Lueskellessani näitä tekstejä,pystyn samaistumaan moneen tarinaan ja niissä on paljon samankaltaisuuksia kuin omassani.Mieheni petti minua ja tuntuu pahalle.
Nyt haluaisinkin herättää keskustelun teille naisille jotka sekaannutte naimisissa oleviin miehiin.Onko itsetunnolle hivelevää olla olkapää/lohduttaja kun mies purkaa huoliaan ja kertoo miten kotona ei ymmärretä??
Nostaako se omanarvontunnetta ja rakkaudentunteita,kun voi "juhlahetkissä" olla miehelle juuri sellainen,kuin se vaimo kotona ei ole ja jota mies kaipaa??
Kertovatko ne miehet koskaan omia osuuksiaan avioliiton "väljähtymiseen"tuskin? syyhän on aina vaimon.lisäksi,miltä teistä tuntuu olla ukkomiehen kanssa,kun tiedätte että rikotte monen liiton ja saatte pahaa mieltä aikaan.Tiedän että tarvitaan kaksi,mutta älkää sekaantuko ukkomiehiin,vaan kehoittakaa selvittämään ensin sotkunsa kotona ja sen jälkeen voi seurustelulle ja sille "oikealle"rakkaudelle olla tilaa.
Olen sitä mieltä,että mikäli ero tulee,niin se ensin ja uudet suhteet sen jälkeen, kun surutyö on tehty.En ikinä huolisi itselleni miestä,joka minun vuokseni jättäisi vaimonsa ja tulisi vaimonsa sylistä minun syliin hyi.En haluaisi olla kuuntelemassa miehen valitusta pahasta olosta.Kaikilla on kuitenkin jonkinlainen suruprosessi avioeron jälkeen,olkoonpa se vaimo ollut kuinka hankala ja kurja.
Kertokaa mitä ajattelette asiasta.
Nyt haluaisinkin herättää keskustelun teille naisille jotka sekaannutte naimisissa oleviin miehiin.Onko itsetunnolle hivelevää olla olkapää/lohduttaja kun mies purkaa huoliaan ja kertoo miten kotona ei ymmärretä??
Nostaako se omanarvontunnetta ja rakkaudentunteita,kun voi "juhlahetkissä" olla miehelle juuri sellainen,kuin se vaimo kotona ei ole ja jota mies kaipaa??
Kertovatko ne miehet koskaan omia osuuksiaan avioliiton "väljähtymiseen"tuskin? syyhän on aina vaimon.lisäksi,miltä teistä tuntuu olla ukkomiehen kanssa,kun tiedätte että rikotte monen liiton ja saatte pahaa mieltä aikaan.Tiedän että tarvitaan kaksi,mutta älkää sekaantuko ukkomiehiin,vaan kehoittakaa selvittämään ensin sotkunsa kotona ja sen jälkeen voi seurustelulle ja sille "oikealle"rakkaudelle olla tilaa.
Olen sitä mieltä,että mikäli ero tulee,niin se ensin ja uudet suhteet sen jälkeen, kun surutyö on tehty.En ikinä huolisi itselleni miestä,joka minun vuokseni jättäisi vaimonsa ja tulisi vaimonsa sylistä minun syliin hyi.En haluaisi olla kuuntelemassa miehen valitusta pahasta olosta.Kaikilla on kuitenkin jonkinlainen suruprosessi avioeron jälkeen,olkoonpa se vaimo ollut kuinka hankala ja kurja.
Kertokaa mitä ajattelette asiasta.
Vastaukset 187
Vanhimmat
Kuinkas sattuikaan kun tänään mietiskelen aivan samanlaista asiaa. Viime yönä mies alkoi puhua kuinka elämä on ollut sitä yhtä ja samaa ja tylsää jne. ihmettelin että mistäs moinen vuodatus keskellä yötä. Syykin selvisi, arvaatte varmaan. pohjusti per**** omaa uskottomuuttaan, miksi oli pitänyt hakea toisen naisen seuraa, syyhän tietenkin on minun, kun on ollut niin tylsää. Voi helvetti, mä oon vielä niin shokissa, etten varmaan ees tajuu koko asiaa, mutta se on varmaa että tämä suhde on loppu. Tämä mies on niin etevä esittämään fiksua insinööriä, että siihen lankaan minäkin aikoinani menin ja tein jopa lapsen mokomalle. Nyt ollaan kituutettu pitäen kulissia yllä, jätkällä nimittäin on niin paljon vanhoja jo ennen meidän tapaamista syntyneitä ulosottovelkoja, että kaikkihan sillä on menny niiden hoitoon. Hieno auto on minun, asunto on minun kaikki on minun, koska olen hyväpalkkaisessa työssä ja kustantanut herran kulissit, niin että on ollu varaa esittää menestyjää...niin että terveisiä vaan nyt sille typylle. Pidä hyvänäs, sinäkö sen elätät kakskymppinen typyli. Nauti nyt et tiedäkkään mitä saat, mutta minä taisin saada vapauden joka olisi pitänyt ottaa jo kauan sitten. Teitte kuitenkin minun puolesta päätöksen, joten kiitos siitä. Kun surutyö on tehty, lienee varmaan katkeraa ja kivuliasta, suuntaan uusiin tuuliin, minulla nimittäin on asiat kunnossa.
perseeseen!
Ymmärrän shokkisi,paremmin kuin tiedätkään.Voimia sinulle,ehkä meillekkin paistaa vielä aurinko tavalla tai toisella.
..että miehesi halusi seksiä toisen naisen kanssa kun kirjoitat "Hieno auto on minun, asunto on minun kaikki on minun, koska olen hyväpalkkaisessa työssä ja kustantanut herran kulissit, niin että on ollu varaa esittää menestyjää...niin että terveisiä vaan nyt sille typylle. Pidä hyvänäs"...
Minun, minun, minun, minun. Luulenpa, että miehesi on aivan kunnollinen mies jota alkoi kyllästyttämään sana "minun".
Et siis ymmärtänyt lukemaasi, koska luulet, että kyseessä on aivan kunnollinen mies...
Kirjottajahan juuri mainitsi ulosotossa olevista veloista ym. ja mielestäsi naisessa on vika ja mies on kunnollinen.
Enpä ihmettelisi, jos sinullakin olisi ulosotossa jotain, kun niin miestä puolustat. Paska mikä paska!
Idiootti!
Kun pitkästä aikaa avasin netin ja löysin tämän oman kirjoitukseni, säikähdin sitä agressiivisuutta ja vihaa ja kostonhimoa jota täynnä silloin olin. Paljon on tapahtunut siitä päivästä, elämä on mennyt kuin sumussa, välillä aivankuin herää ja kysyy itseltään voiko tämä olla totta. Vielä kesäkuussa suunniteltiin yhteistä lomaa, loppukesän sukujuhliin osallistumista, nyt tuntuu kuin ne olisivat vuosisatojen päässä tapahtuneita asioita.Lapsen laitoin mummolaan, pois tämän kaiken keskeltä, ja miehen laitoin ulos, lopullisesti. Viha on vaihtunut suruksi, uskallanko koskaan enää luottaa keneenkään. Olen tässä miettinyt omaa osuuttani kaikkeen ja tullut siihen tulokseen että olen ollut äärettömän typerä ja lapsellinen. Alunperin aloitin itse tämän kulissien ylläpidon, ei riittänyt rohkeutta sanoa sukulaisille miten asiat oikeasti on, ettei mies pysty juuri elättämään perhettään, häpeä oli ulosoton vuoksi niin suuri, en halunnut antaa tilaisuutta ilkkua huonolla onnellani. Hyvin onnistuin, sukulaisten kommentit on olleet surkuhupaisia, kun eräskin täti totesi että nythän sinulta menee kaikki, asunto jne ja yksi taas hyvää tarkoittava sanoi ettei "se" siitä kulu, ei sitä pidä olla niin jyrkkä. Siis minun pitäsi vain hyväksyä tapahtunut ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mutta ylpeys on vielä jäljellä, en tunne koko miestä enää, enkä varsinkaan aio enää jatkaa yhteiselämää. Kaiken huipuksi mies käväisi tässä edellisenä päivänä pyytämässä, että vuokraisin hänelle jostain asunnon, kun hän itse ei luottotietojen vuoksi saa asuntoa mistään. Miehen työnantaja soitti ja kysyi mitä minulle kuuluu ja tiedänkö mitä miehelleni kuuluu, kun ei ole tullut lomalta töihin. Joten tämä elämänpaletti taitaa olla nyt todella sekaisin.Mutta sitä minä mietin, että kun tuntuu että minua vastuutetaan nyt tästä miehen olemisesta ja elämisestä ja tulevaisuudesta kaikkialta, mitä se minulle kuuluu? vai kuuluuko, täytyykö miestä ymmärtää ja ottaa takaisin koska miehet ovat elimensä armoilla eläviä reppanoita. Mitä jos minä naisena olisin tehnyt samoin, eikö minut olisi tuomittu jo.Elämän täytyy jatkua, sen verran lujille tämä kuitenkin otti, että hain sairaslomaa kuukauden, töihin en heti jaksanut mennä. Lukekaa tämä naiset, elämä ei ole vain leikkiä ja huvia, niin paljon surua ja hirvittävä muutos lapsen elämänkaareen, vanhempien ero. Kannattaisiko ajatella hieman perusteellisemmin ennenkuin ryhtyy suhteeseen ukkomiehn kanssa.
Onnea sinulle ratkaisustasi ja yritä jaksaa.Älä missään tapauksessa ota miestä takaisin,vaan anna kasvaa aikuiseksi ja ottaa vastuu teoistaan.
Ihmiset puhuu ja moralisoi,mutta sinä yksin tiedät totuuden ja kun näin suuret ratkaisut olet jo tehnyt,nin pysy niissä.Oma elämäni on vielä aivan sekaisin ja ratkaisut tekemättä.
Oikein hyvää kesää sinulle ja voimia viedä asiat päätökseen...
Voimia Sinulle, yritetään kerätä elämänpalaset ja rakentaa niistä uutta, päivä kerrallaan. Ratkaisun tekeminen helpotti, en häily kahden vaihtoehdon välillä, vaan päädyin lopullisesti eroon. Lapsen vuoksi joudumme olemaan tekemisissä, mutta se täytyy vain järjestää. Ensimmäinen vuosi jouluineen ja muine juhlineen lienee pahin, mutta olen päättänyt vain kestää, kestä sinäkin.
Itse elin monta vuotta suhteessa missä mies petti ja viellä niin kierosti etten tajunnut sitä pitkiin aikoihin, mietin vaan että miksi poikaystäväni välttelee minua jatkuvasti ja aina kun kysyin niin haukuttiin vainoharhaiseksi sekoboltsiksi ja kehotettiin menemään hoitoon niinpä itsekkin rupesin pitämään itseäni vainoharhaisena ja pyytelin nöyrästi anteeksi käytöstäni.
No aikaa kului ja nähtiin yhä vähemmän ja vähemmän ja kerran sitten pamautin poikaystäväni luokse soittelematta ja PAM! Totuus lävähti päin kasvoja...musta tuntu et sekoon siihen paikkaan mut pidin pintani en kyselly enkä mitään kattelin vaan kun poikaystäväni yritti epätoivoisesti peitellä kaulassa ja naamassa oleviaan älyttömän isoja mällejä.
No ajattelin kuitenkin et kysäisen et miksi ihmeessä sillä on poolopaita ja huppari sekä huivi kaulassa vaikka pihalla on hellettä ainakin 25 astetta ja vastaukseksi sain että "vittuuko sinä mistään mitään tiedät ja painu sinä sinne hoitolaan huora!" siinä sitten jälleen kerran nielin kyyneleeni ja viikon päästä annoin kaiken anteeksi ja oltiin "onnellisesti" yhdessä, kihloissa...viellä vuosia.
kunnes sitten monen eri ystäväni ja tuttavani kautta sain tietää että jätkä pettää minua koko ajan...se oli ihan sanoin kuvaamattoman hirveetä kun tuntu että kaikki nauraa seläntakana, hävetti, nolotti ja ennenkaikkea oksetti.
Pitkän ja pitkän ajan päästä pääsin kuitenkin lopullisesti eroon siitä miehestä ja takaisin jaloilleni ja kohtasin tämän nykyisen mieheni jonka kanssa olen ollut onnellisesti ja ilman muita naisia avoliitossa jo pitkään.
Mielestäni kukaan ihminen ei ole niin paha että saisi kokea niin järkyttävää nöyryytystä kun pettäminen on...ja en todellakaan voi ymmärtää mitä semmoisen naisen mielessä voi liikkua joka on varatun miehen kanssa...kyllähän siinä satuttaa jo itseäänkin mutta en möyskään syytä vain naisia sillä pitäähän miehenkin osata sanoa ei!
Ja kanssasi olen ehdottoman samaa mieltä siitä että ensin ero ja sitten uudet suhteet...ja te jotka pompitte sylistä syliin niin muistakaa että ei ne ongelmat kumppania vaihtamalla parane vaan ne on siellä ihan omassa päässä...
Kun kuitenkin se kaunis kaunotar mikä notkuu baaritiskillä viimosen päälle laitettuna on kotosalla ihan samallainen arki ihminen niikun se kotona oottava kumppanikin...
ja niille jotka ovat pettävien kumppanien kanssa niin älkää nöyryyttäkö itteenne enempää, sillä jokainen ansaitsee aitoa rakkautta...sillä näin on älyttömän hyvä olla ja elää!!!
Ei sellaista miestä kukaan rakastajatar huolikaan joka valittaa ja mussuttaa vaimokkeestaan.Minä en ainakaan.Eikä varattuun kukaan "sekaannu".Tietyt naiset eivät näköjään käsitä sitä että se joka on varattu,tekee valinnan,ja joskus siihen leikkiin on mukava lähteä mukaan.
Ihan yksi lysti onko mies varattu vai vapaa,jos hän on minusta kiinnostunut ja minä hänestä.
Eikä kotona välttämättä tarvitse mitään sotkuja olla,jos on kiinnostunut muista naisista.Minä en ole koskaan kuullut rakastajani valittamista naisestaan,silloin kun olemme kahden,muuten kyllä (ja siinä naisessa toden totta valittamista kyllä riittää).Minä nautin hänen seurastaan ja ihanuudestaan,ja hän mitä ilmeisemmin nauttii minusta,kun ei ole vielä minua heivannut :) Omatuntokaan ei kolkuta kun en tunne pienintäkään sympatiaa miehen "naista" kohtaan,kun tiedän millainen katastrofi miestä aina kotona odottaa,joten nautin täysin siemauksin kun hän tulee luokseni.
Joten pulinat sikseen arvon naikkoset!Ja menkää itseenne ja hankkikaa vaikka rakastaja :D
Aikuisia ihmisiä tässä ollaan,joten miksi pilata elämäänsä ahdasmielisyydellä.
Nyt lähden oman varattuni kimppuun...
Hämmästelen..sinun ukkomiehesi "ei valita" Nautit"kun tiedät mikä katastrofi häntä odottaa"??
ristiriitaista sanoisin...
Nii tyypillistä...vaimot on aina katastrofaaleja...ainakin sen kolmannen osapuolen silmissä...mut aatteleppa ite ku omalle kohalle sattuu...
Todellakin,hän ei valita.Mutta koska olen tuntenut ko. miehen lähes kymmenen vuotta,ja viisi niistä hän on ollut nykyisen naisensa kanssa,niin tiedän missä mennään.
En sanonut nauttivani siitä katastrofista,vaan nautin HÄNESTÄ!Opetelkaa lukemaan ihmiset
ei satu omalle kohdalle jos käyttää ukkomiehiä :D
mieheni suhtautuu oikeaoppisesti rinnakkaissuhteeseeni; nimittäin järkevästi! Tällaiseen kun pystyy niin voi olla varma, ettei vaimo karkaa vieraan luo pysyvästi. Sama tietysti pätee toisinpäinkin. Ainoa asia miksi jättäisin mieheni (tai hän minut) on se, että suhteemme olisi huono ja sitä se ei todellakaan ole, päinvastoin. Paranee vuosi vuodelta.
Olet melkoinen syöjätär ja miesten nielijä,katkeroitunut kenties "siihen on mukava mennä"? taitaa olla muitakin kuin vain yksi mies kierroksessa? lisäksi kirjoitit naikkosista? mielestäni nainen joka nauttii kaltaisellasi tavalla, voi hyvin sanoa naikkoseksi.Vaimot kenties eivät nimeä ansaitse ja liekö mieskin leikkinyt kaltaistesi "naikkosen kanssa" ja nauraa partoihinsa kerta kerran jälkeen kun poistuu luotasi :))
ps.Olisit ottanut hänet jos 10v olet tuntenut ja hän nyt vasta ollut 5v vaimonsa kanssa? mihin se viisi vuotta katosi,etkö silloin hänelle kelvannut??
säälittävää lässytystä.
"ps.Olisit ottanut hänet jos 10v olet tuntenut ja hän nyt vasta ollut 5v vaimonsa kanssa?"
huoraa kukaan viitsi omaksi ottaa. Tyyppi vain käyttää hyväkseen naikkosreppanaa.
...
hän eli suhteessa,jonka toista osapuolta arvostin niin paljon että en halunnut "sekaantua" mieheen.
Minun puolestani saa nauraa partoihinsa,pääasia että minä olen saanut osani ja nauttinut :D Sillä ei ole väliä,mitä hän sen jälkeen tekee kun poistuu luotani,vaan sillä kun hän on luonani :D
Taidat olla hieman katkera,kun et ole löytänyt omaa naikkostasi :D
Jos se tekee minusta huoran,että olen harrastanut seksiä yhden ja saman miehen kanssa,niin mielelläni olen huora.
Kateellisten panettelua :D
"Taidat olla hieman katkera,kun et ole löytänyt omaa naikkostasi :D"
Pitääkö minun olla katkera siitä, että olen onnellisesti naimisissa?
"Kateellisten panettelua :D"
Mitä minun pitäisi kadehtia? Sinua reppanaa?
...vaikutat vähän lapselliselta, taidat olla aika lapsi? Mitäpä jos tämä sinun "rehellinen" panopupumiehesi onkin sinuakin huijannut, ja on edelleen sen saman naisen kanssa kuin 10 vuotta aiemmin? Ketäs sitten on huijattu?
No eipä taida olla,se nainen on naimisissa ja parin lapsen äiti.
Kukahan tässä lapsellinen on,kun alkaa heittää kommenttia asioista joista ei tiedä tuon taivaallista :D
Minun panopupumieheni kuuluu lähipiiriin,joten tiedän varsin tarkkaan mikä hän on miehiään.
Rehellisyydestä en ole maininnut yhtikäs mitään,ei tarvitse laitella sanoja suuhuni :D
En huolisi, petiini moista asennevammaista naista, vaikka en ikinä naista saisi
Hyvää kesää
Olet vastuuton narsisti "kun mun on hyvä olla" kuuluu sykologian termistöön,lue persoonallisuushäiriöisitä ja löydä itsesi,jos itseäsi tunnet.
Kukaan joka tuntee motiivinsa ei toimi noin :)
"Heh
Kirjoittanut: Kolmas nainen, 19.7.2004 klo 17.29
.
.
.
Ihan yksi lysti onko mies varattu vai vapaa,jos hän on minusta kiinnostunut ja minä hänestä.
.
.
.
-------------------------------------------------
on luonnevikainen ihminen. Yllä oleva sekä muut hänen kirjoituksensa tässä ketjussa todistavat asian.
Oletko siis odottanut vuoroasi kymmenen vuotta ja nyt nautit täysillä, kun mies käy tyhjentämässä pussinsa aina silloin tällöin? Toisin sanoen, olet vailla itsetuntoa ja -kunnioitusta, sinulle riittävät toisilta jäävät murut. Et uskalla vaatia mieheltä enempää, koska tiedät jääväsi silloin yksin.
Kannattaisiko miettiä miksi olet "toinen nainen" tai kolmas... Mikähän vika sinussa on, kun et saa omaa vaan täytyy jakaa varatulle miehelle?!!!
itsekunnioitus?
Jos kerran miehellä on kotonaan katastrofi, miksei hän jätä vaimoaan?
mistä sinä tiedät että siitä naisesta riittää valittamista?oletko tavannut häntä?vai puhutko kuulopuheen perusteella..
ja mikä katastrofi oletko nähnyt sitäkään?
eli ole ukkomiehesi kanssa koska annat hänelle mahdollisuuden pitää kahta suhdetta yllä..
mutta älä puhu vaimokkeesta jos et kerran ees tiedä..
helppohan äijän sulle on puhuu katastrofeista ym., mutta tiedätkö että niitä oikeesti on..
pikkasen sekasta tekstiä sori
todella mieltä ylentävää olla pelkkä panopuu ja sitte ylpistellä täällä niin kuin kyseessä olisi jokin mullistava juttu ja mies olis aivan myyty sinuun. Jos mies ei puhu ongelmistaan niin näköjään käy vain jyystämässä sinua ja sinä sitten kuvittelet olevasi tärkeä? Jos olet noin helppo niin ei varmaan tarvi miettiä kauaa miksi se mies siellä hyppää?
voi olla kateellinen sille, joka on heittänyt 10 vuotta elämästään panopuuna olemiseen ja sitte hehkuttaa täälä kuinka ihanaa elämä on. Kyllä taitaa sattua ja lujaa! Tiedätkö, tätä kutsutaan itsepetokseksi?
Yhdyn mielipiteeseesi. Emmehän me ukkomieheen rakastu/ihastu vaan mieheen. Ja mies valitsee pettääkö vai ei. Omakin rakastajani kertoo joskus vaimostaan asioita, jotka eivät anna ko rouvasta kovinkaan mairittelevaa kuva. Täytyy vaan ihmetellä, kuinka miehen pinna moista kestää.
Hyvää kesää meille kaikille "toisille", kuin myös moralisteille!
Eiköhän se ole lähinnä toisin päin, eli tuo "toinen" nainen saa ne parhaat palat ja vaimoille yleensä jää ne muruset. Toinen nainen voi nauttia miehen kanssa hyvästä seksistä ja leppoisasta ilmapiiristä ilman arkisia velvotteita tai kyllästymistä. Ei tarvitse passata miestä, ei huolehtia hänen menemisistään tai tulemisistaan, ei tarvitse hermostua miehen pikkuvioista jne.. voi vain nauttia niistä parhaista puolista. Luulisin että monet "toiset" naiset eivät sitä miestä jatkuvaksi riesaksi haluavatkaan vaan monelle sopii paremmin sellainen "kaapista otettava malli", jonka voi sitten lähettää taas kotiin huollettavaksi.
...
Olisiko sittenkin niin, että nämä naiset eivät ole kykeneviä suhteeseen ja tuossa on hyvä ja helppo tekosyy siihen, miksi ei kelpaa kuin "panoksi"? Noin perustelemalla ei tarvitse itse miettiä, mikä vikana, kun ei saa kuin lainata...
No sinulla ainakaan ei tunnu olevan mielipidettä asiaan...tai jos on et reppana osaa sitä julki tuoda.
No tolla periaatteella sen vaimon pitäisi siellä kotona miettiä, että mikä mussa on vikana, kun ei saa ukkoa piettyä kotona vaan on sitä muille naisille lainattava.
En nyt kuitenkaan lähtisi noin naisia syyllistämään, vaan kyllä se pettäjä on yksin syyllinen eikä kukaan muu. Jos suhde on sillä tolalla, että vierasta tekee mieli, niin kyllä ensisijaisesti pitäisi pyrkiä sitä omaa suhdetta parantamaan, eikä hypätä vieraaseen sänkyyn.
Ja mitä tulee tuohon ajatukseen siitä, että "toiset naiset" eivät olisi kyekeneviä suhteeseen, niin tiedän useampia tapauksia, joissa esim. ura- ym. kiireiden takia on helpompi pitää vakipanoa kuin aloittaa mitään aikaa vievää syvällistä ihmissuhdetta. Tällaisessa tilanteessa on aivan sama, onko sillä miehellä kotona vaimo tai vaikka kaksi; pääasia että mies tyydyttää sängyssä ja häviää sitten ilman sen suurempia, aikaa vieviä vaatimuksia.
Kuulehan! Älä tykkää pahaa mutta olet hieman huorahtava. Kaiken lisäksi olet aikamoinen bimbo typykkä, riippumatta siitä mikä on hiuksiesi väri.
Itse miehenä en koskaan alkaisi seurustella naisen kanssa, joka on ollut suhteissa ukkomiehen kanssa. Jopa katkaisisin suhteen tälläiseen naiseen, jos saisin myöhemmin tietää.
Tälläinen naikkonen ei ymmärrä uskollisuutta. Kerran pettäjä on aina pettäjä, koska luonteelleen vosu ei voi mitään.
Oletteko te armaat rakastajattaret täysin hölmöjä...???
Ette kai te kuvittele, että mies joka pitää teitä panopuuna ja jota käydään naimassa, kertoisi vaimostaan ihania asioita ?!
Ajattele jos rakastajasi kehuisi vaimoaan, ylistäisi tämän kanssa vietettyä seksiä ja ihania romanttisia hetkiä. Normaali nainen heittäisi tämän kaltaisien rakastajan ulos nahkoineen karvoineen.
Mutta kun kerrotaan " vaimoni ei ymmärrä minua " stooria niin johan olette reidet levällään.
Itse en pettäisi vaimoani, kunnioitan ja rakastan häntä. Ja takana on aika monta avioliittovuotta.
Näistä asioista olemme jutelleet vaimoni kanssa ja tiedämme tunteemme.
En ole kuullut näitä "vaimoni ei ymmärrä minua"
-juttuja. Muunkinlaisia asioita voi kertoa. Ja näitä asioita olen kuullut myös muilta ihmisiltä, joten taitanevat pitää paikkansa. Luuletko tosiaan että sitä säälistä toisen kanssa naidaan. Omasta nautinnosta se tehdään.
Mainitsin jo aiemmin,että pariskunta kuuluu lähipiiriini.Ja ko. naisen kanssa olemme olleet joskus "ystäviä" tai sen kaltaisia,mutta minulle riitti kun kyllästyin katselemaan miten hän esim. "hoitaa" lapsiaan.
Nyt nautin täysin siemauksin hänen upeasta miehestään.
Aivan turha tulla sanomaan etten tiedä mikä meininki tällä pariskunnalla on,kun olen sitä seurannut niin kauan.Aluksi en edes ruvennut suhteeseen miehen kanssa vaikka hän sitä olisi halunnut,mutta jossain vaiheessa halu vei voiton järjestä.
Älkää te kaksinaismoralistit jaksako,teette itsestänne niin naurettavia.Tokkopa teidän sitä sädekehää kannattaa suuremmin kiillotella,kaikilla teillä kuitenkin on luurankonne kaapissa.Minulla se sattuu olemaan "toisena" naisena oleminen :D
Minun osaltani kommentointi loppuu nyt tähän.
Ainiin,ja ihan vinkkinä: Kannattaa teidän kaikkien moralistien keskittyä kantamaan huolta omien kumppanienne tekemisistä,ties minkälaisia toisia naisia ja miehiä sieltä löytyy :D
Käytätte kaikki energianne tuntemattomien ihmisten suhteiden vatvomiseen,sen sijaan että katsoisitte mitä silmienne edessä tapahtuu.
Mutta niinhän se on,että kun omat asiat ovat päin persettä niin on hyvä arvostella ja pohtia muiden asioita :D
Aika vähiin taitaa sitten naiset käydä,nimittäin todennäköisesti yli puolet naisista on pettänyt TAI ollut "toinen" nainen.Mistä sinä sitäpaitsi voit tietää mitä kumppanisi on menneisyydessä on tehnyt.Itsekin taidat olla mies sieltä naivimmista päästä.
Huomaapa ero pettämisen ja toisena naisena olon välillä!
no ei kaukaksi erot heitä. Moraali huipussaan molemmilla. Voi sua akka parkaa!
Onkohan siellä kotona kuiteskaan kaikki päin persettä vai valehteleeko hän sullekki,et itellä ois parempi olla....
haluaa koko ajan vaan "parhaita palasia", suhteessa pitää olla koko ajan jotain erilaista. Mää en ainakkaa jaksais koko ajan vaan samaa "mahtavaa" panemista.... Pitää olla myös "ryppyjä" suhteessa...
"nimittäin todennäköisesti yli puolet naisista on pettänyt TAI ollut "toinen" nainen"
Tuo on sinun subjektiivinen mielipiteesi, joka perustuu siihen, että olet jakorasia ja leimaat kaikki naiset samankaltaiseksi kuin olet itse.
Olet aika törkeä!
Et ole lukenut näitä keskustelupalstan juttuja.
Niissä kirjoitetaan, että miehellä on esim "väljähtänyt avioliitto" tai ongelmia suhtessa puolisoon. Kaikki pettäjänaiset puolustavat omalla nautinnollaan. Niin niin, niitä nautintoja ei löydä sinkkumiehistä.
Voi sinua ressukka, edes itse et taida uskoa omaa uskotteluasi.
Olet tosi bimbo !!!
Kerrot naama peruslukemilla, että pettäminen on luonnollinen asia avioliitossa ja jos joku on eri mieltä kanssasi on tämä henkilö kaksinaismoralisti ??? Että mitä ???
Olet tosi naivi ja esimerkki tyhmyydestä. Puolustelet omaa moraalittomuuttasi sekaantumalla parisuhteeseen ja he, jotka kunnioittavat puolisoaan ja puolustavat parisuhteen koskemattomuutta ovat "sädekehä pään päällä"
Joopa joo... sano rengit häissä. Sanot lopettavasi kommentoimisen tähän, hyvä niin, sillä kommenttisi ovat typeriä.
"Mutta niinhän se on,että kun omat asiat ovat päin persettä niin on hyvä arvostella ja pohtia muiden asioita :D"
että omat asiasi ovat päin persettä. Siltä taitaa näyttää naamasikin.
"Olet aika törkeä!"
on kuin törkeä?
Siis kysymys ei ole siitä, että ihastus on UKKOmies. Ei ihastuminen katso aviosäätyä. Kyllä minäkin varmasti mieluummin sinkkuun ihastuisin. Itse et ole lukenut palstan juttuja: eli ei ihastuminen katso ikää, näköä eikä kokoa. Kun ihastuu niin ihastuu, aviosäädystä huolimatta. Se on sitten eri asia mitä kukin asialle tekee.
Täältä saat sympatiaa ja onnentoivotukset elämääsi! Mukavaa kesän jatkoa sinulle!! :-)
huoraa.
Sulla on sama tyyli kuin pikkulapsella, joka jää verekseltään kiinni piparipurkilla... selitystä löytyy... seli seli seli........
Siis pettäminen on oikeutettua/sallittua kun ihastuu, silloin moraaliarvot ja yms. sitoumukset eivät päde. Ei kunnioitusta toisten ihmisten liittoihin tai heidän parisuhteeseensa, sillä olenhan minä ihastunut!
Suomi on järjestöjen luvattu maa. Voisitteko perustaa " Oikeus pettämiseen ry " -yhdistyksen.
Siihen liittyisi kaikki ne naiset, joita ei häiritse sekaantuminen parisuhteisiin. Te petätte, aiheutatte sydänsuruja, ei moraalisia omantunnon ongelmia, ei riitoja vaan olette oma itsekäs itse.
Ainoa este liittymiseen olisi se, että ei saa olla sinkku. Ei ry:n jäsen eikä henkilö, joka ottaa yhteyttä järjestöönne.
Tällä asialla olisi myös hyviä puolia. Katuprostituutio poistuisi ja ainakin pks-seudulla ulkomaalaiset "hookkerit" menettäisivät asiakkaansa. Poliisilla vapautuisi voimavaroja toisten tyyppisten asioiden selvittämiseen.
Kun ihastuu, niin ihastuu. Siinä olet oikeassa, varmasti seksiseuraa etsivä ukkomies on kaltaisesi typykän ulottuvilla helpommin kuin sinkkumies. Jos päässä vaan tyhjyys humisee, niin tuskin kukaan jaksaa kaltaistasi katsella kovin kauaa, jos on vakavissaan ja haluaa suhteelta muutakin kuin helppoa seksiä.
Taidat olla ikuinen "toinen", se varmaan mieltä ylentää... Itsetunto kohdalleen ja etsimään vapaita miehiä, luulisi sullekkin löytyvän jotain muuta kuin varattuja, vai riittääkö sulle se kakkosena olo?
Tulosta tyttöhyvä itelles nää kirjotukses ja kun suhtees on ohi, niin voit lueskella näitä juttujas ja hiukan miettiä. Itsepetos ei kannata pidemmän päälle, nyt varmasti haluat vain miettiä niitä ihania rakkauden hetkiä, mutta todellisuus tulee joakus eteen. Sulla taitaa olla aika paljon aikaa odotellessa noita yhteisiä hetkiä, kun jatkuvasti tänne kirjottelet, vaikka sehän se on toisen naisen kohtalo, odottaa ja odottaa, kun se ihanainen mies on kotona perheensä kanssa...
Itse olen törmännyt niin usein taas ukkomiehiin, ketkä ovat heti kimpussa ja vonkaamassa, kun ovat vapaalla. Siis kymmeniä kertoja. Ovat ottaneet vähän viinaa ja heti vaimo unohtuu ja alkavat kokeilla kepillä jäätä. En ole kertaakaan sellaisesta innostunut ja tuntuu oudolta käyttäytymiseltä. Ihmetellään sitten toisia naisia, mutta yleensä ne ovat ne miehet ketkä hakemalla hakevat vaikeuksia/uutta säpinää. Välillä tuntuu, ettei muihin törmääkkään kuin vaihtelua hakeviin varattuihin miehiin. Mikä avioliitoissa mättää? En kokemuksieni perusteella enään usko koko avioliittoon, enkä ukkomiestä ottaisi.
Joo, kun kepillä kokeilee aikansa jäätä niin taatusti sänkyyn hyppää nainen, jota ei moraalisäännöt pidättele. Koska naiset tekevät sen vain seksin tai rakkauden takia. Ja ennenkaikkea he ajattelevat vain itseään.
Mielenkiintoista, että nainen tekee pettämisen sallituksi jos on seksiobjektina.
Hyvä Kolmas nainen
Jaksamisia sinulle näiden moralistien kanssa.Toivon teille rakkaasi kanssa monia onnellisia vuosia yhdessä.Et kerro miksi miehesi ei eroa,mutta syitähän löytyy.Minäkin haluasin rakastajattaren ja syy siihen on se että:JOs eroan en näe lastani joka päivä, siispä kestän liittoni ja haen huvitukseni muualta.
halu elää lapsensa kanssa joka päivä
puhut.Jos puolisoni olisi joku näistä niin petos olisi varma.
"kehtaako" mies kertoa että on varattu? Tarkoitan kuitenkin taktiikka, en varsinaista tunnepohjaista kehtaamista vaan suunnitelmallisesti toimimista.
jos nainen on sinkku ja mies varattu, niin kyllä pettäjä siinä suhteessa on se varattu osapuoli. Kaiken huipuksi kuulee silloin tällöin miten nämä ukkomiehet eivät muista edes kertoa olevansa naimisissa.
Siitähän tässä keskustelussa ei ole kyse, vaan käsittääkseni tietoisesta valinnasta. Ei niitä ukkokultia kukaan sänkyynsä väkisin vie, ja jos ei tämä ukkomieskin ole nautintoa hakemassa niin mitä muka sitten?
Tuskin tänä päivänä kovinkaan moni nainen uskoo höpötyksiä tyyliin "vaimoni ei ymmärrä" vaikka se sitten olisi tottakin. Tai ei ainakaan välitä niistä tuon taivaallista.
Huorittelujen sijaan voisi vähän pohtia sen ukkomiehen syitä pettämiseen. Miehen moraalin vahtiminen saati siviilisääty kun ei ole sinkkunaisen vastuulla.
eikö niiden moraalisääntöjen pitäisi pidätellä enemmänkin sitä ukkomiestä?
En tosiaankaan ole typykkä enkä tyttöhyvä, mikäli näillä ikään viittaat.
Kyllä minulla aikaa riittää, mutta en varmasti vietä sitä haaveillen ja miestä odottaen. Nähdään kun nähdään ja se siitä. Ei elämä niin vakavaa ole. Lueppas tuosta alapuolelta nimim. amado mion kirjoitus. Allekirjoitan sen täysin. Eiköhän tuo minunkin ukkomieheni ole yksin vastuussa tekemisistään. Turha minun on siitä huonoa omaatuntoa kantaa. Aikuinen ihminen teitää mitä tekee.
Siis toiset naiset jotka pettävät ja aiheuttavat sydänsuruja??!!! Salli nauraa! Eiköhän pettäjä ja sydänsurujen aiheuttaja ole se joka rakkaan vaimokullan viereltä lähtee hakemaan jotain muuta.
Totta on, että miesten moraali pitäisi olla korkealla. He ovat aviossa ja vierasissa tekevät huorin.
Mutta sinkku naisen, joka tietoisesti tekee huorin on suuremman päätöksen edessä. Hän voi myös valita sinkku sänkykumppanin.
Mielestäsi nainen, joka sekaantuu parisuhteeseen ei aiheuta sydänsuruja. Tietysti aiheuttaa!!! Nainen voi valita sekaantuuko toisten parisuhteeseen vai ei. Sama pätee miehiin, jotka sekaantuvat toisten parisuhteisiin.
Hyvä! Lopetat kommentoimisen. Ainoa järkevä teko, jonka osaat tehdä oikein.
Hyväksyt aviorikoksen ja sanot aviorikoksen tuomitsevia kaksinaismoralistiksi??? Piti lukea rivit kahteen kertaan ennenkuin uskoin. Olet todella naurettavan hauska! Hauskinta on se, että uskot naivisti omia juttujasi.
Jos joku varastaa autosi niin on kaksinaismoralismia tuomita autovarkaus???
Siis, että loppujen lopuksi taas vastuu vieritetään naisten päälle! Et mitäs houkuttelette ja niin edespäin...voisi kysyä, että miksi ukkomies edes lähestyy toisia naisia!!!Ensinnäkään, ei aina edes voi tietää, että mies on naimisissa. Itselleni on näin käynyt kerran: kun tapasin miehen toistamiseen paljasti hän olevansa naimisissa. Siihen jäi se juttu!!!!
En näe mitään pointtia ryhtyä suhteeseen varatun kanssa.
Höpö höpö!!! Kukaan ei vonkaa miestä, jos nainen sanoo:"Suksi suden perseeseen senkin ukkomies huoripukkisika!" Johan kiinnostus lopahtaa oli millainen tyttö tahansa.
Jos nainen tietää, että mies on ukkomies ja alkaa suhteeseen niin syy on naisen. Miksi mies vonkaa? Jos naisissa on huoria, jotka sekaantuu parisuhteeseen niin miehissä on huoripukkeja. Tasapaino säilyy...
Toimit moraalisesti oikein, kun lopetit suhteen varatun miehen kanssa. Voit olla ylpeä itsesäsi.
Niin, mikä ajoi minut, varatun naisen, varatun miehen kainaloon. Se alkoi flirtillä ja myöhemmin seksillä, molemmat sitä tahtoivat, se syveni ihastukseksi ja aidoksi ystävyydeksi. Ongelmia on kummallakin kotonaan, niitä tavallisia mitä kaikilla on. Myös seksuaalinen aktiivisuus oli kotona molemmilla melkein nollassa. Kummallista, miten niin ihanaa rakastajaa ei vaimonsa halua, ja miksi minun mieheni ei osaa nauttia siitä mitä tahtoisin antaa. Miksi emme siis eroa puolisoistamme? Kumpikaan ei halua lasten takia vielä lähteä. Ei me kotiasioista paljonkaan jutella. En tiedä sanooko hän vaimolleen "olet kaunis ja ihana" minun mieheni ei edes tajua jos kehun häntä komeaksi ja haluttavaksi. Emme vaadi rakastajani kanssa toisiltamme mitään, pelisäännöt ovat selvät. Tätä on jatkunut vuosikausia. Ehkä sitten joskus, jos vielä siltä tuntuu jatkamme "oikeasti" yhdessä. Nyt on hyvä näin.
Mistä tiedät mitä miehesi on todellisuudessa tuolle toiselle naiselle kertonut suhteestaan sinuun? Epäilen,ettei rinnakkaissuhde todellakaan ole pelkästään yhtä juhlaa vaan siihen liittyy paljon sellaista mitä et ole koskaan tullut edes ajatelleeksi. Toisaalta, vaikka miehesi kertoisi et ehkä ymmärtäisi tai riippuu täysin asenteestasi. Toiselta toisaalta miehesi on parempikin pitää salaisuutena iso osa rinnakkaissuhteestaan, koska teidän suhdettanne ei lähennä hänen toiseen kohdistuvien tunteiden selvittely sinulle. Pikemminkin loitontaa.
Syyn rinnakkaisuhteeseen ei tarvitse olla tylsä/väljähtynyt/ikävä/ongelmainen avioliitto vaan ainoastaan se, että rakastaa kahta. Kahta voi rakastaa, mutta eri tavalla. Tiedän sen.
Voiko kukaan rakastaa pyyteettömästi kahta naista yhtäaikaa,avoimena rehellisenä ja luotettavan ihmisenä?EI voi,jommalle kummalle hän valehtelee ja jompi kumpi aistii valheen.Tällainen mies joutaa perustamaan haaremin ja sielä sekoilkoon avoimesti kaikkien kanssa.Naiset kilpailkoon keskenään kuka on kulloinkin ykkosnainen ja miksi toinen joutui kellariin...että silleensä
"Voiko kukaan rakastaa pyyteettömästi kahta naista yhtäaikaa,avoimena rehellisenä ja luotettavan ihmisenä?"
Huorat ja huoripukit elävät jatkuvassa valheessa.
"Ykkösvaimon" kanssa on usein miten pitkähkö suhde takana, lapset ja se omakotitalo, jota ei välttämättä lasten vielä kotona asuessa haluta hajoittaa. Suhteesta on ehkä hävinnyt se jokin, se on arkipäiväistynyt ja ehkä se on itsestäänselvyys siinä eläville. Suhteen eteen ei tarvitse tehdä muuta kun "arkirutiinit".
"Kakkosvaimon" kanssa ei ole yhteis omaisuutta ei lapsia, eikä itsestäänselvyyksiä. On rakkaus ja toisen huomioon ottaminen ja läheisyys ilman suorituspaineita. Ne hetket eletään vain toinen toiselle.
"Ykkös vaimot" vain eivät ymmärrä tätä eroa, heidän mielestään kaikki asiat ovat hyvin parisuhteessa, mutta kyllä siihen aina syy löytyy, kun siippa hakee huomiota muualta.
...selkeä rooli kakkosena. En edes halua kuulla miehen vaimosta mitään. En ole "toinen nainen" -tyyppiä ja olen pari kertaa yrittänyt lopettaa suhteen. Tuloksetta. Kai se oma itsekkyys ajaa ohi.
Me näemme harvoin, eikä meidän suhteeseen mahdu muita kuin me kaksi. Eli siinä kohtaa mies "lomailee" perheestään ja panostaa minuun. Tiedän, ettei mies tule milloinkaan jättämään vaimoaan, enkä antaisi sitä tehdäkään. Heillä on erittäin lämpimät ja hyvät välit. Onneksi.
Tiedätkö mitä tarkoittaa "pyyteetön rakkaus"? Sitä, että rakastaa ilman vaatimuksia. Ellei ikinä ole pyyteettömästi rakastanut edes yhtä ei voi rakastaa pyyteettömästi kahtakaan. Edelliseen taas pystyy harvat mikäli ei itse ole joskus elämässään tullut rakastetuksi pyyteettömästi ilman ehtoja. Pyyteetön rakkaus on kaikkea muuta kuin kilpailua, joka kuuluu ihan tavalliseen, omistushaluiseen ja hieman egoistiseen rakkauteen. Toista siedetään vain siihen asti kun tämä on/ajattelee/tekee kuten itselle sopii.
Olet oikeassa...harvinaisen oikeassa."pyyteetön rakkaus" on todella ilman mitään ehtoja,tiedän.
Tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi ilman ehtoa,raadollisena, virheitä ja mokia tekevanä ihmisenä.
Tätä rakkautta voi pettäjätkin saada..Vaatii vain parilta kypsyyttä ja tahtoa,päästä asioiden TODELLISEEN ytimeen,eikä vain yleisellä tasolla pyöritellä asioita.
Kuka heittää ensimmäisen kiven???
Voi hyvä luoja mitä tekstiä !?
Et voi olla yli 18v..........!
Ymmärrän hyvin katsantokantasi, eihän se helppoa
ole, jos mies muhinoi toisen naisen kanssa.
Tiedän, että siinä rinnakkaissuhteessakaan ei ole
helppoa, siinäkin on ihan omat ongelmansa. Sekin
on itkua ja ahdistusta, mutta muista syistä,
useinhan on niin, että kaksi varattua on asialla,
ei välttämättä, niin, että toinen on sinkku.
Mutta totuus on kuitenkin se, että sitä kolmatta
ei kannata syyttää, suhteeseen todellakin tarvitaan kaksi. Eikä siellä rinnakkaissuhteessa
selitetä kotiasioita, siellä on ihan oma maailmansa, varsinkin, jos ollaan rakastuneita.
Ainahan ei tietenkään ole niin. Kamalan vaikeita
asioita ovat. Saat syyttää miestäsi, etsi hänestä
vikoja ja tottakai myös itsestäsi. Vapaaehtoisesti
niihin suhteisiin hakeudutaan, etsimään jotain,
seikkailua tai lohtua.
Aivan,sitähän mies hakee.En vain haluaisi sinkkunaisena olla seikkalijan antaja,enkä lohduttaja,mietippäs tätä?? Onko se sirä suurta tasavertaista rakkautta?? Kysympä vain?
Niin, aina ei kuitenkaan ole kysymys sinkkunaisistakaan. Meidän rakkaudenkäsityksemme
ovat niin erilaisia. Toiset eivät koskaan tunne
todellista rakkautta. Realismia on kuitenkin se,
että näin tulee tapahtumaan, nykyaikana se vielä
enemmän mahdollista kuin ennen ... jotenkin
ilmapiiri ja asenne ovat sellaisia. Itse en kovin
helposti siihen menisi, mutta meitä on niin moneksi, silloin ei paljon paina se, mitä minä
ajattelen tai sinä ajattelet. Tosiasiat ovat
tosiasioita. Parisuhteessa voi vaikuttaa itseensä ja jonkin verran puolisoonsa, ulkopuolisia voi
tietysti syytellä tai moralisoida. Se on sitten
eri asia, onko sillä yhtään mitään vaikutusta.
Loppujen lopuksi muuttaa voi vaan itseään..
Tärkeintä suhteessa onkin tuo ajatus "Loppujen lopuksi muuttaa voi vaan itseään.. "
Kaikkein surkeinta parisuhteessa onkin kumppanin moralisointi, syyttely ja "ojentaminen". Ne johtavat suhteen tuhoon ilman ulkopuolista suhdettakin.
Jokainen avioliito ja suhde on erilainen. Et voi yleistää niitä. Vaimo juo. Dominoi ja alistaa toista. Pitää puolisoaan itsestäänselvyytenä. On pettänyt joskus itsekin miestään. Liittoa täytyy pitää yllä! Huomata toinen siinä vierellä. On myöhäistä itkeä perään, jos ei ole hoitanut suhdettaan. Tuskin siinä montaa liitoa rikotaan. Annetaan vain toisellekkin omanarvontunto takaisin.
Miksi mies etsi syliä, johon käpertyä. Etsien edes pientä positiivista sanaa, hellyyttä. Selvitä se ensin, niin miehesi ei olisi sylissäni täynnä rakkautta minua kohtaan.
Ps.tapaamme pian taas salaisessa pesäkolossamme.
Miksi ei sitten mies lähde moisesta liitosta "rakkauden täyttämään syliisi" ja onkohan mies kertonut koko totuutta liitostaan??Voipi olla että olet juuri sellainen nainen jonka luo miehet menevät valittamaan ja saamaan lohtua ( eihän miehet kerro omaa osuuttaan) ja sinä kuvittelet itsesi ainutkertaiseksi prinsessaksi.
Varo ettei sinuakin höynäytetä :)
-Lapset pidättelevät, nehän ovat kuitenkin tärkein ja rakkain asia maailmassa, ainakin minulle.
-ei halua loukata vaimoaan.
-"Pelkää" ystävien ja sukulaisten tuomiota.
-Omaisuuden jako ei ole yksinkertainen asia (siinä menisi mm. lapsilta koti. Vaimo ei ikinä suostuisi sopuratkaisuun, eikä yksin pystyisi pitämään taloa, ja minulle hän ei sitä soisi vaikka lapset jäisivät itselleni).
-syitä on muitakin, mutta tuossa tärkeimmät
Kerrohan ystäväiseni,mitä hohtoa on tapailla jossain "salaisessa piilopaikassa".Miksei hän tule luoksesi,koska olet sinkku?
Lisäksi mietityttää,mistä tiedät että vaimo juo,dominoi ja alistaa? Tunnetko miehen vaimon,kun pystyt noin tarkasti asioita kuvaamaan...ettet nyt vain olisi mennyt "halpaan" ja mistä tiedät,että kyseinen vaimo itkee perään???mieshän saa puheillaan sinun pienen pääsi ihan sekaisin.Älä hyvä ihminen täällä palstoilla puhu totena asioita joita olet "rakkaudentäyttämältä"ukkomieheltä kuullut
Säälittää..olet sinisimmuinen hölmö
PS:Vaimohan voi pitkällä kepillä pökätä miehen syliisi ja todeta"pidä hyvänäsi" huolitko enää,tai huoliiko hän ???
"Kerrohan ystäväiseni,mitä hohtoa on tapailla jossain "salaisessa piilopaikassa"."
on kanan aivot. Sinkkukanan teksti paljastaa sen.
Satun tuntemaan tämän naisen. Kuullut omin korvin ja nähnyt omin silmin. Ei hän pöki millään kepillä miestään pois, koska menettää *palvelijan* Tuo salainen piilopaikka siksi, koska vaimon suku asuu tuossa naapurissa.
Hih, ja omistan todella tummat siniset silmät.
Eikö tämä ole keskustelupalsta?? Miksi en saisi kirjoittaa tänne? Avausteksissä mielestäni pyysit kommentteja asiaan? Kukahan se hölmö nyt oikein on?
Lämpimiä kesäpäiviä kuitenkin.
kulmakunnan jakorasialle!
Mielenkiintoinen vastaus. Asiallinen ja kaikinpuolin keskustelupalstalle sopiva. Vai mitä olet mieltä? *herää pahvi*
Jotenkin ärsyttää tyylisi. Satutko myös tietämään, että kuinka paljon tämä vaimo sitten nykyisin pettää miestään? En usko sen olevan vaimollekaan kovin vaikeaa, jos on sitä joskus ennenkin tehnyt. Varo sinä nyt kuule omasta puolestasi, ettei käy kalpaten, että rouva tartuttaa ukkoonsa jonkun taudin...ja "ravintoketjun" alimmainen kuittaat sen. Mukavaa kesän jatkoa.
ainoa muna on milloin kenenkin jalkovälissä!
Osuit naulan kantaan, hih hih..
sinua hallitsee käsitys, että toiselta naiselta haetaan lohtua ja hänelle valitetaan? Eihän se nyt noin mene välttämättä ollenkaan.
Rohkenen epäillä, ettei kovin monessa kakkossuhteessa keskustella koskaan omasta/omista avioliitosta/-toista. Toinen nainen ei myöskään välttämättä tunne itseään koskaan ainutkertaiseksi prinsessaksi (hieman lapsellinen kuvitelma ylipäänsä).
Mihin se "tunneyhteys" perustuu, ellei jonakinolemisen ja ainutlaatuisuuden tunteeseen???
Toki saat kirjoittaa ja toivon että muutkin kirjoittaa...kokemuksistaan.Onpa vain niin uusi viestintäväline minulle "Vain vaimolle" että en oikein ymmärrä jujua, mutta ehkä se tästä lähtee meneen :)
Hyvää kesää,ellet enää kirjoita, ymmärrän jos olet loukattu.Ota hänet omaksesi ja rakasta kaikella sydämelläsi,mieti kuitenkin hän voi tehdä sen,minkä teki minulle.
Vai etsi mies syliä, johon käpertyä? Onkohan mihellä jotakin ongelmia äiti-suhteessaan ja sinä koitat raukka parhaasi mukaan helliä ja hoivata tätä miespoloista. Miksiköhän se mies ei ole vierelläsi koko ajan, jos on niin täynnä rakkautta sinua kohtaan? Silloin saisitte rauhassa rakastaa, ei tarvitsisi olla salaisia pesäkoloja.
Etkö uskalla pyytää enempää? Miksi tyydyt tähteisiin?
Säälittävä olet, kun itse tuollaista mammanpoikaa hoivaat ja kehtaat haukkua naisia, joilla on nyt vaan sattunut niin huono onni, että onkin saanut miestä ottaessaan pelkän mammanpojan. Toiset sentäs uskaltavat vaatia rakkauteen liittyviä uskollisuutta, kunnioitusta ym. Ja sinä ylpeänä (typerys) täällä leuhkit, kun varattu mies viitsii itsensä sinuun tyhjentää. HYI HÄPEÄ!
Lasten tähdenkö te idiootit jatkatte noita kulissi liittoja? Ja sukulaisten pelossa... Just lasten tähden asia kuuluisi ratkaista jollakin tavalla, joko koitetaan välit saada kuntoo tai sitten pakataan, mutta jatkaminen on hullua. Lapsi kyllä vaistoaa, jos kaikki ei ole kunnossa ja onko lapsen kannalta pahempaa kuin ikuinen epävarmuus ja ajatus siitä, että jotain on pielessä, pahimmillaan syyttävät itseään.
Ja eiköhän ajatus vaimon loukkaamatta jättämisestä oo aika tuulesta tempastu, jos ruoho on ollut aidan toisella puolen vihreämpää?
suhde on ainutlaatuinen, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. Eiköhän tuo tunneyhteys perustu siihen, että molemmat tuntevat saavansa toiselta jotain mitä kokee tarvitsevansa. Tuo "jotain" voi olla mitä tahansa eikä se ole yhdessäkään suhteessa täysin samanlaista, joten siksi ainutlaatuista.
**Säälittävä olet, kun itse tuollaista mammanpoikaa hoivaat ja kehtaat haukkua naisia, joilla on nyt vaan sattunut niin huono onni, että onkin saanut miestä ottaessaan pelkän mammanpojan. Toiset sentäs uskaltavat vaatia rakkauteen liittyviä uskollisuutta, kunnioitusta ym. Ja sinä ylpeänä (typerys) täällä leuhkit, kun varattu mies viitsii itsensä sinuun tyhjentää. HYI HÄPEÄ! **
Kerroinko että asia on noin??? Lue mikä on totuus aiemmasta tekstistäni.
Tällä vaimolla on ollu todella huono onni, kun on retkahtanut pullon kanssa naimisiin vaikka on vanonut vihkivalan miehnsä kanssa.. Mies saa vahtia häntä ja nostaa melkein joka aamu tähän päivään.
Tämä mies ei todellakaan ole mikään mammanpoika vaan täydellä sydämellään kotinsa eteen tekevä mies. Lapset ovat jo omillaan maailmalla, mutta tätä vaimoreppanaa ei voi jättää oman onnensa nojaan. Eihän hän pärjäisi enää tässä elämässä ilman miestään, joka huolehtii hänestä.
Että sellainen mammanpoika...
Saat sääliä rauhassa....me nostamme nenäämme tuollaisille, joilla tuo pettäminen tuntuu olevan vain ja ainoastaan jotain tyhjennystä. Sinä et varmaan ole tuntenut koskaan elämässäsi todellista rakkautta. Siihen ei tarvita mitään suorituksia, pelkkä kuuntelu ja toisen läheisyyys ja ymmärrys riittää. Koitahan joskus paneutua asioihin syvemmin...silloin ehkä tunnet sen suurimman rakkauden sisälläsi. Toivon sydämestäni että sen joskus löydät ja ymmärrät myös haalia sitä kallisarvoisena onnena. Toiset eivät sitä löydä koskaan...ehkä juuri siksi kun ajattelevat rakkauden olevan vain itsestäänselvyys kun saa tyhjennyshoitoa.
Rakastakaa toisianne ja puhukaa asioista keskenänne, ennenkuin on liian myöhäistä.
Alla vastaus tautitilanteeseen. Muutenkin olisi hyvä jos lukisit kaikki tekstit ennen kommenttejasi. Kiitos.
Tällä vaimolla on ollu todella huono onni, kun on retkahtanut pullon kanssa naimisiin vaikka on vannonut vihkivalan miehnsä kanssa.. Mies saa vahtia häntä ja nostaa melkein joka aamu tähän päivään.
Tämä mies ei todellakaan ole mikään mammanpoika vaan täydellä sydämellään kotinsa eteen tekevä mies. Lapset ovat jo omillaan maailmalla, mutta tätä vaimoreppanaa ei voi jättää oman onnensa nojaan. Eihän hän pärjäisi enää tässä elämässä ilman miestään, joka huolehtii hänestä.
Että sellainen mammanpoika...
Saat sääliä rauhassa....me nostamme nenäämme tuollaisille, joilla tuo pettäminen tuntuu olevan vain ja ainoastaan jotain tyhjennystä. Sinä et varmaan ole tuntenut koskaan elämässäsi todellista rakkautta. Siihen ei tarvita mitään suorituksia, pelkkä kuuntelu ja toisen läheisyyys ja ymmärrys riittää. Koitahan joskus paneutua asioihin syvemmin...silloin ehkä tunnet sen suurimman rakkauden sisälläsi. Toivon sydämestäni että sen joskus löydät ja ymmärrät myös haalia sitä kallisarvoisena onnena. Toiset eivät sitä löydä koskaan...ehkä juuri siksi kun ajattelevat rakkauden olevan vain itsestäänselvyys kun saa tyhjennyshoitoa.
Rakastakaa toisianne ja puhukaa asioista keskenänne, ennenkuin on liian myöhäistä.
Tämä on sinkkunaisen viimeinen kirjoitus tästä aiheesta. Toivottavasti kommenttini tuli selväksi aloituksen tekijälle, joka pyysi kommentteja. Nämä muut epäasialliset kirjoitutkset huoritteluineen jätän oman onnensa nojaan....
aurinkoa kaikille elämäänne...ja jaksamista vaikeinakin aikoina....
bingo ja lue edellinen....saat juhlamokkapaketin jos ymmärrät lukemasi.
Luin tekstisi ja hämmästelen suuresti.Ensinnäkin tämä sinun ihana ukkomiehesi,mahdollistaa vaimonsa alkoholismin,pitämällä kulisseja pystyssä.Toiseksi hän tekee mitä julmimman tempun vaimolleen koska on mahdollistaja.
Mikäli kuvittelet että ukkomiehesi on selkärankainen MIES olet väärässä.Hän mahdollistaa vaimonsa tuhon,mutta sitähän te toivotte.Ellet usko minua,niin luehan alkoholistin hoidosta käsittelevää materiaalia.
Että hukassa olet sinäkin ellet tällaista asiaa tiedä,vaan kuvittelet ukkomiehesi "jaloksi" mieheksi
Taidat kokea olevasi jonkinlainen pelastaja tälle miehelle? On saanut sut jutuillaan melkoiseen koukkuun. Uskomatonta miten joku voikin olla noin naivi. Lueppa omat tekstisi ja mieti hiukan.
Jos mies todella sinua rakastaisi, niin mites olisi, jos hän hommaisi vaimonsa hoitoon ja ottaisi eron, jotta voi olla kanssasi rauhassa? Aiotko olla lopun ikääsi kakkonen?
kun salaa tavataan. hoh hoi..
Olen monessa asiassa samaa mieltä kuin sinä ja olen kokenut avioliitossani miehen menemiset ja uskottomuuden. Siitä johtuvan omanarvon menetyksen, mustasukkaisuuden, vihan, katkeruuden itkut ja hammastenkiristelyt. Enkä toivo sitä kenellekään, en edes vihamiehilleni.
Mutta elämä ei mene niin kuin toivoisi. Nyt jälkeenpäin olen kiitollinen siitä, että sain käydä kaikki ne läpi, koska olen se mikä olen ja sain elämääni niitä asioita jotka ovat minulle tärkeitä tällä hetkellä, joita ilman olisi vaikeata elää. Ilman sitä prosessia en niitä olisi saanut.
Olen myös ollut jollain tapaa "toinen" nainen. Eli olen nähnyt sen toisenkin puolen asiasta. Kokemus kyllä avartaa ja mieltä hivelee, vaikka en ole uskottomuuden kannalla. Ja hyvä olisi, jos miehet osaisivat puhua ongelmistaan asianomaisen kanssa, koska se lähentää heitä enemmän. Mies ei kyllä koskaan ole halunut puhua ongelmistaan kotona eikä moittia vaimoaan. Yleensä aika realistinen ote asioihin. Monesti kakkosnaiset eivät tiedä tilannetta kotona, ellei ole pitempi suhde kysymyksessä.
Sanoisin, että monella naisella on pettymyksiä edellisistä suhteista, vaikka ihastuvat niin eivät kaikki ole valmiita hyppäämään suhteeseen miehen kanssa. Sanoisin, että monessa tapauksessa sitkeä yrittäjä on mies, joka haluaa valloittaa. Tai tilaisuus tekee varkaan. Tai sitten ihastutaan ja rakastutaan.
Kyllä se edelleen valitettavasti on niin, että vaimo saa syyt niskoilleen, kun homma ei toimi. Vaikka miehillä tiimityö töissä sujuu, on vaikeata nähdä että tiimityötä joutuu tai saa tehdä kotonakin.Kun homma toimii kotona, voi jopa saada optioita tai bonusta jossain muodossa myöhemmin. Ehkä kaikki on kotona vaikeampaa, koska asioihin liittyvät myös tunteet. Ehkä sitten myöhemmin (jos pariskunta on vielä yhdessä) vanhoina ja seniileinä, kun hormoonit eivät jyllää niin voimakkaina, on helpompi puhua neutraalisti asioista.
Ehkä yksi hyvä puoli kakkosnaisena olemisesta, on että voi ymmärtää ex-miestään paremmin joissain asioissa. Ja miehelle se että kakkosnaisen uhka pistää vaimon ajattelemaan suhdettaan mieheen lähemmin. Mikään ei ole itsestäänselvää.
Tekstisi oli täyttä asiaa. Olen kokenut kaikki samat asiat,mitä Sinäkin.
Ymmärrys kaikkia osapuolia kohtaan on lisääntynyt mittavasti näin jälkeenpäin.Moralistien ja elämää vielä kokemattomien mielipiteet jääkööt omaan arvoonsa.
Kyllä se elämä nenät niistää kaikilta.
Voihan vitsi! Petetty eronnut aviovaimo kostaa( sitähän se on) olemalla pettäjä. Kirjoituksesi oli oksettavaa jeesustelua! Etkä ymmärrä edes hävetä. Sinä valitsit helpon tien, aloit parisuhteiden rikkojaksi ja suoraan sanottuna horoperseeksi.
Voi hyvä luoja, en yhtään ihmettele, että miehesi ei voinut puhua kanssasi asioista, ja ikävä kyllä hänkin valitsi liian helpon tien ja petti sinua.
No teidän liitossa oli vakka kantensa valinnut.
Sait yhden tukevan mielipiteen ja senkin antoi toinen horatsu ja parisuhteiden rikkoja.
Teidän tapauksessa on kyseessä lapsellinen kosto eikä "henkinen kehitys ymmärtäväiseksi ihmiseksi"
Vastaus kysymykseesi:
en ole mitenkään ylpeä,että rakastuin kerran
varattuun mieheen.Hän ei kylläkään ollut naimisissa.Hänellä meni huonosti kotona,
mutta emme juurikaan puhuneet heidän väleistään,
(ei olisi edes kiinnostanut kuunnella) ja oletin todellakin heidän eroavan.Eli ainoa mistä juteltiin,oli heidän mahdollinen eroamisen hetki.Kaikki tapahtui kuin vahingossa,olimme alkuun vain ystäviä.Tunteemme kuitenkin syvenivät,eikä ihminen yksinkertaisesti voi estää itseään rakastumasta.En kadu suhdetta,koska olen edelleenkin sitä mieltä,että hän on ihanin mies kenet olen koskaan elämässäni tavannut.Tämä oli nyt kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen kerta,kun rakastun varattuun mieheen.Olkoon mies vaikka kuinka todennäköisesti eroamassa,erotkoon ensin.
En hyväksy pettämistä ja toivonkin,että rakastamani mies on nyt onnellinen ja pysyy tuoreelle vaimolleen uskollisena.
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.Kunnioitan päätöstäsi ja kypsyyttäsi.Toivon onne sinulle,että löydät vapaan ihanan miehen rinnallesi,joka rakastaa sinua ehdoitta
Puhut asioissa myös kyllä ihan totta. Mutta siinä suhteessa olet samalla tavalla "lapsellinen" (jos oikea sana tähän) että alennut vaimojen mollaamiseen, kuin nämä muutkin ja pidät itseäsi huomattavasti parempana.
Tosin koska kyseistä tapausta kun en tiedä en voi kommentoida, kuinka oikeassa tai väärässä olet ja minä olen.
Mutta ukkomiestä deittailleissa, on mun mielestä muutama nyrkkisääntö=) asiasta ei puhuta muille, asialla ei leuhkita, asiaa ei puida tällaisessa paikassa, nussi, nauti ja pidä suusi supussa.
Sitten ensimmäiset ja toiset naiset..oikeassa olette tekin. Mutta ei joka asiaa voi maalata näin mustavalkoisella värillä. Asioissa on monta puolta ja täällä ne tuskin selkeää.
Olen kanssasi aivan täysin samaa mieltä!
Ei ongelmat katoa paria vaihtamalla jos niitä ei hoideta kuntoon entisessä suhteessa. Ne kulkevat myötäjäisinä uuteen suhteeseen ja kierre on valmis.
Kyllä tälläiset pettämiset ovat lähinnä pettäjän keskeneräisyyden ja lapsellisuuden tulosta,eikä aina voi syyttää sitä että kotona ei ymmäretä.Pettäjä ei itse tunne ja ymmärrä itseään saati että pystyisi ymmärtämään puolisoaan.Osuutensa on myös tällä nykyajan moraalittomuudella,mikään ei ole "pyhää" ei edes toisen suhde tai avioliitto,sehän joita vasta kiinnostaakin kun pääsee sotkemaan jonkun parisuhteen.On varmaan hyvä olo sellaisella ihmisellä...vai onko?
"Heh
Kirjoittanut: Kolmas nainen, 19.7.2004 klo 17.29
Ihan yksi lysti onko mies varattu vai vapaa,jos hän on minusta kiinnostunut ja minä hänestä."
Meidän tapauksessa mies oli pettänyt minua odottaessani meille lasta, josta hän oli jo kauan haaveillut, itse en kokenut olevani valmis siihen vastuuseen aiemmin.Tämä toinen nainen on kymmenen vuotta miestäni vanhempi ja viiden lapsen äiti...
Oli muuten itsetunto todella koetuksella, kun totuus selvisi... Joo, ja anteeksi nyt toi nimimerkki, kun viimeksi kirjoitellessani joku "ystävällinen" korjasi, että olen yh, enkä sinkku ja kehtasipa vielä mainita, ettei me yh:t olla kovin kovassa kurssissa tuolla markkinoilla.
Oon miettinyt tota toisen naisen roolia ja asemaa, ja oon tullut siihen tulokseen, että toiseksi naiseksi alkaa vain ihminen, jonka itsetunto on nolla. Ei uskalleta vaatia toiselta mitään, koska yleensähän suhde päättyy siihen (kun halutaan muutakin kuin pikapano), että mies (tai nainen) valitsee kuitenkin sen oman perheensä, eikä tätä toista naista.
Uskoisin, ettei tuollainen "toisena" olo ainakaan itsetuntoa paranna, kun saa vain lainata toisen omaa, suhteessa ei loppujen lopuksi toinen osapuoli saa kuin "antaa" koska vaatimuksia ei oikein ukkomiehelle voi sanella. Joutuu koko ajan tyytymään vaan murusiin ja kun ne "ihanat rakkauden täyteiset hetket" on ohi palaa mies kotiin oman perheensä luokse esittämään rakastavaa puolisoa.
Miksi sanot näin "..koska vaatimuksia ei oikein ukkomiehelle voi sanella"? Mitä ihmeen vaatimuksia? Jos rakastaa niin ei esitä vaatimuksia (muttei liioin ota niitä vastaankaan).
Sitten vielä "ei "toisena" olo ainakaan itsetuntoa paranna, kun saa vain lainata toisen omaa" Miten niin "vain"? Yksikään ihana rakkauden hetki ei ole "vain" jos sellaisen on kokenut.
Onko mielestäsi rakkautta, jos toinen niiden "ihanien rakkaudentäyteisten onnenhetkien jälkeen" lähtee luotasi ja palaa kotiin perheensä luokse? Sulle siis riittää "rakkaus", jossa toinen ei kuitenkaan ole valmis jakamaan koko elämäänsä kanssasi? En ymmärrä, miten kaltaisesi ihmiset ajattelevat, kun tollasessa suhteessa on vain ja ainoastaan se fyysinen puoli, luuletko tosiaan, että mies on rakastunut sinuun, jos ei ole valmis luopumaan vanhasta elämästään vuoksesi? Jos hän kokisi kanssasi samalla tavalla nuo teidän ihanat hetket, tuskin hän roikkuisi liitossaan, vaan syöksyisi suoraan syliisi.
Tietty se omaa mieltä rauhoittaa, kun valehtelee itselleen, että on kyse muustakin kuin seksistä. Tuskin suostuisit miestä katselemaan, jos hän kertoisi, että on kanssasi vain seksin vuoksi, sääliseksiä ne useimmin haluavat, kun kotiolojaan valittavat. Sinä raukka vaan olet onnistunut huijaamaan itseäsi, että tuollainen riittää. Mikähän vika sinussa on, kun et löydä "omaa" miestä?
Miksi ihmeessä aina kuvitellaan, että vain parisuhde on tärkein, että vain av(i)oliitto tai seurustelu on merkittävä kahden ihmisen välinen suhde? Ei rakastamiseen tarvita sitä perinteistä vaimo-aviomies-lapsia-kultainen noutaja-rivitalon pätkä -mallia. Rakkautta on monenlaista ja sitä on muunlaisissakin suhteissa. Miksi rakkauden monimuotoisuutta ei voi millään suvaita? Joillekin kun vain yksinkertaisesti riittää se, että toinen on lähellä hetken, kaksi. Eivät kaikki tarvitse tai edes halua "omaa" miestä/naista.
En ymmärrä myöskään iänikuista natinaa siitä että tällaiset naiset, jotka elävät omien halujensa mukaan, ovat huoria ja muutenkin omituisia kun eivät "saa omaa miestä". (Vertailun vuoksi: jos mies naiskentelee ympäriinsä, hän saa vain kovan miehen maineen.) Löysätkäähän ihmiset pipojanne toisten ihmissuhteita kohtaan ja nauttikaa omasta elämästänne.
on juuri sitä minkä itse tuntee rakkaudeksi. Kun tuntee rakkautta niin harvat kuvailevat sitä sanoin "vain" tai "ei riitä". Jos todella rakastaa toista niin ei Vaadi häntä luopumaan mistään/kenestäkään.
Hyvässä parisuhteessakaan eläminen ei tarkoita sitä, etteikö voisi rakastaa myös muita. Joidenkin rakkauteen liittyy seksiä toisten rakkauteen ei. Toisaalta seksiä voi harjoittaa ilman rakkautta; ihan miten kullekin sopii. Ei siinä mistään valehtelusta ole kysymys, kun jokainen tekee kuten itselleen sopii!
Sinuna en lähtisi tuomitsemaan toisia ihmisiä ja heidän tekemisiään,ennen kuin olet itse kokenut saman.Eli tässä tapauksessa aivan turha yrittää analysoida tai arvostella "toista naista".
...TÄYSIN samaa mieltä!
Koettu on sekin, eli tiedän kyllä mistä puhun! Harvempi vaan pystyy analysoimaan omia tunteitaan kovin tarkkaan... Eikä tietenkään aina ole tarpeenkaan.
Kaunista p-puhetta! Ja haisee ihan sille ittelleen.
Kaikki mitä sanoit on oikeasti kaunista. Olen samaa mieltä kanssasi niin kauan kuin puhutaan sinkuista mutta...
"Miksi rakkauden monimuotoisuutta ei voi millään suvaita? Joillekin kun vain yksinkertaisesti riittää se, että toinen on lähellä hetken, kaksi. Eivät kaikki tarvitse tai edes halua "omaa" miestä/naista."
Pitää paikkaansa mutta siinä vaiheessa, kun sekaannut toisen parisuhteeseen olet mennyt moraalisen rajan ylitse. Olet armottoman itsekäs ihminen etkä osaa ymmärtää kuinka henkisesti ja fyysisesti loukkaat "rakkaasi" puolisoa.
Sinulla on upea rakkaus ja hyväksyt sen, että toinen nainen tulee rakkautenne väliin, jolloin et ole toinen nainen vaan jonossa kolmas. Ensin on miehen vaimo, sitten väliin tullut nro kaksi rakastajatar ja olet siis numero kolme. Varo vaan, jonain päivänä olet nro neljä. Joo, tykkäät siis kimppakivasta.
Et siis saa omaa sinkkumiestä ja pysyvää suhdetta ? Sinussa on jotain vialla.
...TÄYSIN ERIMIELTÄ!
TÄYSIN SAMAA MIELTÄ!
Et siis osaa tehdä eroa hyvä ystävyys/kaveruus vs. rakkaus ? Jonain päivänä sinua käytetään hyväksi "rakkauden" verukkeella.
On äidin rakkautta, vanhempien rakkautta, sisarusten rakkautta ja myös parisuhteen rakkautta.
Jos sekaannut ulkopuolisena toisen parisuhteen rakkauteen sekoittamaan välejä niin olet rakastajatar ja pettäjä. Niin se vain on.
Jos sekaannut toisten parisuhteeseen seksin vuoksi olet vain pelkkä pano, liha.
Sinkuille (kahdelle) yhden yönjutut ovat ok, siinä ei ole tunnetta ja seksuaalisuus kuuluu ihmisenluontoon. Siinä on "pelisäännöt" selvät.
ja rakkautta ei koskaan voi asettaa vastakkain. Rakkaudessa on kysymys aina myös ystävyydestä, vaikka siihen sisältyisi erotiikkaa.
Miten muuten monen kuukauden saati sitten vuosien mittaisessa "rakkaus-ystävyys"-suhteessa voisi olla kysymys vain pelkästä panosta?
Kylläpä sulla riittää selityksiä, uskotkohan oikeesti noihin kaikkiin juttuihis?
Toivottavasti "elämä opettaa" sullekki joskus jotain näistä asioista, en usko, että pystyt ikuisesti itseäs huijaan.
tavalla huijaan itseäni? Et tiedä taustastani yhtään mitään; et edes sitä olenko "toinen nainen", joten laitahan malttia syyttelyihisi ja oletuksiisisi.
Selityksiä sulta kyllä löytyy!
Kirjoitit:
"Hyvässä parisuhteessakaan eläminen ei tarkoita sitä, etteikö voisi rakastaa myös muita. Joidenkin rakkauteen liittyy seksiä toisten rakkauteen ei."
Annas ku funtsaan? Olet hyvässä ihanassa suhteessa rakastamasi miehen kanssa, ja sitten saat tietoosi, että hän aidosti rakastaa toista naista. Vaikka seksiä ei olisikaan et loukkaannu, vaikka oletkin jaetulla numerolla miehesi sydämmessä ja sielussa???
Henkinen pettäminen on yhtä raskasta kuin fyysinenkin. Tietyllä tavalla henkinen pettäminen on pahempaa, miehesi rakkaus toista naista kohtaan ei ole edes fyysistä himoa vaan he aidosti kunnioittavat, arvostavat ja rakastavat toisiaan.
Seksiä miehesi saa sinulta tarvittaessa ja sitten miehesi voikin mennä sen oikean, ihanan puhdasta ja vilpitöntä rakkautta antavan naisen luokse.
Luulempa, että puhut asiasta, josta et mitään ymmärrä! Et edes ole kokenut moista.
Tositilanteessa psyykkeesi ei kestäisi miehesi uskottomuutta oli se henkistä tai fyysistä.
asioista, joista en ymmärrä mitään. Välillä kyllä tuntuu, ettei jotkut halua ymmärtää kirjoittamaani, koska ajatukseni ovat monille liian monimutkaisia ja vaikeita ;).
Parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti. Kumppani on aikanaan tarkoin valittu, muttei hän silti ole maailman ainoa ihminen, jonka kanssa voi tai saa olla rakkautta. Ei sellaista voi toiselta kieltää ja jos kieltää on se merkki siitä, ettei suhde toimi. Vääntöä siitä mitä toinen ei saa tehdä tulee ennenkaikkea muistakin asioista, joista tärkeimmät ovat rahan ja ajankäytön rajoittaminen itselle mieluisaan suuntaan ottamatta toisen mielipidettä huomioon. Oikeasti on niin, että kumppanin "väärä" mielipide on täsmälleen yhtä oikea kuin oma.
Olen lukenut paljon filosofisia teoksia, kirjoituksia rakkaudesta, rakkausrunoja jne. Kuitenkin ytimekkäimmän ja kaunistelemattomimman määrityksen rakkaudesta luin kerran yhden vessan seinältä: "Rakkaus on kuin löysä paska sitä ei voi estää". Esitätkö jotain muuta?
Tuo tekofilsofia, jota esität ei onnistu! Esität fiksumapaa kuin olet ja sekoitat harkitusti käsitteitä. Olet yksinkertaisesti naurettava, kehenkään väistelevä lööperisi ei iske.
Pettäjä on huoripukki ja parisuhteeseen sekaantunut on huora! Niin yksinkertaista se on, että jopa sinun pitäisi ymmärtää se. Älä puhu rakkaudesta mitään, koska et edes ymmärrä mitä se tarkoittaa.
Täällä puhutaan uskottomuudesta, joten jätä teeskentelevä viisastelusi kantapubisi kuuntelijoille, niihin örisiöhin teet vaikutuksen "älykkyydelläsi".
Vuosia sitten tuli kokeiltua tuota toisen naisen roolia, vaikka aina olenkin sanonut, etten sellaiseen leikkiin ryhtyisi ja mielestäni parisuhteeseen kuuluu uskollisuus ja luottamus ja pettäminen on erittäin tuomittava teko.
Olin tuolloin tavannut miehen joitakin kertoja ja yksi yökin oli yhdessä vietetty, oltiin tuolloin molemmat vapaita. Asuin toisella paikkakunnalla ja törmäsin mieheen aina joskus sattumalta kotona käydessäni. Voin sanoa suoraan, että ennen kuin meidän välillä oli mitään edes tapahtunut, pelkkä katse häneltä "vei jalat alta". Olin todella rakastunut. Yhteisen yön jälkeen kului noin kuukausi, kun taas häneen törmäsin baarireissulla ja päädyttiin hänen luokseen joskus aamuyöstä. Aamulla mies totesi, että mun olis varmaan parempi lähtee, kun muija voi tulla poikkeen. Parin viikon kuluttua halusin selvittää asian ja kävin hänen luonaan. Kertoi miten on alkanut tapailla tätä naista ja heillä menee ihan ok. Oli kuulemma kiinnostunut kuitenkin minusta, mutta oli aikoinaan kuullut juttua, ettei muhun kannata paljoo rakastua, kun kuulemma mulla on tapana vaan häipyä, kun juttu muuttuu vakavammaksi. No niinhän mulla siihen mennessä olikin ollut tapana...
Muutama kuukausi kului ja jossain vaiheessa kuulin miehen muuttaneen naisen luo asumaan. Tuo mies oli kuitenkin koko ajan mielessä, en pystynyt unohtamaan vaikka mitä olisin tehnyt. Päätin tuolloin, että sai jäädä "ukkomiehet" tuohon yhteen yöhön, että vaikka tunteeni olisi mitä, en ala suhteeseen varatun kanssa.
Taas tavattiin sattumalta baarissa ja yöllä lähdettiin melkoisella porukalla miehen luo jatkoille. Avovaimo oli lomailemassa lapsiensa kanssa jossakin ja niinpä siinä viinasta viisastuneina elämää pohdittiin paljonkin. Mies "tilitti" mulle jossain vaiheessa miten ei rakasta tuota naista, miten sen kanssa ei mikään tunnu samalta kuin kanssani ym. Jotenkin vaan jäin yöksi ja tein just sen mikä mielestäni on ehkä törkein tapa pettää, eli harrastettiin seksi heidän yhteisessä sängyssään... Aamulla oli tosi paha olo kun tajusin mitä todella olin tehnyt ja kotiin päästyäni päätin, etten IKINÄ enää sekaannu tuohon mieheen, tuntukoonkin sitten miten "yhdeltä ainoalta oikealta" tahansa.
Parin viikon kuluttua mies kuitenkin oli "työmatkalla" samassa kaupungissa kuin missä itse asuin ja suhde jatkui siitä eteenpäin joitakin kuukausia. Varattu mies ei enää tuntunutkaan niin pahalta jutulta kuin aiemmin ja vaikkei me puhuttukaan kuin joskus harvoin tästä avopuolisosta, niin mun mielessä siitä tulikin se syyllinen, itse olin onneni ansainnut ja vain tuo paha nainen oli esteenä sille, etten joka ilta saanut mennä unelmamieheni kainaloon nukkumaan.
Jotenkin koko homma käänty päälaelleen ja uskoin tai huijasin itseni uskomaan, että tää on nyt sitä oikeaa rakkautta. Miehen avokki tiesi hänellä olevan suhde, en tiedä tiesikö minut, mutta oli kiusallista osua kauppajonoon peräkkäin ym. Muistan miten haaveilin, että me joskus yhdessä seistäs siellä kauppajonossa ja muutenkin toivoin, että se "väljähtänyt" yhteiselämä heiltä loppuisi.
Ei siinä miettinyt avokin tunteita, lähinnä avokkia piti esteenä ym, ja varsinkin sen jälkeen kun mies oli puhunut lähtevänsä kotoa ja haluavansa viettää elämänsä mun kanssa. Siinä kaikki asiat joita ennen oli pitänyt tärkeinä muuttu, ei sitä suhdetta voinut miettiä niin kuin mitä normaalisti miettisi parisuhdetta. Se on niin kiero maailma ja siinä on valehdeltava itselleen koko ajan, jotta pysyisi edes jotenkin järjissään.
No loppu tuli kuitenkin samana päivänä, jolloin pappani kuoli. Mies tuli luokseni, kun olin kertonut uutisen hänelle. Tuntui hyvältä, kun oli joku joka lohdutti. Tajusin kuitenkin silloin, ettei sellainen riitä mulle, vaan haluan enemmän ja turhia selittelemättä lopetin koko jutun. Aloin kuukauden kuluttua tuosta seurustella avokkini kanssa ja nyt kolme ja puolivuotta myöhemmin meillä on yhteinen koti ja lapsi. Tämä mies johon olin suhteessa erosi aika pian meidän jutun loppumisen jälkeen. Olen nähnyt hänet vain muutaman kerran tänä aikana ja pakko on tunnustaa, että mies saa vieläkin jalkani veteläksi ja pään sekaisin. Rakastan kuitenkin miestäni enkä halua lähteä tuohon leikkiin enää milloinkaan.
Jos jostakusta tuntuu, että tuollainen toisena naisena/miehenä olo parantaa itsetuntoa tai omanarvontuntoa, uskoisin tuolloin ihmisrukan mielen olevan sellaisessa tilassa, että vauhdilla apua hakemaan. Siitä kun ei jää eikä kuulukka jäädä kuin paska fiilis ja rikkinäinen sydän.
Sillä hetkellä kun silloin vuosia sitten oltiin yhdessä, ei siinä ollut avovaimoa, ei vastuuta eikä mitään "häiritseviä tekijöitä", oli vain me kaksi. Paska fiilis iski vasta aina jälkeen päin ja monesti mietein miksi jatkan. Kuitenkin se (olkoon vaikka vaan kuviteltua) yhteys joka tuolla hetkellä oli, kun yhdessä oltiin, oli niin vahva, etten pystynyt jättämään tuota suhdetta.
Oon ihan vakavissani joskus jälkeen päin miettinyt, kun omassa suhteessa on ollut "kivikkoista", että jos ihmiselle on olemassa "vain se yksi ainoa suuri rakkaus", niin tuo mies on sitä minulle. En tiedä miehen ajatuksista näin jälkeen päin, mutta joku osa mussa haluaa uskoo, että hänkin tunsi samoin. Todella rakastan miestäni, mutta aina välillä tulee mieleen, että millaista elämä olisi tuon toisen miehen kanssa. Tavallista arkeahan ei tuollaisessa suhteessa eletä.
Olen myös miettinyt, että luottaako "toinen nainen" ikinä täysin miheen, jos parille tulee ero uskottomuuden takia ja mies päätyy toisen naisen puolisoksi. En ainakaan itse luottaisi.
Kiitos tekstistäsi ja toivon sinulle hyvää jatkoa miehesi kanssa,äläkä koskaan häntä petä.
Hyvää kesää
Kiitos itsellesi. Oli mielestäni hienoa, että joku ottaa tämän aiheen puheeksi, koska kyllä osa vastuusta kuuluu mielestäni myös "toiselle naiselle" kun hän alkaa suhteeseen varatun miehen kanssa. Mieshän se on loppujen lopuksi se suurin sika, kun ei kieltäydy, mutta ikävän usein naiset etsivät (tieten tai tietämättään) juuri näitä varattuja miehiä. Toivotaan, että tällainen keskustelu saa edes jonkun tajuamaan mitä on tekemässä, ja mahdollisesti lopettamaan ennen kuin sattuu. Ikävää, että täälläkin niin moni neitonen leuhkii suhteellaan varattuun, itse kun en tuolloin olisi kehdannut asialla leuhkia.
Hyvää kesää sinullekin ja kaikille muille.
Olen toinen nainen, mutta olen kai myös ensimmäinen nainen, koska olen varattu. Ulkopuolinen suhde on tehnyt minut onnelliseksi ja vihdoin nautin elämästä. En tiennyt, että rakkaus voi tuntua näin ihanalta.
Uskomatonta on näiden naikkosten röyhkeys. Täällä sitä retostellaan miten sekaannutaan ukkomiehiin ja ollaan niin helkutin ylpeitä siitä. Jokukin totes, että ei ihastunut varattuun mieheen vaan mieheen. Sitten nää pikku lumput uskoo miehiä, kun valittavat kotiolojaan, ja ollaan kertomassa meille muille, että me ei tietenkään voida ymmärtää, kun ei olla koskaan koettu sitä todellista suurta rakkautta...
Kusta on päässä, kun ees kehtaa täällä leuhkia suhteillaan. Pikku onnenhetkiä salaisessa piilopaikassa ja suurta rakkautta. Toivonpa että tallentavat koneelleen omat tekstinsä, niitä kun voi sitten itsekseen lueskella, kun suhde oaljastuu ja mies rientää kotiin vannomaan ikuista rakkautta omalle vaimolleen.
Siitä tulikin mieleen, että vois herättää toisen keskustelun, eli miten moni mies haluaa palata kotiin, kun suhde paljastuu ja moniko valitsee tän toisen naisen. Uskoisin, että suurin osa hinkuaa kotiin perheensä luo ja loput etsivät uuden naisen, tuskin tuollainen "käytetty lumppu" sinkkumiestä kiinnostaa...
ovat tyhmiä ihmisiä, jotka eivät kykene normaaliin parisuhteeseen - kukaan ei lähde heidän kanssaan sellaiseen.
Heidän osakseen jää vain jonkun ukon panopuuna ja hyväksikäytön kohteena oleminen. Tottakai äijä puhuu kaikenlaista paskaa tuon reppanan korvaan ennen kuin tyhjentää pussinsa pesään.
Tällä palstalla nämä reppananaiset yrittävät todistella itselleen ja kohtalotovereilleen, kuinka "heidän syliään mies kaipaa, kun ei kotona saa lämmintä syliä...".
Tuohon sanon:
JA PASKAN MARJAT!!
Kyllä tyhmää ihmistä on helppo höynäyttää.
Mieshän siinä säälittävä ja raukka on kun täytyy toisen naisen vieteltäväksi joutua. Kyllä se on niin, että otan, nautin ja palautan kotiin. Pitäköön vaimorukka rippeet mitä jäljelle jää.
En voi millään ymmärtää tällaisia vaimoja, jotka eivät näe omassa ukkokullassaan (saatikka itsessään) mitään vikaa kun paljastuu, että heidän miehellään on ollut suhde toiseen naiseen.
Vaan ruvetaan haukkumaan sitä toista naista oikein olan takaa. Olkoon sitten mies tai nainen joka pettää, syy on aina sen varatun osapuolen!
Ja niin ikävää kun se onkin, niin mies/nainen joka on kerran pettänyt mitä todennäköisemmin tekee sen uudelleen (ja on varmasti tehnyt sitä lukuisia kertoja ennen "kiinnijäämistään")
Elämä on lyhyt, joka on löytänyt rakkauden nauttikoon siitä, joko julkisesti tai salaa...
latvasta laho!
Kiitos Annika, vihdoin ja viimein järkevä kirjoitus tähän juttuun. Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Tänne on moni kirjoittanut aivan idioottimaisia kommentteja, lähinnä mielestäni katkerat vaimot purkavat kiukkuaan ja samalla silittävät "rakkaan" miehensä kalsareita, kun samaanaikaan "toinen nainen" väkisin antaa miehelle seksiä, hellyyttä ja rakkautta.
Hyvää kesää sinulle !
alta arvostelun.
Miten voit yleistää noin rankasti? Millaisen yleistyksen keksit "toiselle miehelle" sillä heitäkin on, ehkä saman verran kuin toisia naisia? Puhuvatko naimisissa olevat naisetkin toiselle miehelle omasta suhteestaan muka pelkkää paskaa? Höynäytetäänkö toisia miehiä yhtälailla kuin toisia naisia? Ettei vain olisi niin, että jokainen "tapaus" on erilainen? Ulkopuolinen voi kommentoida muttei arvostella: Arvostelemalla nimittäin loppuu keskustelu. Arvostelu kertoo siitä, ettei kykene ottamaan toisen informaatiota vastaan.
"Silloin...
Kirjoittanut: Kolmas nainen, 20.7.2004 klo 10.04
Minun puolestani saa nauraa partoihinsa,pääasia että minä olen saanut osani ja nauttinut :D Sillä ei ole väliä,mitä hän sen jälkeen tekee kun poistuu luotani,vaan sillä kun hän on luonani :D"
"Ihan yksi lysti onko mies varattu vai vapaa,jos hän on minusta kiinnostunut ja minä hänestä.
Nyt lähden oman varattuni kimppuun..."
"Mies.
Kirjoittanut: Toinen, 22.7.2004 klo 13.26
Mieshän siinä säälittävä ja raukka on kun täytyy toisen naisen vieteltäväksi joutua. Kyllä se on niin, että otan, nautin ja palautan kotiin. Pitäköön vaimorukka rippeet mitä jäljelle jää."
-------------------------------------------------
Oheisia kommentteja tässä ketjussa laukovien kana-aivoisten hempukoiden kanssa en ryhdy keskustelemaan. Lauon vain omasta puolestani muutaman totuuden yleisen keskustelun mausteeksi.
Jääköön muut halukkaat keskustelemaan kyseisten röyhkeiden ukkomiesten hyväksikäytössä olevien reppanapanopuiden kanssa.
Ei viitsitä vähätellä huoria, he sentään tajuavat ottaa palveluistaan maksun! Nämä toiset naiset kun eivät sitä ymmärrä tehdä, annetaan vielä psykologi/terapeuttipalvelut samaan syssyyn, kuunnellaan ongelmat ja annetaan myötätuntoa ja sääliä näille miesraukoille.
Ja on hyvä tietää jo etukäteen, että millaisten miesten kanssa avioliittoja kaatavat. Tuskimpa mies on uskollinen toisellekaan, koska ei ollut ensimmäisellekään... En voisi luottaa.
Miksi aina pitää syyttää sitä toista naista? Kauan sitten itse olin tietämättäni se toinen ja olen siitä todella pahoillani. Jos olisin tiennyt, että miehellä on vaimo ja perhe olisi homma jäänyt siihen, ennen kuin kunnolla alkoikaan. Ja jäikin välittömästi, kun asiasta kuulin, vaikka se kipeä paikka olikin. Kenenkään perhettä en tietteni ala rikkomaan, oli kyseessä sitten miten, muka onneton liitto hyvänsä!
Mutta näitä vapaina esiintyviä miehiä löytyy ikävä kyllä joka paikassa ja joka lähtöön. Sormukset ovat tietenkin poissa ja ilmeisesti usein, kun nimettömästäkään ei huomaa, että kaveri on varattu.
Eli miehelle joka haluaa pettää vaimoaan, tee edes se rehellisesti ja pidä sormus sormessasi, ettet houkuttele valheellisesti mukaasi naista, joka haluaa löytää omansa vapaiden joukosta. Tällainen mies ei ole mistään kotoisin pettäessään sekä uutta ystävätärtään että vaimoaan ja perhettään kokonaisuudessaan.
ja huora on HUORA ja tyhmä on TYHMÄ = nimimerkki "Kolmas nainen".
MOT.
Ja siveä on siveä...vaikka kuinka tekisi mieli kokeilla:)
haisee pahalle ja aiheuttaa pelkkää harmia. Miksi sitä pitäisi kokeilla?
Mistäs sinä sen tiedät jos et ole kokeillut? Vai oletko kuunnellut silmät kiiluen pili kovana isojen poikain juttuja? (parempaa huolta vosut pitää tavarastaan kuin muut:))))
jos aviomies/aviovaimo käy pettämässä, voi asiaan suhtautua kahdella tapaa.
1. ryhdytään avoimeen suhteeseen, jolloin pysytään yhdessä mutta molemmille sallittu satunnaiset ulkopuoliset suhteet.
2. erotaan.
jos suhde on siinä tilassa että miehen/vaimon pitää rampata kokoajan rakastajansa luona ja valitella kokoajan kuinka kotona menee huonosti niin hittoako siinä sitten roikkumaan.
ei suhde ole koskaan kenenkään 'syy', esim. ei kukaan nainen voi houkutella varattua miestä suhteeseen jos MIES EI ITSE SUHDETTA HALUA.
en tajua miten naiset jaksaa olla niin typeriä idiootteja että syyttävät toisia naisia siitä että miehet pettää. jos parisuhteesta on rakkaus loppu ja rakkautta haetaan muualta, tulee parisuhde purkaa. niin yksinkertaista se on, eikä se ole kenenkään syy.
ja muistakaa, ei ketään voi pakottaa rakastamaan!
eiköhän tämä keskustelu siis ole tässä.
Naiminen ja rakastaminen ovat aivan eri asioita. Rakastaa voi ilman naimista ja naida ilman rakastamista.
...ukkomieheen alkoi n.2 vuotta sitten. Hän on nelikymppinen 3 lapsen isä, naimisissa 19v. Minä olen 26v, avioliittoa takana 6v, mulla ei ole lapsia.
Tilanteemme tuntuu tällä hetkellä toivottomalta. Olemme umpirakastuneita toisiimme. Kyse ei ole vain seksistä, itse asiassa mahdollisuuksia sen harrastamiseen on äärimmäisen vähän.
Ukkomieheni vaatii mua jättämään oman liittoni ja että menisimme yhteen, hän on kerran jo kotoaan lähtenyt mutta palasi takaisin kun en hänen matkaansa lähtenyt. En uskaltanut. Niin moni asia arveluttaa ja pelottaakin; Hänen lastensa kohtalo, ikäeromme, oman mieheni sydän särkyisi ja miten se arki sitten sujuisikaan... Ja jotenkin olen jo tottunut tähän arkielämään, olen naimisissa ja mulla on rakastaja. Kylmää tekstiä, tiedän, mutta en voi särkeä niin montaa asiaa... Ja minuahan yksin syytettäisiin kaiken rikkomisesta kuten tätäkin palstaa lukiessa huomaa.
Kirjoitit, Vaimo, "naisille jotka sekaannutte naimisissa oleviin miehiin." Kuka sekaantuikaan? Arvaa vain kuinka kauan yritin vastustaa tunteitani tuota miestä kohtaan joka minua väsymättä piiritti. Entä miehet jotka sekaantuvat naimisissa oleviin naisiin, mitä mieltä heistä olet?
"Onko itsetunnolle hivelevää olla olkapää jne.." Olkapäinä toimitaan toinen toisellemme. Huonosti kun menee niin kiukkuamme ja itkemmekin yhdessä. Välillä hänellä menee huonosti välillä minulla. Ja emme KOSKAAN hauku keskenämme puolisoitamme, siihen ei ole tarvetta. Kotiasioista kyllä keskustellaan välillä.
Ja noista juhlahetkistä, kyllä tässä on pudottukkin korkeelta ja kovaa, olemme jääneet kiinnikkin. Voin vakuuttaa että juhlat oli kaukana kun vaimonsa soitti miehelleni. Silti jatkoimme pidettyämme hetken matalaa profiilia.
Kyllä "minun" ukkomieheni on hyvinkin avoimesti eritellyt omia virheitään siitä miksi liitto on karilla. Samoin olen tehnyt minäkin, ei tässä auta kun peiliin katsoa. Se on ollut erittäin helpottavaa, joskin syntyy hieman ristiriitainen tilanne koska yhdessä löydämme myös ne keinot joilla oma liitto saataisiin toimimaan...raastavaa. Toisaalta näemme jo nyt ne karikot jotka me tulevaisuudessa ehkä osaisimme kiertää ensi kerrasta viisastuneina.
"Miltä teistä tuntuu...kun tiedätte että rikotte monen liiton jne" Vastaus: hirveältä. Siksi tämä tilanne onkin venynyt näin pitkälle. En uskalla tehdä ratkaisua koska aina joku loukkaantuu. Ja loukkaan kaiken aikaa kun jatkan tätä. Jos jätän rakastajani, särjen itseni, ehkä lopullisesti.
En ikinä toivonut tällaista tilannetta. Kunpa en olisikaan tavannut häntä..!
Ymmärrän sinua Vaimo, kuten myös rakastajani vaimoa. Kaiken sen harmin jälkeenkin mitä tuo nainen on minulle aiheuttanut en vihaa häntä. Toivoisin hänellekkin vain onnea.
En tiedä mitä minun tulisi tehdä; Jätänkö rakastajani ja samalla heitän ehkä elämäni onnen katuojaan. Omat liittomme tuskin tulevat enää kovin onnellisiksi tämän episodin jälkeen. Vai jätänkö kultaisen aviomieheni joka vain haluaa yrittää kanssani mutta jota mä rakastan enää kuin veljeäni? Otanko rakastajan omakseni ja samalla 3 suloista nappisilmää jotka vihaavat mua luultavasti sydämensä pohjasta? Heidän äitinsä on jo ajat sitten aivopessyt pienokaiset mua vastaan termein "isin huora" "äitipuolipillu" yms.. Kestäisinkö lisäksi vielä suvun ja ympäristöni syyttelyt perheenisän vamppaamisesta? Vaikeita kysymyksiä...
Siis tilanne on nyt tämä. Molempien perheet on näin tyytyväisiä ja me saamme edes hetkittäin olla yhessä. Henkisesti ottaa kyllä välillä tosi lujille, varsinkin nyt kun toteutimme haaveemme ja teimme pienen ulkomaanmatkan yhdessä. Vaikeaa palata taas tähän arkeen kun saimme siellä olla avoimesti yhdessä. Ja raskasta on tämä valehtelukin, mutta ei auta. Kaikella on hintansa.
Minun tapaukseni on tällainen. Ei kaikki toiset naiset (tai miehet) ole vampyyrimäisiä väijyjiä, jotka aina vaanivat uutta saalista. Ihmisiä mekin vain olemme, tunteinemme vikoinemme päivineen. Ei pettäminen ole aina pahassa tarkoituksessa harkittu teko, kaikki ei ole niin mustavalkoista.
Mukavaa kesänjatkoa sinulle, Vaimo, toivottavasti asiasi sujuvat parhain päin!
Uskoisin, että kirjoituksesi oli juuri sitä mitä jutun aloittaja kaipasikin. Koko keskustelu vaan on nyt mennyt "toisen naisen" haukkumiseksi.
Nyt on vaan jauhettu "huorista" ja joku onkin kysellyt, että missä on miehen vastuu (tai naisen). Totuushan kuitenkin on se, että pettäjä itse tekee ratkaisunsa. On vaan järkyttävää lukea, miten nuoret(?) tytöt leuhkivat suhteillaan ukkomieheen ja uskonkin, että se juuri on laukaissut täällä huoraksi haukkumisen. Oli "hieno" lukea miten olet miettinyt noita asioita ja samanlainen pohdinta tekisi varmasti hyvää noille tytsyillekkin (jos vaan kantti kestää syvällisempää pohdintaa).
Tiedän tunteet joita käyt läpi, toivottavasti löydätte edes hiukan siedettävän ratkaisun tilanteeseenne, ainakin kuulostit siltä, että haluat ratkaista asiat.
Hyvää kesää sinulle!
...en mitään niin haluaisikaan kuin ratkaista tämän helvetillisen tilanteen. En vain todellakaan tiedä mitä minun tulisi tehdä. Tämä on minulle uusi tilanne, en ole milloinkaan parisuhteeni aikana (yht. 11v.) ollut näin rakastunut toiseen, pikku ihastuksia nyt on tullut ja mennyt. Mutta nuo ihastukset ei milloinkaan uhanneet liittoani, enkä ole koskaan aiemmin pettänyt, en edes harkinnut pettäväni miestäni.
Kenet minä jätän, vai jätänkö kaikki ja kaiken? Minä tämän kai joudun ratkaisemaan koska kukaan ei (valitettavasti..?) jätä minua. Moraalisesti olisi kai oikein että hylkään rakastajani ja alan elää kunnon aviovaimon elämää. Mutta, onko kukaan enää sitten onnellinen meistä neljästä? Puolisoille olemme kärynneet useampaan otteeseen yhteydenpidosta. Kai hekin aavistavat salaisen rakkautemme, eivät vain halua sitä hyväksyä. Sekö on sitten onnea että elämme onnettomissa liitoissamme ja kaipaamme toisiamme? Vai korjaako aika kuitenkin tilanteen niin, että kielletyt tunteet hiipuvat? Vai pitäisikö vain rohkeasti erota edellisestä puolisosta ja tunnustaa aidot tunteensa? Voisihan sitä ajatella niinkin, että sillä tavoin "vapauttaisimme" "exät" myös elämään omaa elämäänsä ja löytämään ihmisen jonka kanssa tulisivat onnellisiksi. Vaikka he eivät nyt katkeruuksissaan sitä heti tajuaisikaan...
Ja vielä pelkään sitä, että olenko kuitenkin vain huumaantunut tästä rakastumisen tunteesta, kun oma liitto on jo arkipäiväistynyt? Joka suhde kuitenkin tasoittuu ajallaan, tiedän sen.
Apua olen ihan sekaisin...!
Olisipa kiva kuulla teidän muiden kokemuksia elävästä elämästä vastaavissa tilanteissa. Hyviä sekä huonoja. Miten ratkaisitte tilanteen? Jäikö mikään kaduttamaan?
Auttakaa naista mäessä...=(
Hei Kismet, kovin vaikeassa ja raastavassa tilanteessa olet. Kerroit että suhteesi on kestänyt jo 2 vuotta, eli se ei ole vain ihastusta vaan todella syvää rakkautta molemminpuolin. Mielestäni eroat nykyisestä miehestäsi ja jatkat joko yksin tai tämän uuden suhteesi miehen kanssa. Jos aiot jatkat nykyisen miehesi kanssa niin valehtelet sisimmissäsi kokoajan itsellesi ja miehellesi, kerran sydämmesi on muualla. Uskon että päätöksesi mihin suuntaan vaan on todella vaikeata. Neuvoni on tee niinkuin sydämmesi sanoo. On loistavaa olla rakastunut ihan aidosti ja tosissaan.
Hyvää kesän jatkoa!
Tämä ei ole loukkaus eikä mitään vitt**a.
Olet selvästi sekaisin ja tarvitset ammattiauttajan apua. Suhde ukkomieheen on pelkkä vitsi ja turvaudut siihen kun et muuten osaa "oravanpyörästä" pois. Mene terapiaan tai aloita keskustelu jonkun ULKOPUOLISEN kanssa, joka osaa ottaa asiaan objektiivisesti.
Kyllä aikuisen miehen pitää itse tietää mitä tekee. Jos mies ei näe avo/aviovaimoa esteeksi toisen naisen kanssa olemisella niin ei se sen toisen naisen vika ole! Itse olen sinkku ja oletan, että mies kykenee tekemään omat päätöksensä. En ole varattujakaan ikinä väkisin vienyt:).
"Itse olen sinkku ja oletan, että mies kykenee tekemään omat päätöksensä. En ole varattujakaan ikinä väkisin vienyt:). "
Johdatetaan tätä. Jos sinut ryöstetään, hakataan ja raiskataan puistossa ei se ole tekijän vika, koska:"aikuisen miehen pitää itse tietää mitä tekee". Syyllinen on uhri, koska "mies kykenee tekemään omat päätöksensä".
Hyväksyt moraalittoman yhteiskunnan, jossa ei tarvitse noudattaa yhteiskunnan pelisääntöjä.
Kaikki on sallittua, kun ei vaan jää kiinni.
Kirjoita komenttisi tänne, kun olet naimisissa ja miehesi pettää sinua toisen naisen kanssa. Olet jo kirjoittanut puolustuksen miehesi rakastsajattarelle.
"Jos mies ei näe avo/aviovaimoa esteeksi toisen naisen kanssa olemisella niin ei se sen toisen naisen vika ole!"
Ahaa... olen kyllä eri mieltä kanssasi.
Kuvailemallasi järjettömällä ja RIKOLLISELLA toiminnalla ei ole mitään tekemistä aiheen kanssa. Siinähän jollekin tehdään jotain sellaista mitä hän ei halua tehtävän.
Rakkaus yms. jutuissa on kaksi haluavaa osapuolta eikä mitään rikollista. Voihan tietysti alhaisella älykyysosamäärällä ajatella, että se sohvalle itseään pullamössöllä täyttävä läski akka ei halua, että hänen mies viedään:).
Jos mieheni vietäisiin niin sitten pitäisi varmaan katsoa peiliin. Kyllä normaali mies pysyy vierellä, kun vaan muistaa pitää hänestä hyvää huolta;) ja samalla tekee itsestäänkin haluttavan kumppanin.
Kuulut siis siihen naisten ryhmään, joka kuntoilee, meikkaa ym ihan vaan miestä miellyttääkseen? Kaikki miehen eteen tekevä naikkonen, joka täällä puolustaa "toista naista", ikävää, että tietyllä tavalla jutut menee nyt ristiin. Osa kun vannoo sen suuren rakkauden nimeen, kun tekojaan puolustelee, sinusta ulkokuori on se millä mies pidetään. Kai seuraavaksi puolustelet tekojasi haukkumalla lisää näitä pullamössöja, kun eivät suostu esim. ottamaan suihin ihan vaan noin niinkuin miestä miellyttääkseen...
Rikollista ei pettäminen lain mukaan ole, mutta moraalisesti erittäin arveluttavaa. Luulisi, että kaltaisesi trimmattu neito löytäisi vapailta markkinoilta seuraa, mutta ehkä varatuissa on hiukan enemmän jännitystä muuten niin kuolleeseen sielunelämääsi.
Yhteiskunnassa on moraalisääntöjä, joita täytyisi noudattaa. Tämä on tärkeää jo yhteiskuntarauhan takia. Mitä tapahtuisi jos liikenteessä jokainen liikkuisi omilla moraalisäännöillä? Kaaos.
Jos parisuhteeseen sekaantuu sanotaan, että suhteen pettäjä teki huorin ja se on täysin oikea määrittely. Myös suhteeseen sekaantuvaa sanotaan huoraksi, joka sekin on oikea määritelmä.
Tekosyynä voidaan käyttää rakkautta, seksiä tms. Mutta todellisuudessa parisuhteeseen sekaantuvan oma maailma on niin köyhää, että sekaantuja ei löydä tietä ulos muuten, kuin olemalla patjana ukkomiehille/akkanaisille. Pettäjät elävät valheessa, ja monet häikäilettömät parisuhteen uroot/naaraat käyttävät tätä tietoa häikäilemättä hyväksi. Miten on mahdollista, että sinkut eivät muka löydä toisia sinkkuja? A-pu-va.
Ulkonäön hoitaminen on osa parisuhdetta. Mutta seurustelun pitäisi kestää sen verran kauan, että näkee toisen "itsensä hoitamisen" tason. Ei pidä valita väärää eikä toisen luonnetta voi muuttaa.
Pitää hyväksyä se oma rakas sellaisena kuin hän on. Jokainen muuttuu vuosien myötä, myös sinä SexyNainen. Kokeileppa viehätystäsi kun olet 60-kymppinen, en usko, että 20-kymppisillä viisari värähtää mihinkään suuntaa.
Mitenkähän tän nyt nätisti sanoisi tai samapa tuo, joku ottaa pultit kuitenkin.. Miksi aina poika/tyttöystävän, avo/aviopuolison pettäminen on sen toisen naisen/miehen syy? Ajattelisin paremminkin, että pettämiseen tarvitaan kaksi? Ihan yhtälailla se rakas puoliso on syyllinen tapahtuneeseen, kuin se kolmas pyöräkin. Tuskin kukaan raahaa vastoin toisen tahtoa ketään punkkaansa..tai enpä ole ikinä kuullut moisesta? Tai jos joku on, niin luulen, että silloin on tosi törkeesti valehdeltu päin naamaa! En nyt tahdo ketään loukata ja se petetyksi joutuminen ottaa koville ja menee aikaa, ennenkuin luottaa taas. Enkä myös kiittele tällä viestillä pettäjiäkään, he ovat ihmisistä alhaisimpia. Että näin..
Veit sanat suustani!
Pettäminen tuntuu kaksin verroin raskaammalta ja kohtuuttomalta kun pettämisosapuolena onkin tuntemasi ehkä läheinenkin ihminen eli joudut koko ajan miettimään kuinka se läheinen lipevästi oli ystäväsi ja koko ajan havittelinkin vain puolisoasi. Tottakai puolisosikin on yhtälailla syyllinen, mutta tämä asetelma tekee pettämisen vieläkin "raaemmaksi"!
Joudut joka päivä tilanteen eteen että ehkä joudut asiaa selittelemään tai tapaat ystäväsi joka on muhinoinut puolisosi kanssa jne....
Vituttaa suoraansanoen ja toivoisi että tuo "toinen" olisi ollut täysin vieras ihminen.........
Kirjoituksesi oli niin naivi, että olet taatusti teini-ikäinen.
Jos viestisi oli minulle, niin tuotan pettymyksen sulle! En ole teini, olen vaan ihan puhtaasti realisti! Arvasin, että jokuhan siitä herneet vetää, vaikka kuinka nätisti sanoisi asian! Ehkäpä olisi ollut mieleisempi viesti, jos olisin kiihkoillut ja vaatinut niitä "toisia naisia" roviolle poltettavaksi? Sori, ei mitenkään pysty tuohon, kun olen oppinut katsomaan maailmaa ilman niitä ruusunpunaisia laseja! =)
Vaikka kuinka tän nätisti sanoisi tai samapa tuo, joku ottaa pultit kuitenkin. Kasva ensin aikuiseksi, näe ja kierrä maailmaa. Sitten kun olet täysikasvuinen, omassa liitossa ja koko pienellä sydämellä rakennat avioliittoasi vain huomataksesi, että puolisosi nai kaikki toisia naisia. Muista silloin että:
"Miksi aina poika/tyttöystävän, avo/aviopuolison pettäminen on sen toisen naisen/miehen syy? Ajattelisin paremminkin, että pettämiseen tarvitaan kaksi? Ihan yhtälailla se rakas puoliso on syyllinen tapahtuneeseen, kuin se kolmas pyöräkin. Tuskin kukaan raahaa vastoin toisen tahtoa ketään punkkaansa..tai enpä ole ikinä kuullut moisesta? Tai jos joku on, niin luulen, että silloin on tosi törkeesti valehdeltu päin naamaa!"
Älä muutu katkeraksi vaimoksi vaan ole ymmärtäväinen ja hyväksy se, että sinä olit syyllinen miehesi aviorikoksiin, jotka miehesi teki. Sitä ennnen kasva aikuiseksi! Tai älä sittenkään, täytyyhän miehelläsi olla jotain naurettavaa rakastajattarensa kanssa.
Syy pettämiseen on aina toisissa ihmisissä eli toinen nainen/mies on syyllinen samoin kuin rakastaja/rskastajatar. Kuka on syytön? Ketä jää jäljelle? Kirjoituksesi perusteella sinä itse!
;-D
Olet oikea "enkeli"! Ainakin omasta mielestäsi. Vai oletko itsekäs narttu, joka ei ajattele muuta kuin minä minä minä ?
...että moni mies toisen löytäessään on jo henkisesti eroa tehnyt vaimostaan. MONI MIES TARVITSEE POTKUA KOTIPIIRISTÄ JA SAMALLA VETOA ULKOPUOLELTA VOIDAKSEEN EROTA..näin joku asiantuntija kirjoitti eräässä artikkelissa.
kun rakkaus iskee se iskee oli sitten varattu tai ei, jos oma vaimo ei ole tuntunutkaan siltä mitä halusi ja mieluisampi kumppaniehdokas löytynyt toisaalta, on seuraus ilmeinen. kyseessä ei aina ole mikään hetken huvitus vaan monessa tapauksessa löytyy uusi elämänkumppani. sitä on katkerien vaimojen helppo syyttää toista naista tai sanoa että se on vaan hetken himoa, kun pahemmalta tuntuisi huomata että se onkin rakkautta. toki on näitäkin häntäheikkejä, jotka punnkkaavat joka naisen luona, mutta tällaisissa ukoissa tuskin on mitään kiinnipitämisen arvoistakaan.
Tiedän työpaikaltani ukkomiehiä, jotka naivat ja pettävät vaimoaan. Nainen oli firman nuori bimbo, jota käytettiin hyväksi. Välillä kävi sääliksi kun se ei tajunnut, että sitä pidettiin patjana.
Pettäjillä ei ole mitään tarkoitusta erota vaimostaan vaan he elävät onnellisesti. Joskus tulee mieleen, että kunhan niiden vaimot tietäis niin johan kaulin heiluis.
Jos liitto ei toimi niin pitää erota. Miksi kiusata itseään ja tehdä avio-helvetti? Katkeroitua ja riidellä? Tottakai vaimo/mies on katkera! Tämä puoliso oli koko sielultaan ja sydämeltään rakentamassa yhteistä tulevaisuutta ja puoliso sylkee silmille. Omituista on se, että syytetään vaimoja katkeriksi eikö omituisinta olisi se, että pettävä puoliso havaitsee vaimonsa iloitsevan erosta? Sellaistakin on tapahtunut ja liitosta lähtenyt puoliso on uuden "rakkauden" kadottua ruinannut takaisin vaan eipä ole päässyt.
Esim juoruna: Tämän vuoden tangokuningatar. Hän lähti parisuhteesta toisen rakkauden mukaan mutta kun rakkaus katosi niin eipä vanha suola enää janottanut miehellä. ;-D
Eroamisen jälkeen, uusiosinkkuna voi hillua vapaasti aidan takana missä ruoho on vihreämpää.
itse olen sinkku ja muutaman kerran ollut varatun miehen kanssa, yleensä he eivät ole edes puhuneet koti asioistaan mitään! eli en ole aina edes tiennyt ennen kuin olen kysynyt että asutko yksin vai millanen potretti siel kotona on?? vastaus onki sit ollut, että onhan siel vaimo ja lapsia..
eli se ei kovin useinkaan edes selviä että mies on varattu jos nainen ei sitä erikseen kysy!
eli aika paha sitä on tutustua miehiin kun ilmoittaa äijälle heti alussa että ei kiinnosta varatut kun sinkutki on jo tarpeeks vaikeita.. tämän jälkeen mies ei kyl myönnä perhejuttujaan tai vaihtaa puheenaihetta sujuvasti..
ennen oli niin helppoa kun kaveri meni kysyyn joltain pojalta että alkaisko se seurusteleen mun kaa.. ;)
Jos olisin mies, niin en mäkään viihtyis tollaisten skitsojen ämmien kans, vaan lähtisin niin, että pillit vinkuu! Koko lauma aivan joukkohysterian vallassa, toinen toistaan paremmin maalailee piruja seinille ja lietsoo kyttäämään ukkojaan, etteivät vaan lankea sen toisen naisen pauloihin! Enpä mieti enää yhtään, miksi naisia sanotaan kanoiksi, täällähän niitä on koko lauma ja vieläpä päättömiä sellaisia! Pikku vinkki; mitäpä jos nappaisitte koneen kiinni, menisitte sen olohuoneessa urheilua katsovan miehenne luokse ja viettäisitte yhdessä aikaa. Jos ei sitten muuten niin, vaikka sitä urheilua katsomalla. Voisitte ehkä pelastaa jotain, jos pelastettavissa on!
p.s. kiitoksia otetaan vastaan!
järkevästä puheenvuorosta. Samantapaisia on yritetty tuolla seassa tuoda esiin, mutta se on kuin tuuleen huutaisi. Kun menee ukkonsa viereen katselemaan urheilua, se saattaa (tämä on lainaus eräältä palstalta) jopa hieroa tissiä ja sanoa tykkäävänsä. Njam...
Tekstisi oli todella alatyylistä ja poissatolaltaan olevan ihmisen kirjoittamaa.
Ystävällisesti ja vilpittömästi sanottuna olet sairas ja sinun pitäisi hakeutua hoitoon.
Tuo nyt ei ollut lainkaan sairasta, vaan totuus, joka kannattaa tuoda esiin, vaikka sitten hieman karummin. Tuollainen parisuhde on jo henkistä väkivaltaa ja joka ei itse ymmärrä lähteä siitä pois, niin tarvitsee ulkopuolista tukea.
Totuus, joka kannattaa tuoda esiin? Ketjun ensimmäinen kirjoittaja kertoi toisen naisen rikkoneen parisuhteen. Se on totuus, mutta edes hän ei yleistä sitä kaikissa parisuhteissa olevaksi asiaksi. Hän pikemmin (asiallisesti) vetosi (toisiin) naisiin, että näin ei kävisi toisille parisuhteille.
Tämä vetoomus aiheutti tämän ketjun aloittajassa hysteerisen kohtauksen, jossa mentiin henkilötasolle loukkauksiin. Epäilemättä tämän ketjun henkilö tarvitsee ammattiauttajan apua.
Jos parisuhteessa (ei kuitenkaan tässä tapauksessa) on henkistä väkivaltaa niin ratkaisu siihen ei ole rakastajattaren ottaminen.
Mielestäsi ratkaisu pääketjun aloittajalle on tarve "ulkopuolisesta tuesta". Rakastajattaren ottaminen ei ole sitä, jopa toisen naisen pitäisi ymmärtää olevansa vain välikappale, jota käytetään hyväksi.
En oikein ymmärrä,mitä tarkoitat??? en ole saanut mitään hysteeristä kohtausta,mutta moni muu täällä on mennyt asiattomuuksiin.huomaanpa vain,että aihe puhuttaa..Toiset puolustautuvat ja toiset syyttävät
että hyvää kesäåä vain kaikille
...ja ehkä aika outoakin, tai sitten vain ymmärrettävää, ehkä säälittävääkin tässä ketjussa alkuperäisen reagointi kirjoituksiin. Hän vastaa itseään miellyttäville ihmisille ja omia näkemyksiään tukeville mukavasti. Muille vain ympäripyöreää tai ei ollenkaan.
Kuten nimmareille Minä vaan tai Häpeän, alkuperäinen vastasi asiallisesti ja kivasti. Kun taisi niiden puheet olla kuin tilattuja aloittajalle..? Entäpä esim. nimmari Kismet? Kirjeensä oli tosi asiallinen ei ehkä mukavaa luettavaa..?! Asiallista silti. Mutta kommentteja ei ole nähty ainakaan täällä vaikka aloittaja keskusteluun haastoikin.. ?
Huorittelut saavat jäädä omaan arvoon niitä ei viitti kukaan kommentoida.
Haluisin vaan "nostaa" taas tän keskustelun, ihan asiallinen kun on..
Ymmärrän hyvin mitä ajat takaa ja syy miksi en kaikkiin ole vastannut on ajanpuute.Täällä on monta kirjoitusta, johon olisin halunnut vastat,mutta aikani on rajallinen. Lisäksi täällä on ollut epäasiallisiakin kirjoituksia,joihin en edes viitsisi vastata,vaikka olisi aikaakin.
kismetin kirjoitus oli asiallinen,avoin ja osaksi epätoivoinen.Hänelle haluan sanoa,että jokainen ratkaisee kuitenkin tekemisiensä seuraukset itse.
Olkoon ratkaisu mikä tahansa, aina sattuu johonkin/joihinkin tosi pahasti.Lisäksi mielestäni hän on jo asioissaan niin pitkällä että eiköhän hänen ole helppo tehdä ratkaisunsa.
Lisäksi en kaipaa sääliäsi pätkääkään,koska olet nyt tehnyt hieman vääränlaisia tulkintoja.voit haastaa keskusteluun jos haluat ja mikäli aikani siihen liikenee,nyt vain niin paljon muuta mielessä ja työtkin pitäisi hoitaa.enkä satu olemaan työssä,jossa voi päivätolkulla istua koneen ääressä ja vastailla jokaiseen huoritteluun.
hyvää kesää kuitenkin ja kiitos kommentista