Nyt en ymmärrä enää mitään

Ach soo, Enlannin takaus oli siten melkoisen yksipuolinen eli oikeastaan se olikin sotaliitto Saksaa vastaan Puolaa välikappaleena tai siis tekosyynä käyttäen.

Avaaja kirjoitti:

Ach soo, Enlannin takaus oli siten melkoisen yksipuolinen eli oikeastaan se olikin sotaliitto Saksaa vastaan Puolaa välikappaleena tai siis tekosyynä käyttäen.

Tiedän kyllä teidän uusnatsien suosivan tuollaista selitystä. Tosin tässä tapauksessa oli nimenomaan edellytyksenä Saksan suorittama hyökkäys.

Me Again kirjoitti:

Tiedän kyllä teidän uusnatsien suosivan tuollaista selitystä. Tosin tässä tapauksessa oli nimenomaan edellytyksenä Saksan suorittama hyökkäys.

Erikoista on kylläkin taata vain yhtä valtiota vastaan, muille tie on auki ja ruvetaan jopa hyökkääjän liittolaiseksi. Ei tainnut se takuu olla tullut puhtaasta sydämestä, olikohan ketun häntä kainalossa jo heti alkuunsa.

Avaaja kirjoitti:

Erikoista on kylläkin taata vain yhtä valtiota vastaan, muille tie on auki ja ruvetaan jopa hyökkääjän liittolaiseksi. Ei tainnut se takuu olla tullut puhtaasta sydämestä, olikohan ketun häntä kainalossa jo heti alkuunsa.

Lue lisää

Ei kovinkaan erikoista, koska se takaaminen ei tapahtunut tyhjiössä. Se oli vastaus Saksan aggressiiviseen laajentumispolitiikkaan sillä Gröfazhan ei enää edes vaivautunut piilottelemaan "ketunhäntäänsä".

Me Again kirjoitti:

Ei kovinkaan erikoista, koska se takaaminen ei tapahtunut tyhjiössä. Se oli vastaus Saksan aggressiiviseen laajentumispolitiikkaan sillä Gröfazhan ei enää edes vaivautunut piilottelemaan "ketunhäntäänsä".

Lue lisää

Eikös myös NL:n politiikka ollut aggressiivista ja laajentumihaluista? Miksi se halusi syödä niin paljon maita?

brokadikorsetti kirjoitti:

Eikös myös NL:n politiikka ollut aggressiivista ja laajentumihaluista? Miksi se halusi syödä niin paljon maita?

Oliko NL sinusta juuri miehittänyt Tsekkoslovakian vakuutustaan vastaan ja siirtynyt painostamaan Puolaa?

Me Again kirjoitti:

Oliko NL sinusta juuri miehittänyt Tsekkoslovakian vakuutustaan vastaan ja siirtynyt painostamaan Puolaa?

____Oliko NL sinusta juuri miehittänyt Tsekkoslovakian ___

Ei tietenkään ollut mutta ei se sen alueita olllut ollut myymässäkään. Mutta 17.9 jälkeen se oli samassa asemassa kuin Saksa eli hyökännyt naapurimaahansa, jonka rajat Englanti ja Ranska olivat vain 1 kk aiemmin taanneet. Miksi Englanti ja Ranska eivät siis julistaneet sotaa sillekin, sitä minä kyselen.

Mikä oli ero ja miksi?

Avaaja kirjoitti:

____Oliko NL sinusta juuri miehittänyt Tsekkoslovakian ___

Ei tietenkään ollut mutta ei se sen alueita olllut ollut myymässäkään. Mutta 17.9 jälkeen se oli samassa asemassa kuin Saksa eli hyökännyt naapurimaahansa, jonka rajat Englanti ja Ranska olivat vain 1 kk aiemmin taanneet. Miksi Englanti ja Ranska eivät siis julistaneet sotaa sillekin, sitä minä kyselen.

Mikä oli ero ja miksi?

Lue lisää

Hmmmm, sinä olet siis se uusnatsi jolla on kultakalan muisti? Ei voi mitään.

Me Again kirjoitti:

Oliko NL sinusta juuri miehittänyt Tsekkoslovakian vakuutustaan vastaan ja siirtynyt painostamaan Puolaa?

-aivot menee kieroon- Ei voi olla totta! ELÄMÄNI ON PILALLA!

Ei taida kuitenkaan Islannilla samanlaista painoarvoa olla kuin Puolalla. Onko Islannin aluevesillä edes öljyä.

Fi.wikipedia.org;

Puolan uhkavaatimus Liettualle 1938

(Tausta)

Aikaisin vuonna 1933 Puolan ja Saksan diplomaattivälit muuttuivat suotuisiksi. Huhtikuussa 1933 Puolan ulkoministeri Józef Beck, johon muut hallitukset suhtautuivat epäluottavaisesti,[42][43] teki elettä siihen suuntaan, jonka Saksan puolelta Hans-Adolf von Moltke tulkitsi "epäsuoraksi pyynnöksi päästä suoriin yhteyksiin Saksan kanssa". Hitler puolestaan kannusti samaa Puolan ja Saksan välille 2. toukokuuta 1933 sanomalla Puolan Saksan-lähettiläälle, Alfred Wysockille, ettei allekirjoittanut "näkemystä, joka kyseenalaistaisi Puolan oikeuden olemassaoloon". 17. toukokuuta Hitler sanoi Reichstag-puheessaan, että hän ei pitänyt puolalaisten muuttamista saksalaisiksi mahdollisena. Tätä seurasi jännitteiden löyhentyminen heinäkuussa 1933 Danzig-kysymyksen suhteen. Syyskuussa 1933 Genevan yleisessä maailman aseistariisunnan konferenssissa Puolaa edusti Józef Beck ja Saksaa edustivat Konstantin von Neurath ja Josef Göbbels.[44] Koska Saksan sotilasmahti oli Hitlerin ideologian ja ulkopolitiikan määrittävä tekijä, aseistariisuminen ei tullut hänelle kysymykseenkään,[45] joten Hitler veti Saksan pois Genevan neuvotteluista vedoten siihen tekosyyhyn, että muut maat eivät olleet halukkaita riisuutumaan aseista ja siksi Saksaa ei tulisi pakottaa samaan.[46] Seuraavassa kuussa Puolan lähettiläs Berliiniin kysyi Hitleriltä voisko Saksan Geneva-neuvotteluista poistumisesta koituneita turvallisuushuolia Puolalle korvata "suorilla saksalais-puolalais-suhteilla". Hitler vastasi, että hän näki Puolan "etuvartioasemana Aasiaa vastaan", ja ehdotti julistusta, joka sulkisi ulos Saksan ja Puolan välisen sodan mahdollisuuden. Neuvottelut sopimuksesta saatiin nopeasti päätökseen tammikuussa 1934.[47] Hitlerille Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus oli ensimmäinen astinkivi, jonka hän pystyisi esittämään Saksassa merkkinä diplomatiataidoistaan ja kansainvälisesti merkkinä mukamas rauhanomaisista aikeistaan. Se oli myös merkki Ranskan diplomaattisten allianssien heikkenemisestä Saksan ympärillä, etenkin koska se oli neuvoteltu salassa.[48]

Tsekkoslovakiassa Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus sai poliittisen eliitin vihaiseksi.[49] Tiedotus koko julistuksesta tuli vain neljä päivää sen jälkeen, kun Puolan ja Tsekkoslovakian ulkoministerit eli vastaavasti Jozef Beck ja Edvard Beneš olivat jutelleet. Beneš sanoi brittien Prahan-lähettiläälle, Joseph Addisonille, että sopimus oli "selkäänpuukotus", ja lisäsi tämän korostan miten Puola oli "hyödytön maa", joka ansaitsisi tulla hajotetuksi uudelleen.[50] Näihin aikoihin Benešin saivat erityisen vihaiseksi Puolan hallituksen kontrolloiman ja oikeistolaisen lehdistön lausunnot, jotka syyttivät tsekkejä puolalaisten kaltoinkohtelusta Trans-Olzan alueella, ja käsitys, että Puola lietsoi slovakialais-kansallismielisiä.[51] Ranskan puolella Saksa-Puola-sopimusta arvostelevien silmissä koko sopimus vaikutti viittaavan siihen, että Puola olisi epäluotettava liittolainen.[52] Ranskalainen historioitsija Jean-Baptiste Duroselle näkee Piłsudskin ja Beckin toiminnan "1800-luvun tyylisenä ulkopolitiikkana täynnä salamyhkäisyyttä ja kyynisyyttä",[53] Britti-historioitsija Hugh Seton-Watson on luonnehtinut "reviirillistä ahneutta" yhdeksi Puolan ulkopolitiikan kulmakivistä[54] ja näkee vuoden 1934 Saksa-Puola-julistuksen "aktiivisen Saksa-Puolan yhteistyön" alkuna "itä-Euroopan hyökkääväksi muovaamiseksi".[55] Saksalaiset historioitsijat Klaus Hildebrand ja Andreas Hillgruber ovat luonnehtineet Puolaa laajentumis-pyrkimyksellisenä maana, ilmeten Varsovan toimina Liettuaa, Tsekkoslovakiaa ja Neuvosto-Venäjää kohtaan.[56][57] Stephen Kotkin kertoo, että jotkut Puolan hallitsevissa piireissä fantasioivat Puola-Saksan yhteishyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mitä natsi-viranomaiset uskottelivat kylmästi.[58]

Anonyymi kirjoitti:

Fi.wikipedia.org;

Puolan uhkavaatimus Liettualle 1938

(Tausta)

Aikaisin vuonna 1933 Puolan ja Saksan diplomaattivälit muuttuivat suotuisiksi. Huhtikuussa 1933 Puolan ulkoministeri Józef Beck, johon muut hallitukset suhtautuivat epäluottavaisesti,[42][43] teki elettä siihen suuntaan, jonka Saksan puolelta Hans-Adolf von Moltke tulkitsi "epäsuoraksi pyynnöksi päästä suoriin yhteyksiin Saksan kanssa". Hitler puolestaan kannusti samaa Puolan ja Saksan välille 2. toukokuuta 1933 sanomalla Puolan Saksan-lähettiläälle, Alfred Wysockille, ettei allekirjoittanut "näkemystä, joka kyseenalaistaisi Puolan oikeuden olemassaoloon". 17. toukokuuta Hitler sanoi Reichstag-puheessaan, että hän ei pitänyt puolalaisten muuttamista saksalaisiksi mahdollisena. Tätä seurasi jännitteiden löyhentyminen heinäkuussa 1933 Danzig-kysymyksen suhteen. Syyskuussa 1933 Genevan yleisessä maailman aseistariisunnan konferenssissa Puolaa edusti Józef Beck ja Saksaa edustivat Konstantin von Neurath ja Josef Göbbels.[44] Koska Saksan sotilasmahti oli Hitlerin ideologian ja ulkopolitiikan määrittävä tekijä, aseistariisuminen ei tullut hänelle kysymykseenkään,[45] joten Hitler veti Saksan pois Genevan neuvotteluista vedoten siihen tekosyyhyn, että muut maat eivät olleet halukkaita riisuutumaan aseista ja siksi Saksaa ei tulisi pakottaa samaan.[46] Seuraavassa kuussa Puolan lähettiläs Berliiniin kysyi Hitleriltä voisko Saksan Geneva-neuvotteluista poistumisesta koituneita turvallisuushuolia Puolalle korvata "suorilla saksalais-puolalais-suhteilla". Hitler vastasi, että hän näki Puolan "etuvartioasemana Aasiaa vastaan", ja ehdotti julistusta, joka sulkisi ulos Saksan ja Puolan välisen sodan mahdollisuuden. Neuvottelut sopimuksesta saatiin nopeasti päätökseen tammikuussa 1934.[47] Hitlerille Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus oli ensimmäinen astinkivi, jonka hän pystyisi esittämään Saksassa merkkinä diplomatiataidoistaan ja kansainvälisesti merkkinä mukamas rauhanomaisista aikeistaan. Se oli myös merkki Ranskan diplomaattisten allianssien heikkenemisestä Saksan ympärillä, etenkin koska se oli neuvoteltu salassa.[48]

Tsekkoslovakiassa Saksa-Puola-hyökkäämättömyysjulistus sai poliittisen eliitin vihaiseksi.[49] Tiedotus koko julistuksesta tuli vain neljä päivää sen jälkeen, kun Puolan ja Tsekkoslovakian ulkoministerit eli vastaavasti Jozef Beck ja Edvard Beneš olivat jutelleet. Beneš sanoi brittien Prahan-lähettiläälle, Joseph Addisonille, että sopimus oli "selkäänpuukotus", ja lisäsi tämän korostan miten Puola oli "hyödytön maa", joka ansaitsisi tulla hajotetuksi uudelleen.[50] Näihin aikoihin Benešin saivat erityisen vihaiseksi Puolan hallituksen kontrolloiman ja oikeistolaisen lehdistön lausunnot, jotka syyttivät tsekkejä puolalaisten kaltoinkohtelusta Trans-Olzan alueella, ja käsitys, että Puola lietsoi slovakialais-kansallismielisiä.[51] Ranskan puolella Saksa-Puola-sopimusta arvostelevien silmissä koko sopimus vaikutti viittaavan siihen, että Puola olisi epäluotettava liittolainen.[52] Ranskalainen historioitsija Jean-Baptiste Duroselle näkee Piłsudskin ja Beckin toiminnan "1800-luvun tyylisenä ulkopolitiikkana täynnä salamyhkäisyyttä ja kyynisyyttä",[53] Britti-historioitsija Hugh Seton-Watson on luonnehtinut "reviirillistä ahneutta" yhdeksi Puolan ulkopolitiikan kulmakivistä[54] ja näkee vuoden 1934 Saksa-Puola-julistuksen "aktiivisen Saksa-Puolan yhteistyön" alkuna "itä-Euroopan hyökkääväksi muovaamiseksi".[55] Saksalaiset historioitsijat Klaus Hildebrand ja Andreas Hillgruber ovat luonnehtineet Puolaa laajentumis-pyrkimyksellisenä maana, ilmeten Varsovan toimina Liettuaa, Tsekkoslovakiaa ja Neuvosto-Venäjää kohtaan.[56][57] Stephen Kotkin kertoo, että jotkut Puolan hallitsevissa piireissä fantasioivat Puola-Saksan yhteishyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mitä natsi-viranomaiset uskottelivat kylmästi.[58]

Lue lisää

"Puolan uhkavaatimus Liettualle 1938" -artikkelin lähdetiedot tarkemmin:

[42] Richard Watt: Bitter Glory Poland and its Fate (3.painos), s. 311. Hippocrene Books, 1998. ISBN 0781806739.

[43] Richard Overy (&Andrew Wheatcroft): The road to war, s. 10. Penguin Books, 1999. ISBN 9780140285307.

[44] William Scott Evans: Alliance against Hitler; the origins of the Franco-Soviet pact, s. 88-89. Duke University Press, 1962.

[45] Rolf-Dieter Müller; Janice W. Ancker: ”The Military in the Totalitarian Führer State”, Hitler's Wehrmacht, 1935-1945, s. 7-42. University Press of Kentucky, 2016. ISBN 978-0-8131-6738-1.

[46] David M. Edelstein: ”The Resurgence of Interwar Germany”, Over the Horizon, s. 94-120. Cornell University Press, 2017. ISBN 978-1-5017-0756-8.

[47] William Scott Evans: Alliance against Hitler; the origins of the Franco-Soviet pact, s. 156-157. Duke University Press, 1962.

[48] Gerhard L. Weinberg: Hitler's Foreign Policy, 1933–1939 The Road to World War II, s. 59-60. Enigma Books, 2010.

[49] Igor Lukes: Czechoslovakia Between Stalin and Hitler The Diplomacy of Edvard Benes in the 1930s, s. 136. Oxford University Press, 1996. ISBN 9780199880256.

[50] Erik Goldstein, Igor Lukes: The Munich Crisis, 1938: Prelude to World War II, s. 54. Routledge, 2012. ISBN 9781136328398.

[51] Zara Steiner: The Triumph of the Dark: European International History 1933–1939, s. 65-66. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780199212002.

[52] Gerhard L. Weinberg: Hitler's Foreign Policy, 1933–1939 The Road to World War II, s. 142. Enigma Books, 2010.

[53] Jean-Baptiste Duroselle: France, and the Nazi Threat: The Collapse of French Diplomacy 1932-1939, s. 65-66. Enigma Books, 2004. Teos on englanninkielinen käännös ranskankielisestä alkuperäis-versiosta La décadence 1932-1939. Politique étrangère de la France (1985)

[54] Hugh Seton-Watson: Eastern Europe Between the Wars, 1918–1941, s. 189. Cambridge University Press, 1945. ISBN 9781001284781.

[55] Hugh Seton-Watson: Eastern Europe Between the Wars, 1918–1941, s. 388. Cambridge University Press, 1945. ISBN 9781001284781.

[56] Klaus Hildebrand: Das vergangene Reich. Deutsche Auβenpolitik von Bismarck bis Hitler, s. 586-587. De Gryuter, 1996.

[57] Andreas Hillgruber: ”Niemcy i Polska w polityce międzynarodowej 1933-1939”, Stosunki polsko-niemieckie 1933-1945, s. 61-62. toim. Czubiński Antoni, Kulak Zbigniew. Instytut Zachodni, 1988.

[58] Stephen Kotkin: Stalin: Waiting for Hitler, 1929-1941, s. 596. Penguin, 2017. "Poland, a nasty regime sandwiched directly between two nastier ones, sought a middle way. Some members of Polish ruling circles latched on to the idea of throwing in their lot with Hitler to deflect him farther eastward, even at the high cost of territorial concessions, and a few high-placed Poles fantasized about a joint Polish-Nazi attack on the USSR, an aggression in which they imagined Poland could wrest Ukraine from the Soviets, a delusion that Nazi officials cynically encouraged."

Viimeisen voisi laittaa myös suomeksi:

"Puola, häijy hallinto puristuksissa kahden vielä häijymmän välissä, etsi keskitietä. Jotkut Puolan hallitsevissa piireissä tarttuivat ideaan Hitlerin kanssa voimien yhdistämisestä suunnatakseen [Hitler] kauemmas itään, jopa alue-myönnytysten rankalla hinnalla, ja muutama korkea-statuksinen puolalainen unelmoi puolalais-natsi-yhteishyökkäyksestä Neuvostoliittoon, jossa kuvittelivat Puolan riuhtovan Ukrainan pois Neuvostoliitolta. Tätä harhaluuloa natsi-viranomaiset lietsoivat kylmästi."

____Aivan kuin tässä olisi ollut omanlaisensa M-R sopimus E:n ja NL:n välillä. Puolaa jaettiin siis sekä Saksan että Englannin toimesta ja aina saajana oli NL____

Mielenkiintoinen ajatus, saada N-liiton sotavoima lännemmäksi jolloin sillä olisi paremmat mahdollisuudet vastustaa Saksaa mikä taasen olisi suuri askel pyrittäessä Saksan lopulliseen lyömiseen.

Se mainittiin salaisessa lisäpytäkirjassa.

,,,,Melkoista vääristelyä.,,,,

Miten niin vääristelyä? Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan? Mielestäni ne olivat liitossa ja johtomiehet tapasivat toisiaan yhdessä Rooseveltin kanssa sopien mitä tehdään Saksalle. Ja Englanti aseisti sodan ajan N-liittoa, Puolan valtaajaa. Mitä minä siis vääristelen? Liiton solmimisen ajankohdastahan minä en sanonut mitään, vai sanoinko?

Mikä sinun on, miksi sinä raivoat silmittömästi jokaiselle, joka ei osaa asettaa kaikkia sanojansa täsmälleen sinun näkemystesi mukaan? Koettaisit rauhottua ja pyrkiä asiallisuuteen.

Avaaja kirjoitti:

,,,,Melkoista vääristelyä.,,,,

Miten niin vääristelyä? Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan? Mielestäni ne olivat liitossa ja johtomiehet tapasivat toisiaan yhdessä Rooseveltin kanssa sopien mitä tehdään Saksalle. Ja Englanti aseisti sodan ajan N-liittoa, Puolan valtaajaa. Mitä minä siis vääristelen? Liiton solmimisen ajankohdastahan minä en sanonut mitään, vai sanoinko?

Mikä sinun on, miksi sinä raivoat silmittömästi jokaiselle, joka ei osaa asettaa kaikkia sanojansa täsmälleen sinun näkemystesi mukaan? Koettaisit rauhottua ja pyrkiä asiallisuuteen.

Lue lisää

"Mielestäni ne olivat liitossa ja johtomiehet tapasivat toisiaan yhdessä Rooseveltin kanssa sopien mitä tehdään Saksalle. Ja Englanti aseisti sodan ajan N-liittoa, Puolan valtaajaa."

Englanti asettui NL.n puolelle 22.6.41. Siihen asti NL oli liitossa Saksan kanssa ja britit taistelivat yksin Saksaa vastaan viimeisen vuoden.
NL:n, USA:n ja Englannin poliittinen ja sotilaallinen yhteistyö alkoi vasta Sasan julistettua sodan USA:lle 11.12. 41.

Olet palstalle tyypillinen vääristelijä, joka ei ymmärrä eroa toden ja valeen välillä. Valeesta kiinni jäätyä ryhdyt solvaamaan totuudessa pysyviä ja vääristellään lisää.

Mikset perehdy historiaan ja pysy totuudessa? Ei tapahtumat valehtelulla miksikään muutu.

Vääristelyä taas!! kirjoitti:

"Mielestäni ne olivat liitossa ja johtomiehet tapasivat toisiaan yhdessä Rooseveltin kanssa sopien mitä tehdään Saksalle. Ja Englanti aseisti sodan ajan N-liittoa, Puolan valtaajaa."

Englanti asettui NL.n puolelle 22.6.41. Siihen asti NL oli liitossa Saksan kanssa ja britit taistelivat yksin Saksaa vastaan viimeisen vuoden.
NL:n, USA:n ja Englannin poliittinen ja sotilaallinen yhteistyö alkoi vasta Sasan julistettua sodan USA:lle 11.12. 41.

Olet palstalle tyypillinen vääristelijä, joka ei ymmärrä eroa toden ja valeen välillä. Valeesta kiinni jäätyä ryhdyt solvaamaan totuudessa pysyviä ja vääristellään lisää.

Mikset perehdy historiaan ja pysy totuudessa? Ei tapahtumat valehtelulla miksikään muutu.

Lue lisää

Miksi et vastaa oleelliseen kysymykseeni suoraan? Eli minä kysyin: "Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan?"

Jos minä en pysy totuudessa, kuten väität, niin kertoisitko sinä mikä tuohon kysymykseeni on totuus. Ja tajuaisitko myös, että tuo ei minun puoleltani ole väite vaan pelkkä kysymys, johon jokainen täysijärkinen kykenee vastaamaan jopa vain yhdelläkin sanalla ilman pitkiä herjauslitanioita.

Vastaatko sinä ylipäätänsä mihinkään kysymyksiin vai keskitytkö pelkästään vain henkilöön menevään herjaamiseen kuten vaikuttaa? Sinullehan jokainen teksti joka ei täydellisesti toista sinun omia ajatuksiasi, vaikka siinä ei olisi ainuttakaan väittämää, on valehtelua. Pelkästään jo kysymyksetkin ovat valehtelua. Tuollainen asenne on jotakin vakavaa henkistä sairautta.

Avaaja kirjoitti:

Miksi et vastaa oleelliseen kysymykseeni suoraan? Eli minä kysyin: "Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan?"

Jos minä en pysy totuudessa, kuten väität, niin kertoisitko sinä mikä tuohon kysymykseeni on totuus. Ja tajuaisitko myös, että tuo ei minun puoleltani ole väite vaan pelkkä kysymys, johon jokainen täysijärkinen kykenee vastaamaan jopa vain yhdelläkin sanalla ilman pitkiä herjauslitanioita.

Vastaatko sinä ylipäätänsä mihinkään kysymyksiin vai keskitytkö pelkästään vain henkilöön menevään herjaamiseen kuten vaikuttaa? Sinullehan jokainen teksti joka ei täydellisesti toista sinun omia ajatuksiasi, vaikka siinä ei olisi ainuttakaan väittämää, on valehtelua. Pelkästään jo kysymyksetkin ovat valehtelua. Tuollainen asenne on jotakin vakavaa henkistä sairautta.

Lue lisää

johon tiedät vastauksen, niin miksi minun pitäisi vastata?

#Miksi et vastaa oleelliseen kysymykseeni suoraan? Eli minä kysyin: "Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan?"#

Täysijärkinen ihminen ei jankkaa tuollaista.

"Tuollainen asenne on jotakin vakavaa henkistä sairautta."

Juuri noin on laita sinun ja aatetoveriesi kohdalla.
2.MS:n alkua koskevat tekstinne ovat yleensä brittikaunaista vääristelyä, jonka tarkoitus on peittää NL:n syyllisyys sodan alkamiseen ja liittolaisuus natsien kanssa.

Oikaisen jokaisen valheellisen väittämän. Niitä on tullut jo satoja.
Jokaiseen kysymykseen, jonka tarkoitus on vain peitellä NL:n toimia, en sentään viitsi vastata.

Jos olet perehtynyt historiaan, niin pysy tosiasioissa. Ehkä sitten syntyy asiallistakin keskustelua.
Nyt yrität lapsellisella retoriikalla. Ei se johda mihinkään. Se ei peitä edes kehnoja tietojasi.

Jos teet kysymyksen, kirjoitti:

johon tiedät vastauksen, niin miksi minun pitäisi vastata?

#Miksi et vastaa oleelliseen kysymykseeni suoraan? Eli minä kysyin: "Julistiko siis Englanti sodan N-liitollekin kuten teki Saksalle heti sen hyökättyä Puolaan?"#

Täysijärkinen ihminen ei jankkaa tuollaista.

"Tuollainen asenne on jotakin vakavaa henkistä sairautta."

Juuri noin on laita sinun ja aatetoveriesi kohdalla.
2.MS:n alkua koskevat tekstinne ovat yleensä brittikaunaista vääristelyä, jonka tarkoitus on peittää NL:n syyllisyys sodan alkamiseen ja liittolaisuus natsien kanssa.

Oikaisen jokaisen valheellisen väittämän. Niitä on tullut jo satoja.
Jokaiseen kysymykseen, jonka tarkoitus on vain peitellä NL:n toimia, en sentään viitsi vastata.

Jos olet perehtynyt historiaan, niin pysy tosiasioissa. Ehkä sitten syntyy asiallistakin keskustelua.
Nyt yrität lapsellisella retoriikalla. Ei se johda mihinkään. Se ei peitä edes kehnoja tietojasi.

Lue lisää

,,,,Täysijärkinen ihminen ei jankkaa tuollaista.,,,,

Tuota helppoa kysymystähän sinä olet herjannut koko ajan valehteluksi ja vääristelyksi joten et siis ole täysijärkinen, ihan kuten itsekin toteat. Ollaan kerrankin samaa mieltä ja kiitos siitä kuuluu yksin sinulle, tällä kertaa.

Avaaja kirjoitti:

,,,,Täysijärkinen ihminen ei jankkaa tuollaista.,,,,

Tuota helppoa kysymystähän sinä olet herjannut koko ajan valehteluksi ja vääristelyksi joten et siis ole täysijärkinen, ihan kuten itsekin toteat. Ollaan kerrankin samaa mieltä ja kiitos siitä kuuluu yksin sinulle, tällä kertaa.

Lue lisää

"Tuota helppoa kysymystähän sinä olet herjannut koko ajan valehteluksi ja vääristelyksi joten et siis ole täysijärkinen, ihan kuten itsekin toteat."

Tyrkytät loputtomiin kysymystä, johon jopa itse tiedät vastauksen.
Se on järjetöntä. Valeeksi ja vääristelyksi en ole sitä väittänyt. Niitä sinulla riittää muutenkin.
Kota päästä brittikaunasta ja perehtyä historiaan. Se parantaa tai anakin vähentää tuota valehteluasi, jota tuo lainauskin edustaa.

Valehtelet taas!! kirjoitti:

"Tuota helppoa kysymystähän sinä olet herjannut koko ajan valehteluksi ja vääristelyksi joten et siis ole täysijärkinen, ihan kuten itsekin toteat."

Tyrkytät loputtomiin kysymystä, johon jopa itse tiedät vastauksen.
Se on järjetöntä. Valeeksi ja vääristelyksi en ole sitä väittänyt. Niitä sinulla riittää muutenkin.
Kota päästä brittikaunasta ja perehtyä historiaan. Se parantaa tai anakin vähentää tuota valehteluasi, jota tuo lainauskin edustaa.

Lue lisää

Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. Saksa antoi luvan M-R sopimuksella joten voitaisko britin antamaa miehityslupaa nimittää C-R sopimukseksi (Chamberlain-Molotov sopimus).

Sopimushan voi olla sanatonkin sillä ei diplomatiassa aina tarvita juhlallista paperien allekirjoitusta. Kyllä asioita osataan tulkita ja lukea rivien välejäkin aivan hyvin. Se mitä sanotaan on tärkeää mutta tärkeää on sekin mitä jossain tilanteessa jätetään sanomatta. Jos julistetaan, että "takaamme Puolan rajat Saksan hyökkäystä vastaan" niin se on enemmän kuin selvä vinkki muille valloille.

toden puhuja kirjoitti:

Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. Saksa antoi luvan M-R sopimuksella joten voitaisko britin antamaa miehityslupaa nimittää C-R sopimukseksi (Chamberlain-Molotov sopimus).

Sopimushan voi olla sanatonkin sillä ei diplomatiassa aina tarvita juhlallista paperien allekirjoitusta. Kyllä asioita osataan tulkita ja lukea rivien välejäkin aivan hyvin. Se mitä sanotaan on tärkeää mutta tärkeää on sekin mitä jossain tilanteessa jätetään sanomatta. Jos julistetaan, että "takaamme Puolan rajat Saksan hyökkäystä vastaan" niin se on enemmän kuin selvä vinkki muille valloille.

Lue lisää

"Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. "

Kova on tuo yritys siirtää sotasyyllisyys NL:ltä briteille.

Turha valehdella. Takuu annettiin huhtikuussa -39, jolloin NL oli hyvin Saksa-vastainen. Täyskäännös tuli myöhemmin keväällä.
Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa. Sellainen olisi aivan järjetöntä. Vaatii todellista typeryyttä edes esittää moista.

Britithän yrittivät vielä elokuussa -39 neuvotella NL:n kanssa sen asettumisesta Saksaa vastaan. He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. Miten he sitten olisivat jaelleet Puolaa?

Te stallarit menette aivan naurettavuuksiin noissa vääristelyissänne. Ei historia niillä muuksi muutu.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

"Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. "

Kova on tuo yritys siirtää sotasyyllisyys NL:ltä briteille.

Turha valehdella. Takuu annettiin huhtikuussa -39, jolloin NL oli hyvin Saksa-vastainen. Täyskäännös tuli myöhemmin keväällä.
Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa. Sellainen olisi aivan järjetöntä. Vaatii todellista typeryyttä edes esittää moista.

Britithän yrittivät vielä elokuussa -39 neuvotella NL:n kanssa sen asettumisesta Saksaa vastaan. He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. Miten he sitten olisivat jaelleet Puolaa?

Te stallarit menette aivan naurettavuuksiin noissa vääristelyissänne. Ei historia niillä muuksi muutu.

Lue lisää

,,,,,Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa.,,,,

Antaa se. Jos sanotaan, että "takaamme Puolan rajat" niin silloin takaus on annettu kaikkia vastaan. Jos sen sijaan sanotaan, että "takaamme Puolan rajat Saksan aggressiota vastaan" niin silloin takaus koskee vain ja ainoastaan Saksan hyökkäystä. Mikä tässä on vaikeata käsittää, taas jälleen kerran?

,,,,He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. ,,,,,,,

Kerro nyt meille kaikille, asiantuntija kun kuulemma olet, miten neukku olisi tullut Puolan avuksi loukkaamatta vähääkään edes Puolan rajaa. Mitä britti ehdotti neukulle ratkaisuksi, kais edes sen tiedät, asiantuntija kun olet.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

"Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. "

Kova on tuo yritys siirtää sotasyyllisyys NL:ltä briteille.

Turha valehdella. Takuu annettiin huhtikuussa -39, jolloin NL oli hyvin Saksa-vastainen. Täyskäännös tuli myöhemmin keväällä.
Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa. Sellainen olisi aivan järjetöntä. Vaatii todellista typeryyttä edes esittää moista.

Britithän yrittivät vielä elokuussa -39 neuvotella NL:n kanssa sen asettumisesta Saksaa vastaan. He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. Miten he sitten olisivat jaelleet Puolaa?

Te stallarit menette aivan naurettavuuksiin noissa vääristelyissänne. Ei historia niillä muuksi muutu.

Lue lisää

Kuules rättäri, turvatakuun sisältöön ei vaikuta minä päivänä se on annettu. Takuun laajuus ja sisältö riippuvat vain siitä mitä paperissa sanotaan.

"Takuu annettiin huhtikuussa -39,"

merkki-erkki kirjoitti:

,,,,,Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa.,,,,

Antaa se. Jos sanotaan, että "takaamme Puolan rajat" niin silloin takaus on annettu kaikkia vastaan. Jos sen sijaan sanotaan, että "takaamme Puolan rajat Saksan aggressiota vastaan" niin silloin takaus koskee vain ja ainoastaan Saksan hyökkäystä. Mikä tässä on vaikeata käsittää, taas jälleen kerran?

,,,,He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. ,,,,,,,

Kerro nyt meille kaikille, asiantuntija kun kuulemma olet, miten neukku olisi tullut Puolan avuksi loukkaamatta vähääkään edes Puolan rajaa. Mitä britti ehdotti neukulle ratkaisuksi, kais edes sen tiedät, asiantuntija kun olet.

Lue lisää

Puolan rajat taattiin Saksaa vastaan. Se oli kaikille selvää tuolloin, koska vain Saksalla oli Puolalle aluevaatimuksia. Millään muulla maalla ei. Tuota asiaa ei voi jälkikäteen muuttaa asiantuntemattomien stallareiden typerillä valeilla.
Eihän se teidän kalloihinne mahdu, mutta eihän totuus yleensäkään.

Jos NL olisi halunnut auttaa Puolaa Saksaa vastaan, niin se olisi tehnyt sopimuksen Puolan kanssa. Ei siihen briteillä ollut valtuuksia muiden kuin omasta puolestaan. Mutta NL halusi alueita Puolalta, ei auttaa Saksaa vastaan.

Ei raja tuottanut mitään vaikeuksia 17.9. 39. Puolassa jopa jotkut uskoivat NL:n tulleen avuksi. Se luulo karisi kyllä nopeasti.

Huvittavaa on tuo yritys inttämällä muuttaa tapahtuneet tosiasiat joksikin stallarien valheellisen näkemyksen mukaiseksi toiminnaksi.
Ei sellainen onnistu. Ettekö ymmärrä edes sitä? Mikään selittely ei auta siihen, että NL ja Saksa hyökkäsivät yhdessä Puolaan ja aloittivat toisen maailmansodan. Palkaksi NL sai Saksan häiritsemättä palauttaa tsaarinvallan rajat.

Ilmeisesti ette tiedä edes sitä, että Saksan rauhantarjoukset briteille olivat täysin hyödyttömiä, koska ne eivät sisältäneet vanhojen rajojen palauttamista. Se taas oli mahdotonta, koska NL oli ottanut osan Puolan alueesta.

Britit yrittivät pitää Puolan puolia vielä sodan ajan konferensseissa, mutta Stalin kuittasi ne naurulla. Hänellä oli omat suunnitelmansa Puolan rajoista. Itäraja säilyi Hitlerin kanssa sovittuna, länsiraja siirtyi saman verran Saksan alueelle.

Huvittavaa on tuo kinaaminen omien kuvitelmien varassa. Voisitte edes vähän, edes joku, perehtyä historiaan tältä osin. Nyt tulette jokainen hölmö vuorollaan esittämään samaa hölynpölyä, Ei se uusimalla todeksi muutu.

rättärille kirjoitti:

Kuules rättäri, turvatakuun sisältöön ei vaikuta minä päivänä se on annettu. Takuun laajuus ja sisältö riippuvat vain siitä mitä paperissa sanotaan.

"Takuu annettiin huhtikuussa -39,"

Lue lisää

britit ja ranskalaiset takasivat Puolan rajat Saksaa vastaan. Niin oli sopimus, eikä se stallarien inttämisellä muuksi muutu.

Huhtikuussa -39 kirjoitti:

britit ja ranskalaiset takasivat Puolan rajat Saksaa vastaan. Niin oli sopimus, eikä se stallarien inttämisellä muuksi muutu.

,,,,,britit ja ranskalaiset takasivat Puolan rajat Saksaa vastaan. Niin oli sopimus, eikä se stallarien inttämisellä muuksi muutu.,,,,,

Niin se oli ja sitä tässä onkin ihmetelty. Että miksi Puolan valtaaminen oli kielletty vain Saksalta mutta neukulle se oli sallittu. Kuten myös oli sallittu miehittää muitakn maita eikä vain Puolaa.

Kummaa onkin vain se kun sinä esiinnyt niin suurena stallarien ja neukun vastustajana mutta hyväksyt sen, että Englanti ei edes yrittänyt rajoittaa sen hyökkäilyjä naapurimaihinsa.

katsos katsos kirjoitti:

,,,,,britit ja ranskalaiset takasivat Puolan rajat Saksaa vastaan. Niin oli sopimus, eikä se stallarien inttämisellä muuksi muutu.,,,,,

Niin se oli ja sitä tässä onkin ihmetelty. Että miksi Puolan valtaaminen oli kielletty vain Saksalta mutta neukulle se oli sallittu. Kuten myös oli sallittu miehittää muitakn maita eikä vain Puolaa.

Kummaa onkin vain se kun sinä esiinnyt niin suurena stallarien ja neukun vastustajana mutta hyväksyt sen, että Englanti ei edes yrittänyt rajoittaa sen hyökkäilyjä naapurimaihinsa.

Lue lisää

"Niin se oli ja sitä tässä onkin ihmetelty. Että miksi Puolan valtaaminen oli kielletty vain Saksalta mutta neukulle se oli sallittu. Kuten myös oli sallittu miehittää muitakn maita eikä vain Puolaa."

Missä ja milloin on tehty tuollainen "neukuille sallittu"-sopimus?

"Kummaa onkin vain se kun sinä esiinnyt niin suurena stallarien ja neukun vastustajana mutta hyväksyt sen, että Englanti ei edes yrittänyt rajoittaa sen hyökkäilyjä naapurimaihinsa."

Valehtelet taas. Oion vain stallarien valeita. NL toimi omien etujensa mukaisesti kuten länsivallatkin. En minä ole sen toimia tuominnut, kuten te stallarit tuomitsette Englannin toiminnan, jopa valehtelette sen tekemistä sopimuksista.
Myös Englannin toimista kerron vain faktat. Niistähän teillä surkimuksilla ei ole hajuakan.

Englannilla ei ollut mitään resursseja puuttua NL:n toimiin. Se nähtiin Suomen tapauksessa.
Stallarien historiatiedot ovat uskomattoman kehnot. Ei ihme, että turvaudutaan loputtomaan valehteluun.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

"Kun ja jos britti takasi Puolan rajat vain Saksaa vastaan niin silloinhan britti antoi neukulle vapaat kädet ottaa Itä-Puolan, aivan kuten Saksakin antoi. "

Kova on tuo yritys siirtää sotasyyllisyys NL:ltä briteille.

Turha valehdella. Takuu annettiin huhtikuussa -39, jolloin NL oli hyvin Saksa-vastainen. Täyskäännös tuli myöhemmin keväällä.
Eikä yhtä maata vastaan tehty sopimus anna toiselle hyökkäyslupaa. Sellainen olisi aivan järjetöntä. Vaatii todellista typeryyttä edes esittää moista.

Britithän yrittivät vielä elokuussa -39 neuvotella NL:n kanssa sen asettumisesta Saksaa vastaan. He olivat kielteisiä jopa NL:n vaatimuksille Puolan ja Unkarin läpimarssioikeuksista. Miten he sitten olisivat jaelleet Puolaa?

Te stallarit menette aivan naurettavuuksiin noissa vääristelyissänne. Ei historia niillä muuksi muutu.

Lue lisää

Onhan siinä slkeästio molemmissa syyllisyyttä

Ihan sama mikä tai kumpi Puola oli tuolloin. Koska Englanti ei kuitenkaan julistanut sotaa N-liitolle vaikka se rikkoikin törkesti Puolan rajoja niin sillä menettelyllään E antoi hiljaisen hyväksyntänsä MR-sopimuksen mukaisille Neuvostoliiton toimille. Eikä julistanut sotaa vaikka neukku hyökkäsi Suomeen tarkoituksenaan ottaa koko Suomi ja kesällä -40 lopetti kolmen Baltian maan itsenäisyyden sekä otti Romanialta Bessarabian.

Näyttää ihan siltä, että Englanti ei halunnut ainoastaan Saksan valtaavan maita, neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?

merkki-erkki kirjoitti:

Ihan sama mikä tai kumpi Puola oli tuolloin. Koska Englanti ei kuitenkaan julistanut sotaa N-liitolle vaikka se rikkoikin törkesti Puolan rajoja niin sillä menettelyllään E antoi hiljaisen hyväksyntänsä MR-sopimuksen mukaisille Neuvostoliiton toimille. Eikä julistanut sotaa vaikka neukku hyökkäsi Suomeen tarkoituksenaan ottaa koko Suomi ja kesällä -40 lopetti kolmen Baltian maan itsenäisyyden sekä otti Romanialta Bessarabian.

Näyttää ihan siltä, että Englanti ei halunnut ainoastaan Saksan valtaavan maita, neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?

Lue lisää

NL toimi taitavasti Puolassa. Se odotti ( tai ei ehtinyt aiemmin) kunnes saattoi vedota väestön suojaamiseen.

Englanti ei tietenkään hyväksynyt mitään NL:n hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin edes sen vertaa kuin Saksan toimiin.

Englantihan oli taannut Ranskan kanssa myös Romanian rajat. Se puolestaan turvautui Saksaan. Suomea länsivallat olivat auttavinaan tarkoituksena kuitenkin estää Saksan malmintuonti Ruotsista.

"Näyttää ihan siltä, että Englanti ei halunnut ainoastaan Saksan valtaavan maita, neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"

Vain stallari voi tehdä tuollaisen johtopäätöksen. Miten olisi edes yhden historiakirjan lukeminen?

Hölynpölyä taas!!! kirjoitti:

NL toimi taitavasti Puolassa. Se odotti ( tai ei ehtinyt aiemmin) kunnes saattoi vedota väestön suojaamiseen.

Englanti ei tietenkään hyväksynyt mitään NL:n hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin edes sen vertaa kuin Saksan toimiin.

Englantihan oli taannut Ranskan kanssa myös Romanian rajat. Se puolestaan turvautui Saksaan. Suomea länsivallat olivat auttavinaan tarkoituksena kuitenkin estää Saksan malmintuonti Ruotsista.

"Näyttää ihan siltä, että Englanti ei halunnut ainoastaan Saksan valtaavan maita, neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"

Vain stallari voi tehdä tuollaisen johtopäätöksen. Miten olisi edes yhden historiakirjan lukeminen?

Lue lisää

Jos joku lukee sen yhden kirjan minkä sinä olet ehkä lukenut niin miten siinä kirjassa kumotaan tuo väite, että: "Näyttää ihan siltä, että ......neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"

Valaise meitä oi suuri gurumme.

Hölynpölyä taas!!! kirjoitti:

NL toimi taitavasti Puolassa. Se odotti ( tai ei ehtinyt aiemmin) kunnes saattoi vedota väestön suojaamiseen.

Englanti ei tietenkään hyväksynyt mitään NL:n hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin edes sen vertaa kuin Saksan toimiin.

Englantihan oli taannut Ranskan kanssa myös Romanian rajat. Se puolestaan turvautui Saksaan. Suomea länsivallat olivat auttavinaan tarkoituksena kuitenkin estää Saksan malmintuonti Ruotsista.

"Näyttää ihan siltä, että Englanti ei halunnut ainoastaan Saksan valtaavan maita, neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"

Vain stallari voi tehdä tuollaisen johtopäätöksen. Miten olisi edes yhden historiakirjan lukeminen?

Lue lisää

,,,,,Englanti ei tietenkään hyväksynyt mitään NL:n hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin edes sen vertaa kuin Saksan toimiin.,,,,

Kuten sanot niin tuo sama argumentti koski myös N-liittoa sillä se ei tietenkään hyväksynyt mitään Saksan hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin. Se saattoi ainoastaan pyrkiä suojaamaan itsensä parhain käytettävissä olevin keinoin koska tiesi, että liittokunnasta Englanti - Ranska ei tositilanteessa ole mihinkään. Kuten keväällä -40 maailma sai sen nähdä.

varma kaikesta kirjoitti:

,,,,,Englanti ei tietenkään hyväksynyt mitään NL:n hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin edes sen vertaa kuin Saksan toimiin.,,,,

Kuten sanot niin tuo sama argumentti koski myös N-liittoa sillä se ei tietenkään hyväksynyt mitään Saksan hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin. Se saattoi ainoastaan pyrkiä suojaamaan itsensä parhain käytettävissä olevin keinoin koska tiesi, että liittokunnasta Englanti - Ranska ei tositilanteessa ole mihinkään. Kuten keväällä -40 maailma sai sen nähdä.

Lue lisää

"Kuten sanot niin tuo sama argumentti koski myös N-liittoa sillä se ei tietenkään hyväksynyt mitään Saksan hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin"

Hohhoijaa. Eiköhän liittyminen mukaan hyökkäykseen kerro sen todellisen suhtautumisen? Et ole tainnut siitäkään kuulla?

Todellista puppua ihan aidosta stallarigeneraattorista. Upeaa!!!

Puna-armeijan vakinaiset joukot olivat -39 reilusti kolme kertaa Saksaa vahvempia. Vielä Saksan lkp:n jälkeenkin ne olivat noin 1,5 kertaa vahvempia ja oma osittainen lkp palautti alkutilanteen. Eli Saksa 1,5 miljoonaa, puna-armeija 2,9 miljoonaa. Lisäksi puna-armeija oli ylivoimainen panssareissa ja tykistössä sekä lentokoneiden määrässä. Lufwaffe olisi kuitenkin ilmeisesti kyennyt ottamaan ilmaherruuden.

Saksalla oli sen kenraalien ( esim. Halder, Manstein, Tippelskirch) todistuksen mukaan vain noin 50 hyökkäyskelpoista divisioonaa syksyllä -39. kun se -41 hyökkäsi kolminkertaisin voimin ynnä liittolaiset päälle.
Syksyllä -39 Saksa ei ollut lainkaan valmistautunut pitkäaikaiseen sotaan.NL:n sotateollisuuskin oli paljon suurempi.

"--koska tiesi, että liittokunnasta Englanti - Ranska ei tositilanteessa ole mihinkään. Kuten keväällä -40 maailma sai sen nähdä. "

Ei tiennyt. Kukaan ei voinut tietää etukäteen sen enempää Puolan nopeaa kukistumista kuin Ranskan antautumista lähes ilman taistelua. Britithän jatkoivat sotaa.

Neuvostopropaganda on kehittänyt myytin Stalinin nerokkuudesta.Siihen uskovat enää vain viimeiset stallarit. Hän teki MR sopimuksen saadessaan vastuineeksi vanhan tsaari-Venäjän rajat. Niiden palauttaminen oli jäänyt Leniniltä kesken.

Latelet taas uskollista puppua neuvostopropagandan parhaiden perinteiden mukaan.
Et ole vieläkään perehtynyt ainoaankaan sotahistoriaan. Se osoittaa todellista sitkeyttä.
Usko näyttää riittävän pitkälle.

Hehhehee!! kirjoitti:

"Kuten sanot niin tuo sama argumentti koski myös N-liittoa sillä se ei tietenkään hyväksynyt mitään Saksan hyökkäystoimia. Sillä ei vain ollut keinoja puuttua niihin"

Hohhoijaa. Eiköhän liittyminen mukaan hyökkäykseen kerro sen todellisen suhtautumisen? Et ole tainnut siitäkään kuulla?

Todellista puppua ihan aidosta stallarigeneraattorista. Upeaa!!!

Puna-armeijan vakinaiset joukot olivat -39 reilusti kolme kertaa Saksaa vahvempia. Vielä Saksan lkp:n jälkeenkin ne olivat noin 1,5 kertaa vahvempia ja oma osittainen lkp palautti alkutilanteen. Eli Saksa 1,5 miljoonaa, puna-armeija 2,9 miljoonaa. Lisäksi puna-armeija oli ylivoimainen panssareissa ja tykistössä sekä lentokoneiden määrässä. Lufwaffe olisi kuitenkin ilmeisesti kyennyt ottamaan ilmaherruuden.

Saksalla oli sen kenraalien ( esim. Halder, Manstein, Tippelskirch) todistuksen mukaan vain noin 50 hyökkäyskelpoista divisioonaa syksyllä -39. kun se -41 hyökkäsi kolminkertaisin voimin ynnä liittolaiset päälle.
Syksyllä -39 Saksa ei ollut lainkaan valmistautunut pitkäaikaiseen sotaan.NL:n sotateollisuuskin oli paljon suurempi.

"--koska tiesi, että liittokunnasta Englanti - Ranska ei tositilanteessa ole mihinkään. Kuten keväällä -40 maailma sai sen nähdä. "

Ei tiennyt. Kukaan ei voinut tietää etukäteen sen enempää Puolan nopeaa kukistumista kuin Ranskan antautumista lähes ilman taistelua. Britithän jatkoivat sotaa.

Neuvostopropaganda on kehittänyt myytin Stalinin nerokkuudesta.Siihen uskovat enää vain viimeiset stallarit. Hän teki MR sopimuksen saadessaan vastuineeksi vanhan tsaari-Venäjän rajat. Niiden palauttaminen oli jäänyt Leniniltä kesken.

Latelet taas uskollista puppua neuvostopropagandan parhaiden perinteiden mukaan.
Et ole vieläkään perehtynyt ainoaankaan sotahistoriaan. Se osoittaa todellista sitkeyttä.
Usko näyttää riittävän pitkälle.

Lue lisää

Sitä sinä vaan et kerro miksi Stalin kieltäytyi syksyllä -39 ottamasta Itä-Eurooppaa ja Saksaa valtansa alle jos se oli mahdollista vaan tyytyi sen sijaan vain Saksan tarjoamiin, pienen pieniin, murusiin. Bolsevisminhan piti voittaa seuraavaksi Saksa eli mikä esti Stalinia pääsemästä bolsujen ikiaikaiseen tavoitteeseen.

Tai miksi Stalin ei lähtenyt hyökkäykseen jo keväällä -39 tai jo vuonna -38, silloinhan se oli oppisi mukaan vieläkin enemmän ylivoimainen? Tai jo -37 kun Saksalla ei ollut armejaa käytännössä vielä laisinkaan? Olet vain tyhjä tynnöri, joka kolisuttaa samaa kolinaansa tosiasioista vähääkään piittaamatta. Stalinin toiminta osoittaa, että N-liitolla ei ollut hyökkäysaikeita eikä Puna-armeijaa oltu luotu valloitussotia vaan puolustussotaa varten.

kerro meille kirjoitti:

Jos joku lukee sen yhden kirjan minkä sinä olet ehkä lukenut niin miten siinä kirjassa kumotaan tuo väite, että: "Näyttää ihan siltä, että ......neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"

Valaise meitä oi suuri gurumme.

Lue lisää

missä kirjassa tuo väite on esitetty? En ole nähnyt sitä muualla kuin täällä stallarien keksimänä valeena.

#"Näyttää ihan siltä, että ......neukku sen sijaan sai harjoittaa sitä samaa politiikkaa ihan estoitta. Mistähän johtui?"#

Olisiko johtunut liitosta natsien kanssa? Hitlerin selän takana oli helppoa tehdä sopimuksen mukaisia valtaustoimia. Varsinkin silloin kun Wehrmacht oli kiinni lännessä.

,,,,Stalinilla oli resurssit natsi-Saksan kukistamiseen jo 39-40 yhdessä länsivaltojen kanssa. Hän vain ei halunnut käyttää niitä, vaan tuki natseja.,,,,

Miksi hän ei sitä tehnyt, mikä on sinun teoriasi? Tottahan sinulla jokin näkemys ja oletus Stalinin motiiveista on, asiantuntija kun olet. Kummallinen asiantuntija sellainen kun ei osaa esittää mitään näkemystä miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Ainoa mitä osaa on vihapuhe ja vääristely kysyjiä kohtaan.

,,,,,Puna-armeijan doktriini ei siis ollutkaan sodan siirtäminen toisten maiden alueille ja sorrettujen kansojen vapauttaminen kapitalismin ikeestä?,,,

Noinhan olen koko ajan sanonut, että juuri nuo asiat olivat Puna-armeija sotaoppeja eli miksi se ei siis siirtänyt sotaa -39 Saksan alueelle jos ja kun oli olemassa täysin riskitön mahdollisuus vaan jäi odottamaan Saksan aloitetta ja hyökkäystä. Taas odotellaan asiantuntijan viisasta mielipidettä, josko sellainen saataisiin.

,,,,,,Ai kieltäytyi? Kuka moista tarjosi? Saisiko lähteet, vai valehteletko taas?,,,

Tilaisuus tarjosi ja lähde olet sinä itse, ei kukaan muu. Sinähän olet ainoa "historioitsija" joka inttää Puna-armeijallla olleen -39 riskittömän mahdollisuuden marssia Berliiniin ja ohi vielä siitäkin. Joten annapas lähteesi pulputa meidän kaikkkien iloksi äläkä kysele typeriä.

kerro kuvastin kirjoitti:

,,,,Stalinilla oli resurssit natsi-Saksan kukistamiseen jo 39-40 yhdessä länsivaltojen kanssa. Hän vain ei halunnut käyttää niitä, vaan tuki natseja.,,,,

Miksi hän ei sitä tehnyt, mikä on sinun teoriasi? Tottahan sinulla jokin näkemys ja oletus Stalinin motiiveista on, asiantuntija kun olet. Kummallinen asiantuntija sellainen kun ei osaa esittää mitään näkemystä miksi tapahtui niin kuin tapahtui. Ainoa mitä osaa on vihapuhe ja vääristely kysyjiä kohtaan.

,,,,,Puna-armeijan doktriini ei siis ollutkaan sodan siirtäminen toisten maiden alueille ja sorrettujen kansojen vapauttaminen kapitalismin ikeestä?,,,

Noinhan olen koko ajan sanonut, että juuri nuo asiat olivat Puna-armeija sotaoppeja eli miksi se ei siis siirtänyt sotaa -39 Saksan alueelle jos ja kun oli olemassa täysin riskitön mahdollisuus vaan jäi odottamaan Saksan aloitetta ja hyökkäystä. Taas odotellaan asiantuntijan viisasta mielipidettä, josko sellainen saataisiin.

,,,,,,Ai kieltäytyi? Kuka moista tarjosi? Saisiko lähteet, vai valehteletko taas?,,,

Tilaisuus tarjosi ja lähde olet sinä itse, ei kukaan muu. Sinähän olet ainoa "historioitsija" joka inttää Puna-armeijallla olleen -39 riskittömän mahdollisuuden marssia Berliiniin ja ohi vielä siitäkin. Joten annapas lähteesi pulputa meidän kaikkkien iloksi äläkä kysele typeriä.

Lue lisää

"Miksi hän ei sitä tehnyt, mikä on sinun teoriasi? Tottahan sinulla jokin näkemys ja oletus Stalinin motiiveista on, asiantuntija kun olet."

Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat, kuin taisteli NL:a vastaan. Stalin sai rauhassa odottaa tilaisuutta omille ratkaisuilleen. Näinhän asia on lukuisten länsimaisten tutkijoiden mukaan.Erityisesti sitä kannatetaan Puolassa. Viimeksi sitä on esittänyt Antony Beevor.

"Sinähän olet ainoa "historioitsija" joka inttää Puna-armeijallla olleen -39 riskittömän mahdollisuuden marssia Berliiniin ja ohi vielä siitäkin."

Höpöhöpö. Asian ymmärtää jokainen siihen perehtynyt. Siitä olivat huolissaan mm. OKH:n päällikkö Halder ja esimerkiksi marsalkka Manstein ja historioitsija Tippelskirch. Myös Hitler hoputti marraskuussa -39 kenraaleita hyökkäämään länteen ennen puna-armeijan mahdollista hyökkäystä.

Stalinilla on elokuussa -40 yli sadan divisioonan hyökkäyssuunnitelma valmiina.

Riskit olivat -39 tietysti pienemmät kuin -41. Hitlerin voimat olivat vain kolmannes myöhemmistä. Eikä ollut liittolaisia.

Eihän nämä faktat stallareille sovi. koska ne osoittavat aivopesun Stalinin neroudesta perättömäksi. Jos hän kerran tiesi etukäteen länsimaiden häviön, niin miksi hän ei tiennyt sitä tuhoa, joka NL:a kohtasi -41 alkaen?

Teillä stallareilla ei ole 2. maailmansodasta muuta tietoa kuin aivopesty usko NL:n ratkaisujen oikeellisuuteen.
On maailmanloppu, kun esitetään, että Stalinia ei lainkaan kiinnostanut natsien lyöminen vaan yhteistoiminta heidän kanssaan. Demokratioiden häviötä edistettiin vilja-, öljy- ym toimituksin.

Aina vaan on sotahistoriaan perehtyminen pelkän propagandan varassa. Eikö yhtään mene jakeluun, että sillä on ihan muu tarkoitus kuin totuuden selvittäminen?

Taas höpöä!! kirjoitti:

"Miksi hän ei sitä tehnyt, mikä on sinun teoriasi? Tottahan sinulla jokin näkemys ja oletus Stalinin motiiveista on, asiantuntija kun olet."

Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat, kuin taisteli NL:a vastaan. Stalin sai rauhassa odottaa tilaisuutta omille ratkaisuilleen. Näinhän asia on lukuisten länsimaisten tutkijoiden mukaan.Erityisesti sitä kannatetaan Puolassa. Viimeksi sitä on esittänyt Antony Beevor.

"Sinähän olet ainoa "historioitsija" joka inttää Puna-armeijallla olleen -39 riskittömän mahdollisuuden marssia Berliiniin ja ohi vielä siitäkin."

Höpöhöpö. Asian ymmärtää jokainen siihen perehtynyt. Siitä olivat huolissaan mm. OKH:n päällikkö Halder ja esimerkiksi marsalkka Manstein ja historioitsija Tippelskirch. Myös Hitler hoputti marraskuussa -39 kenraaleita hyökkäämään länteen ennen puna-armeijan mahdollista hyökkäystä.

Stalinilla on elokuussa -40 yli sadan divisioonan hyökkäyssuunnitelma valmiina.

Riskit olivat -39 tietysti pienemmät kuin -41. Hitlerin voimat olivat vain kolmannes myöhemmistä. Eikä ollut liittolaisia.

Eihän nämä faktat stallareille sovi. koska ne osoittavat aivopesun Stalinin neroudesta perättömäksi. Jos hän kerran tiesi etukäteen länsimaiden häviön, niin miksi hän ei tiennyt sitä tuhoa, joka NL:a kohtasi -41 alkaen?

Teillä stallareilla ei ole 2. maailmansodasta muuta tietoa kuin aivopesty usko NL:n ratkaisujen oikeellisuuteen.
On maailmanloppu, kun esitetään, että Stalinia ei lainkaan kiinnostanut natsien lyöminen vaan yhteistoiminta heidän kanssaan. Demokratioiden häviötä edistettiin vilja-, öljy- ym toimituksin.

Aina vaan on sotahistoriaan perehtyminen pelkän propagandan varassa. Eikö yhtään mene jakeluun, että sillä on ihan muu tarkoitus kuin totuuden selvittäminen?

Lue lisää

,,,,,Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat, kuin taisteli NL:a vastaan. Stalin sai rauhassa odottaa tilaisuutta omille ratkaisuilleen,,,

Höpöjä taaskin. Jopa Lenin todisti miten Stalin oli käytännön ja suoran toiminnan mies joka pani tuulemaan kun tilaisuus aukeni, ei mikään unelmoija tai haaveilija. Jos Stalin olisi nähnyt edessään tilaisuuden miehittää heti eikä vasta huomenna Itä-Eurooppa ja Saksa niin hän käytännön ja toiminnan miehenä ei olisi jäänyt haaveilemaan ja haahuilemaan jotain tulevaisuudessa ehkä tulevaa tai tulematta jäävää, uutta ja erilaista, tilaisuutta.

Et yritä yhtään kertoa miksi tuo haahuilu ja pällistely olisi sopinut Stalinille paremmin kuin se, että hän heti ja enempiä taivastelematta tuhoaa eli miehittää itäisen Euroopan ja Saksan. Järjestettyään kommunistit valtaan noilla vallatuilla alueilla mikään voima lännessä ei olisi kyennyt estämään yhdistetyn bolsevistisen suurvallan marssia Atlantin ja Välimeren rannoille ja saman tien maailman herruuteen.

Sanot myös, että: "Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat". Kysyn vaan että mistä Stalinilla olisi voinut olla tuollainen usko ja varmuus. Ei mistään sillä ei kukaan voinut tietää miten sota lännessä päättyy tai kuka tuhoaa kenetkin. Tuo olisi sitäpaitsi ollut Stalinilta äärimmäisen pökeröä. Saksahan olisi ollut turvallisinta pyrkiä tuhoamaan nimenomaan yhdessä länsivaltain kanssa eikä jäädä odottamaan sitä kun Saksa on ensin tuhonnut länsivallat ja voi siirtää koko sotavoimansa itään. Miksi kummassa Stalin olisi jäänyt odottelemaan sitä, että Saksa on ensin tuhonnut länsivallat, eihän siinä olisi ollut mitään järkeä.

Naakanketale kirjoitti:

,,,,,Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat, kuin taisteli NL:a vastaan. Stalin sai rauhassa odottaa tilaisuutta omille ratkaisuilleen,,,

Höpöjä taaskin. Jopa Lenin todisti miten Stalin oli käytännön ja suoran toiminnan mies joka pani tuulemaan kun tilaisuus aukeni, ei mikään unelmoija tai haaveilija. Jos Stalin olisi nähnyt edessään tilaisuuden miehittää heti eikä vasta huomenna Itä-Eurooppa ja Saksa niin hän käytännön ja toiminnan miehenä ei olisi jäänyt haaveilemaan ja haahuilemaan jotain tulevaisuudessa ehkä tulevaa tai tulematta jäävää, uutta ja erilaista, tilaisuutta.

Et yritä yhtään kertoa miksi tuo haahuilu ja pällistely olisi sopinut Stalinille paremmin kuin se, että hän heti ja enempiä taivastelematta tuhoaa eli miehittää itäisen Euroopan ja Saksan. Järjestettyään kommunistit valtaan noilla vallatuilla alueilla mikään voima lännessä ei olisi kyennyt estämään yhdistetyn bolsevistisen suurvallan marssia Atlantin ja Välimeren rannoille ja saman tien maailman herruuteen.

Sanot myös, että: "Stalinille yksinkertaisesti sopi paremmin se, että Hitler tuhosi länsivallat". Kysyn vaan että mistä Stalinilla olisi voinut olla tuollainen usko ja varmuus. Ei mistään sillä ei kukaan voinut tietää miten sota lännessä päättyy tai kuka tuhoaa kenetkin. Tuo olisi sitäpaitsi ollut Stalinilta äärimmäisen pökeröä. Saksahan olisi ollut turvallisinta pyrkiä tuhoamaan nimenomaan yhdessä länsivaltain kanssa eikä jäädä odottamaan sitä kun Saksa on ensin tuhonnut länsivallat ja voi siirtää koko sotavoimansa itään. Miksi kummassa Stalin olisi jäänyt odottelemaan sitä, että Saksa on ensin tuhonnut länsivallat, eihän siinä olisi ollut mitään järkeä.

Lue lisää

Olisiko ketale viimein perehtynyt johonkin historian kirjaan? Sisältö tosin on jäänyt ymmärtämättä, kuten aina ennenkin.

Juuri käytännön miehenä Stalin hyväksyi Hitlerin tarjouksen palauttaa tsaarinvallan rajat kenenkään häiritsemättä. Hitlerille se oli halpa hinta maailman suurimman sotavoiman poistamisesta vastustajien riveistä.

"Ei mistään sillä ei kukaan voinut tietää miten sota lännessä päättyy tai kuka tuhoaa kenetkin."

Ei voinutkaan. Siksihän Stalin halusi seurata, miten käy. Hän saattoi pian todeta veikanneensa oikeaa hevosta, ainakin aluksi.

"Saksahan olisi ollut turvallisinta pyrkiä tuhoamaan nimenomaan yhdessä länsivaltain kanssa eikä jäädä odottamaan sitä kun Saksa on ensin tuhonnut länsivallat ja voi siirtää koko sotavoimansa itään."

Tuotahan minä olen loputtomiin selittänyt. Paistaako päivä sittenkin jopa ketaleen risukasaan?

Stalin vain ei halunnut tai ymmärtänyt asiaa, vaan teki perusteellisen väärän valinnan. Hän ei suinkaan ollut ainoa.
Stalinin vain ei tarvinnut miettiä, miten kansa suhtautuisi asiaan.

Jälkikäteen on neuvostopropaganda saanut ponnistella tosissaan Stalinin ratkaisun nerokkuutta selittäessään.Lännessä se uppoaa vain palstan stallareiden kaltaisiin aivopestyihin idiootteihin.
Heille Stalin on ikuisesti virheetön ja jutut senmukaisia.

Hupaisaa on todeta, miten ketale sotkeutuu selityksissään. Usko toki säilyy.

Siellä tapetttiin Lehtimäen lisäksi 10 000 muutakin punakapinallista.

Niinhän Saksakin vain väitetysti palautteli menemään Puolassa 1939. Miksi et löydä rohkeutta puolustaa sitäkin palautusta?

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Niinhän Saksakin vain väitetysti palautteli menemään Puolassa 1939. Miksi et löydä rohkeutta puolustaa sitäkin palautusta?

///MeAgaln

Mitä jos Vilnan palautukseen Liettualle ei olisi tarvittu Neuvostoliiton invaasiota Puolaan ja Liettuan imaisua Neuvostoliittoon? Mitä jos sen sijaan Puola olisikin itse palauttanut miehittämänsä Vilnan Liettualle anteeksipyynnön kera eikä laittanut vuonna 1938 diplomaattista uhkavaatimusta, jota Saksa pystyi helposti hyväksikäyttämään esimerkkinä?

Mikset löytäisi rohkeutta vastata tähän?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä jos Vilnan palautukseen Liettualle ei olisi tarvittu Neuvostoliiton invaasiota Puolaan ja Liettuan imaisua Neuvostoliittoon? Mitä jos sen sijaan Puola olisikin itse palauttanut miehittämänsä Vilnan Liettualle anteeksipyynnön kera eikä laittanut vuonna 1938 diplomaattista uhkavaatimusta, jota Saksa pystyi helposti hyväksikäyttämään esimerkkinä?

Mikset löytäisi rohkeutta vastata tähän?

Lue lisää

Kiinnostuksen ja ajan puute on se akilleen kantapää, ei rohkeus ;)

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Kiinnostuksen ja ajan puute on se akilleen kantapää, ei rohkeus ;)

///MeAgaln

Et sinä sitten voi kysyä sitä rohkeutta muilta, jos se akilleen kantapää on "Kiinnostuksen ja ajan puute" kun tulee liian haastavaa kyssäriä. :)

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä sitten voi kysyä sitä rohkeutta muilta, jos se akilleen kantapää on "Kiinnostuksen ja ajan puute" kun tulee liian haastavaa kyssäriä. :)

Hyvä, koska en kysynyt sinulta yhtään. Et (oletettavasti) ole palstan jokaisen trollin edustaja ja jos taas olet, osanottoni.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, koska en kysynyt sinulta yhtään. Et (oletettavasti) ole palstan jokaisen trollin edustaja ja jos taas olet, osanottoni.

///MeAgaln

Minun osanottoni sinulle, että sovelsin sinun omia sanomisiasi sinuun itseesi ja osoitin epäjohdonmukaisuutesi ja kaksois-standardisi, kun esiinnyt foorumin objektiivisen totuuden torvena. "Kiinnostuksen ajan puute" vai "löytää rohkeutta"?

"What's good for the goose is good for the gander"?

https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/what-s-sauce-for-the-goose-is-sauce-for-the-gander

https://idioms.thefreedictionary.com/What's+Good+for+the+Goose

Syvimmät osanottoni //MeAgaInille. :)

Anonyymi kirjoitti:

Minun osanottoni sinulle, että sovelsin sinun omia sanomisiasi sinuun itseesi ja osoitin epäjohdonmukaisuutesi ja kaksois-standardisi, kun esiinnyt foorumin objektiivisen totuuden torvena. "Kiinnostuksen ajan puute" vai "löytää rohkeutta"?

"What's good for the goose is good for the gander"?

https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/what-s-sauce-for-the-goose-is-sauce-for-the-gander

https://idioms.thefreedictionary.com/What's Good for the Goose

Syvimmät osanottoni //MeAgaInille. :)

Lue lisää

Eli oliko esityksesi nyt tässä vai aiotko jatkaa?

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Eli oliko esityksesi nyt tässä vai aiotko jatkaa?

///MeAgaln

Se oli tässä. "What's good for the goose is good for the gander", on kysymys sitten "Kiinnostuksen ajan puutteesta" tai "löytääkö rohkeutta". Ole hyvä. :)

Anonyymi kirjoitti:

Se oli tässä. "What's good for the goose is good for the gander", on kysymys sitten "Kiinnostuksen ajan puutteesta" tai "löytääkö rohkeutta". Ole hyvä. :)

Hyvä, mutta olisit voinut puristaa sen vielä vähän tiiviimmäksi.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä, mutta olisit voinut puristaa sen vielä vähän tiiviimmäksi.

///MeAgaln

Ei se mitään. Ymmärsit kuitenkin. :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei se mitään. Ymmärsit kuitenkin. :)

Ei takeita. En lukenut kahta edellistä kokonaan.

///MeAgaln

Todellisessa maailmassa Neuvostoliiton päämäärä oli saada Saksa ja Ranska-Englanti -duo sotaan keskenään, mikä heikentäisi kaikkia kolmea ja antaisi Neuvostoliitolle aikaa vahvistaa Puna-armeija hyökkäämään oikean hetken tullen länteen ja valloittamaan koko Euroopan.

Neuvostoliiton ja Ranska-Englanti -duon kesken käytiin vuonna 1939 kolmivaltaneuvotteluja liittouman perustamisesta Saksaa vastaan, ja sopimuksen poliittinen osuus saatiinkin valmiiksi heinäkuussa 1939, mutta kun sitten alettiin käydä sopimuksen sotilaallisen osuuden neuvotteluja, veti Kreml jarrut kiinni, koska Berliini tarjosi sille Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa ja puolet Puolasta sekä keskinäisen hyökkäämättömyyden.
Moskovassa se otettiin riemulla vastaan, sillä se varmisti Saksan joutumisen sotaan länsivaltojen kanssa, ja sen sodan arvioitiin olevan pitkän ja kaikkia osapuolia uuvuttavan. Mutta viimeisen kohdan osalta Josif Stalin erehtyi, ja se oli maksaa hänen oman päänsä vuonna 1941.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisessa maailmassa Neuvostoliiton päämäärä oli saada Saksa ja Ranska-Englanti -duo sotaan keskenään, mikä heikentäisi kaikkia kolmea ja antaisi Neuvostoliitolle aikaa vahvistaa Puna-armeija hyökkäämään oikean hetken tullen länteen ja valloittamaan koko Euroopan.

Neuvostoliiton ja Ranska-Englanti -duon kesken käytiin vuonna 1939 kolmivaltaneuvotteluja liittouman perustamisesta Saksaa vastaan, ja sopimuksen poliittinen osuus saatiinkin valmiiksi heinäkuussa 1939, mutta kun sitten alettiin käydä sopimuksen sotilaallisen osuuden neuvotteluja, veti Kreml jarrut kiinni, koska Berliini tarjosi sille Suomea, Viroa, Latviaa, Liettuaa ja puolet Puolasta sekä keskinäisen hyökkäämättömyyden.
Moskovassa se otettiin riemulla vastaan, sillä se varmisti Saksan joutumisen sotaan länsivaltojen kanssa, ja sen sodan arvioitiin olevan pitkän ja kaikkia osapuolia uuvuttavan. Mutta viimeisen kohdan osalta Josif Stalin erehtyi, ja se oli maksaa hänen oman päänsä vuonna 1941.

Lue lisää

Juuri näin. Mutta ajankohdan osalta Neuvostoliiton ulkopolitiikka Saksaa kohtaan muuttui jo toukokuussa 1939. Stalin vaihtoi ulkoministeri Maksim Litvinovin 3.5.-39 Vjatseslav Molotoviin. Muutos ei siis tapahtunut vasta heinäkuussa -39.

Neuvostoliiton puolelta oltiin aloitteellisia Saksaan jo toukokuussa -39 ja ilmaistiin valmius käydä myös poliittisen tason neuvotteluita Saksan kanssa. Neuvottelut avasivat jo jumiutuneet kauppapoliittiset neuvottelut maiden välillä, jotka etenivät nopeasti.

Heinäkuussa -39 Stalin antoin neuvotteluiden länsimaiden kanssa kariutua ja elokuussa hän solmi kuuluisan hyökkäämättömyyssopimuksen salaisine lisäpöytäkirjoineen Hitlerin kanssa.

Tämä selittyy sillä seikalla, ettei Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäpöytäkirja ollut brittien tiedossa sen ollessa huippusalainen. Silloinhan mitään perustetta pitää Neuvostoliiton hyökkäystä "viimeksi mainitun hyökkäyksen seurauksena" ei ole ollut. Neuvostoliitto perustelikin omia sotatoimiaan alueen suojelemisena.

"Anna sinä parempi selitys."

Minä annoin sen selityksen, jos olisit vain heti koettanut lukea sen seuraavan virkkeen ennen kuin aloit kirjoittamaan :)
"Tiedän kyllä teidän uusnatsien suosivan tuollaista selitystä. Tosin tässä tapauksessa oli nimenomaan edellytyksenä Saksan suorittama hyökkäys."

"Puna-armeijalle kutsu noutopöytään, hyökätkää vaan, Britannia ei tule tekemään mitään."

Eli siellä hyvin salaisen kahdenvälisen lisäpöytäkirjan tarkastustilaisuudessa oli vielä läsnä puna-armeijankin edustaja oikolukemassa kaiken? Minun tulisi kaiketi vaatia jotain todistetta tuohon, mutta lienee ajanhaaskausta ;)

///MeAgaln

Ei lisää siitä salaisia sotilasssopimuksia oikolukeneesta punasoturista? Sepä ikävää, joskin arvattavaa.

///MeAgaln