voiko olla ystävä

...no mä ainakin tykkäisin kyttyrää tuollaisesta! Eli meidän suhteessa sellainen ei toimisi. Ellei sitten ole kyseessä lapsuudenkaveri, jonka kanssa ei ikinä ole mitään ollutkaan. Kyllä sen pian huomaa jos on jotain meneillään.

voi olla ilman lääppimistäkin. Minäpä kutsuihin semmoisen ystävän kylään ja vähän tenttaisin.

Olen nyt seurustellut 6 ja puoli vuotta. Opiskelen luokalla, jolla olen ainoa nainen. Se on minä ja kahdeksan poikaa. Jos haluan yleensä harrastaa jotain sosiaalista toimintaa opiskelijakavereitteni kanssa, niin se on välttämättä miesseurassa. Ja minä sovin tuohon miesseuraan, paremmin, kuin ikinä naisporukkaan ...

Paljon on kiinni siitä, mitä itse viestittää. Minulla on sormus sormessa ja mainitsen mieheni usein, olen tehnyt selväksi, kuinka paljon ukkoani rakastan ja kuinka perusteellisesti ja peruuttamattomasti varattu olen. Mieheni on tavannut erilaisten opiskelutyöjuttujen yhteydessä kaikki nämä "pojut".

Mitään ongelmia ei ole ollut.

Ei minua ole vielä pyritty suukottelemaan. Halaamaan ja tönimään kyllä, kännissä, sillatti jätkähengessä.

Mutta sellainen pussaskelu olisi kyllä liikaa, sillä eiväthän he toisiansa muutenkaan pussaskele. Ja minä olen tasan samalla viivalla, kun loputkin porukasta. (Paitsi, että minulle availlaan suurieleisesti, leikillään ovia). Jos näillä pojilla olisi muutoinkin yleisesti tapana tervehtiä toisiansa poskisuudelmalla (mitä ei ole, Luojan kiitos), niin sitten olisi luonnollista pussata minuakin.

Saattaisin tavata jotakuta heistä omalla ajallani, aivan kuten tapaisin ketä tahansa kaveriani ja niin olenkin tehnyt. Mutta katsoisin kyllä, etten ketään heistä tapaisi liian usein, jotten aiheuttaisi miehelleni syytä mielenahdistukseen ja mikäli tapaamisia tulisi liikaa, keskustelisin mieheni kanssa perusteellisesti aiheesta ja varmistaisin, ettei kaveruus häntä häiritse.

Minä olen sitä mieltä, että kaveri voi toisen kanssa olla ilman haleja ja pusujakin. Vai halaileeko ja pussaileeko miehesi miespuolisiakin tuttujaan ...?

Mielestäni sinun pitäisi ensin ajatella onko teillä suhteessa kaikki hyvin? Tietenkin kaikilla on joskus ylä- ja alamäkeä, mutta mieti osaatteko käyttää arjen pienet hyvät hetket toisillenne. Mikäli osaatte, ei mielestäni sinulla ole hätäpäivää, mikäli miehesi ei ole ns. naisiin menevää laatua, jolle ei mikään merkitse mitään. Luultavasti tämän jo olisitkin jo huomannut hänen käyttäytymisestään muita naisia kohtaan (myös sinun läsnäollessasi). Panosta yhä suhteeseenne positiivisesti. Turhat epäilyt tekevät jopa periaatteeltaan "puhtaan" tekemään typeriä temppuja, koska turhasta syyllistetään(kokemusta on). Mikäli todella tulee syytä epäillä toisen rehellisyyttä, niin ota ensin selvää ja hyvät todisteet, ennen kuin pilaat suhteenne. Hyvää jatkoa

"yhteisiä illanviettoja palaverien jälkeen"

Jos siellä on muitakin niin sitten ei varmaan ole hätää, jos menevät kahdestaan (ja minne?) niin sitten on aika keskustella miehen kanssa vähän vakavampaan sävyyn.

"vapaa-aikana tapaamisia "

Sama kuin yllä.

"halailut ja suukot poskelle "

No, kyllä kaverit voi halata, mutta suukottelu kuulostaa vähän kummalta... Itse saatan antaa ystävämiehelle joskus pusun poskelle kun on juhlan aihetta, esim. jouluna tai synttärien kunniaksi. Tosin hänen vaimo on myös ystäväni ja se on ihan ok myös hänen puoleltaan.

Vähän se riippuu tietenkin tapauksesta missä ne rajat kulkevat ihmisten välillä, mutta mikäli tuo miehesi ystävä-nainen sattuu olemaan sinkku niin vaara on aina olemassa. Naisten ja miesten väliset kaverisuhteet on muutenkin aina hyvin häilyvällä pohjalla, jossain matkan varrella astuu kuvaan myös se fyysinen puoli. Pelkkä ajatus riittää ja siitä se sitten lähtee...

ole sopivaa. Tiedät sen itsekin.

Siinähän kinastelette! Tosin silleen upotaan suhteessa suohon..

Etkö mitenkään voisi kunnioittaa miehesi päätöstä olla sinulle rehellinen ja avoin? Hänhän vapaaehtoisesti (?) on kertonut asiasta mielipiteensä, sinä olet kertonut omasi ja nyt vain jatkatte elämäänne ilman kinastelua. Miehesi on muuten oikein Prinssi Rohkea, kun paljasti, että suukot ja halauksetkin ovat mielestään ok - vai onko jo tyhmänrohkeaa?

No minä ainakin luovuin vastaavista jutuista miespuolisten ystävien kanssa, kun nykyisen puolisoni tapasin ja alkoi olla vakavaa. Mielestäni siis ei ole oikein, ja ihan omasta aloitteestani luovuin, hän ei sitä ehdottanut. Mutta, kun en sitä hyväksyisi toiselta, en tee itsekään... Eli toisinpäin pätee myös, hankipa sinäkin joku miespuolinen ystävä, niin katsotaan muuttuuko miehelläsi ääni kellossa, kun iltasi kuluvat "Martin/Pertin/Kallen" kanssa leffassa.

Aikoo selvästikkin pettää sinua