Olen niin ihastunut ja kaikki olisi niin täydellistä, tässä voisi olla minulle se oikea.
Mutta kyseessä on kollega, ja sattuipa ikävästi niin että minä (olen siis nainen) olen selvästi lahjakkaampi. Olemme siis molemmat alalla, jossa "jyvät erotetaan akanoista" eli parhaat vain lopulta loistaa... mutta hän on kyllä lahjakas myös. Itseasiassa pidän häntä itseäni parempana, mutta monesti on minun lahjakkuutta kehuttu hänen ohitseen.
Joten, kestääkö miehen itsetunto sen? En ole kertonut hänelle tunteistani, sillä pelkään, että hän ei halua seurustella kanssani, esim. siksi että parisuhteestamme voisi tulla liian kilpailuhenkinen... Ja urani on iso osa elämääni.
Mutta kun olen vain niin ihastunut, että hänen jatkuva näkemisensä satuttaa, en saa syötyä enkä nukuttua kun ajattelen häntä koko ajan.
Mutta kyseessä on kollega, ja sattuipa ikävästi niin että minä (olen siis nainen) olen selvästi lahjakkaampi. Olemme siis molemmat alalla, jossa "jyvät erotetaan akanoista" eli parhaat vain lopulta loistaa... mutta hän on kyllä lahjakas myös. Itseasiassa pidän häntä itseäni parempana, mutta monesti on minun lahjakkuutta kehuttu hänen ohitseen.
Joten, kestääkö miehen itsetunto sen? En ole kertonut hänelle tunteistani, sillä pelkään, että hän ei halua seurustella kanssani, esim. siksi että parisuhteestamme voisi tulla liian kilpailuhenkinen... Ja urani on iso osa elämääni.
Mutta kun olen vain niin ihastunut, että hänen jatkuva näkemisensä satuttaa, en saa syötyä enkä nukuttua kun ajattelen häntä koko ajan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.