Mitä enempi touhuaa, liikkuu, väkertää, puuhastelee, tekee, menee niin sitä helpompi olla sinkku. Silloin sinkkuutta ei edes huomaa. Mutta heti jos pysähtyy paikoilleen ajattelemaan tai lösähtää sohvalle kattomaan tylsää telkkaria niin heti tulee kaiken maailman haikailua, kaipaamisia, haaveiluja siitä, että seurustelisi.
Harmi vaan, ettei sitä jaksa ihan koko ajan olla tekemässä ja menemässäkään =). Varsinkin iltasin sitä helposti vaan lässähtää sohvalle ja juuuuuri silloinhan sitä kultaa siihen vierelle kaipaa.
Harmi vaan, ettei sitä jaksa ihan koko ajan olla tekemässä ja menemässäkään =). Varsinkin iltasin sitä helposti vaan lässähtää sohvalle ja juuuuuri silloinhan sitä kultaa siihen vierelle kaipaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on tarkoitettu yksin olemaan ikäänsä. pitää olla aika kova ihminen että kestäis sellaisen. varsinkin tunneihmiselle sinkkuus, pakollinen sellainen olosuhteista johtuvaa, on selvää maan päällistä helvettiä.
kun sen ihmisen rinnalleen löytää, ei pidä odottaa että se on aina sitten sitä suurta huumaa, sitä rakastumisen tunteen tuomaa huumaa, se huuma haihtuu keskimäärin parin vuoden kuluttua ja kuvaan astuu aito rakkaus jos on astuakseen. se arkinen rakkaus, se ettei voikaan olla ilman toista. sen jos pystyy hyväksymään ja molemmat osaa tehdä kompromisseja (nykypäivän hivenen "itsekkäiden" ihmisten mielestä kirosana kai tuo kompromissi) niin silloin on hyvin pullat uunissa.