menee pikemminkin niin, että kun tuo seikkailu alkaa olla täysin merkityksetöntä, niin miksi lähtisin siihen enää mukaan?! Tuossa vaiheessa etsii elämäänsä muuta mielenkiintoa ja kuin huomaamattaan kohta viettääkin ns. normaalia elämää, saattaa jopa tapailla toista ihmistä seurustelumielessä, huih!