miten pääsen yli ex-muijasta??

Mitä olet ns toilaillut? Oletko tehnyt jotain niin anteeksantamatonta ja pahaa ettei hän voisi edes kuunnella asiaasi tai keskustella avoimesti...? Hmm.. Zemppiä kuitenkin!

Surusta pääsee yli kun jaksaa tehdä surutyön loppuun saakka, kantaa vastuun teoistaan ja ottaa opikseen. Sen jälkeen voi katsoa peiliin tuntematta itseinhoa ja syyllisyyttä.

Etkä sinä muutu jonkun toisen ihmisen takia, vaan itsesi – jos siis havittelet muuttaa elämänasenteesi pysyvästi. Ei toista ihmistä voi asettaa vastuuseen siitä onnistutko sinä muuttumaan vaiko et. Silloihan on sikahelppoa syyttää aina toista kun eteen tulee ongelmia ja itselle tarve (esim.) paeta todellisuutta. Sitä edustaa mm. alkoholi: mahdollisuuttaa paeta ikävyyksiä hetkelliseen hyvänolontunteeseen. Se on silloin vastuun karttelua josta seuraa fyysinen JA henkinen krapula.

Naisen päätöksessä painoi myös lapsi. Vanhempi ajattelee aina (tiedostamattaankin) lapsensa parasta, lapsen kasvuympäristöä, aikuisia esimerkkejä jne. Toinen asia on ihannepuoliso -käsite, johon tuon ikäinen ihminen vielä uskoo ja jota etsii. Jos hän on yh siksi, että meni bänx ex miehen kanssa, hän lataa uuteen ehdokkaaseen tietysti kaksinkertaiset odotukset. Hänellä on mihin verrata, joten totta kai hän etsii parempaa.

Ystävyyden kautta, hissun kissun, jotakin olisi ehkä vielä korjattavissa ja sitten rakennettavissa. Riippuen naisen vastaanottokyvystä. Hän on nuori ja ehdoton, joten kärsivällisyyttä se uudelleen lämmittely ainakin vaatii.
Mieti onko sinusta siihen, rauhalliseen lähestymiseen naisen ehdoilla. Vastauksesi voi tuntua itsestäänselvältä, mutta todellisuus saattaa olla todella rasittavaa testailua ja epäilyä luotettavuuden suhteen.
Onko sinussa miestä kulkemaan sellaista tietä loppuun saakka, sitä sinä et voi etukäteen tietää, mutta voit jumpata aivojasi kuvittelemalla millaista se olisi ja millä eväillä sinä siitä kaikesta selviäisit.

kukkuu