Elämä kulissiavoliitossa

So WAT.

Paskaako tuollaisia mietit, ole mies äläkä hiirimies.
Minusta olet hoitanut asiat hienosti, turhaa siinä vollotat.

Olet tehnyt valinnan: minä ensin, sitten lapset. Itku ja hammasten kiristys on vielä edessä.

Meillä kotona oli tuollaista, kun olin pieni. Pelkkää kulissia kaikki. Äiti oli onneton, sitten isä kuoli, jolloin äiti oli vielä surullisempi. Jotenkin onnistuivat toisiaan rakastamaan. Meille lapsille tämä oli rankkaa - oltiin sentäs unelmaperhe, unelmatalossa, oma firma ja kaikki.

Tee palvelus - ota ero tai jätä se salarakas. Myö lapset vaistotaa kaikki ja tajutaa sit vanhempana mikä oli kyseessä. Siitähä se soppa sit syntyyki...

No sehän on hyvä, että löytyy vielä varanaisia, jotka ilolla tyydyttävät seksuaaliset tarpeesi kun "ei enää tee mieli omaa vaimoa". Ja onhan toki kysessä tärkein asia elämässä ja se pitää saada toteuttaa mahdollisimman vaivattomasti.

EI uskoisi, että todellakin olet ollut 20 vuotta naimisissa ja oppinut noin vähän parisuhteesta ja parisuhdetaidoista. Vaimollasi on oikeus oikeaan mieheen!!

Perhe-elämä ei ole aina ruusuista se on arkea joka varmasti ottaa jokaiselta voimia.
Oletko mennyt nuorena naimsiin?Oletko avieroperheestä?Mitkä olivat syyt että menit naimisiin ja hankit lapsia?

Jokaisella ihmisellä on kriisejä sekä suhteissa on kriisejä.Oletko miettinyt mitä oikeastaan itse haluat ja miksi.Siinä pitää mennä pintaa syvemmälle.Ei vain todeta hyvää seksiä.Teknisesti se onnistuu kenen kanssa tahansa kuka vain myötäilee omia mieltymyksiäsi.

Syvää kiintymystä ja rakkaus seksiä on harvinaista löytää.Yleispätevää neuvoa tuskin voi antaa mutta kinkkiseltä tilanteesi näyttää.Mieti mitä oikeastaan haluat elämältäsi ja mieti seurauksia myös itsesi kannalta.Jos otan rakastajani voi edessä olla uusioperhe hänen kanssaan pidemmällä tähtäimellä ja taas sama perhearki tai sitten suhde aikanaan loppuu kun olette kolunneet toisenne läpikotaisin ja huomaat olevasi kenties yksin.Kaipaatko silloin taas perhettäsi vaiko onko poikamies-elämä sinulle ok?

Mitä perhe sinulle merkitsee?Mitä omat lapsesi sinulle merkitsevät?

Oletteko puhuneet haluttomuudesta vaimosi kanssa?

Nykyisin yhteiskunta ruokkii monipuolista fantastista seksiä mahtavien kumppaneiden kanssa.Hyvin harva meistä kuitenkaan on sellainen tai saa sellaista mitä mieli aina tekee.

Seksistä voi nauttia ainoastaan silloin kun on sinut itsensä kanssa ja kumppani on myös sinut itsensä kanssa eikä mitään suojamuureja oman seksuaalisuutensa kanssa ole.Ihmisen pitää ymmärtää nautintonsa estottomasti ja tuntea itsensä että hän kykenee nauttimaan seksistä myös kumppaninsa kanssa.Sama juttu tunnepuolen kanssa se pitää olla myös tasapainossa.

Mahtaako vaimosi osata nauttia seksistä vai onko se vain tarpeellinen asia joka hoidetaan alta pois.Yksitoikkoista?

Jos olet salaisessa suhteessa toiseen naiseen, niin ei ole ihme että tunteesi ovat viilenneet vaimoasi kohtaan. Entä jos tekisit täyskäännöksen ja lopettaisit salasuhteesi ja tekisit kaikkesi että saisit avioliittosi toimimaan? Jos et saa, voit lähteä hyvillä mielin kaiken aviolitton eteen tehneenä. Eikös näin?

Sinun naisellasi kai on samalainen suhde johonkin mieheen ,erotkaa jo,Naisesi on tehnyt jo sinun tekosi:IMiten edes luulet muuta?Minä olen tyydyttävässä parisuhteessa ,seksiä voisi olla lisääkin jos vaan jaksettais käydä suihkussa ja oltais paremmassa kunnossa.
Ihmettelen millainen nainen sinuun on yhteyksissä ,onko hänkin naimisissa?Miksi haluaa olla 3 lapsen isän kanssa ,haluaako vain olla vaimoa parempi,että leikittelee sinun kanssasi

Minullakin on samanlainen tilanne avioliitossani yhtä monen yhteisen vuoden jälkeen, mutta en kuitenkaan tapaile ketään muuta. Mieluummin mietin, miksi on miten nyt on..

Sana kulissi on sinun omassa päässäsi ja ihminen, jonka uskot muiden silmissä olevasi, on ihan sinun oma keksintösi. Kukaan ei ole ihan niin tyhmä etteikö kokisi sinua muunakin kuin kelpo isänä ja on vain omaa arkuuttasi, jos et kykene tuomaan itseäsi esille muunakin. Kyllä isillä ja aviomiehillä on montakin ajatusta päässään muustakin elämästä, joten oman kulissisi tai voisiko sanoa vankilan, olet sinä luonut itsellesi ihan itse. Siinä asiassa et saa asettaa muita vastuuseen ja vain sinä voit päästä ulos häkistäsi, jonka ei aina tarvitse olla draamallisia ratkaisuja avioeroineen ja uusine pareineen.

Puolisoasi et voi muuttaa ja jos toteat niin kuin minäkin pitkän harkkinnan, ulkopuolisen tuen ja muun avun hakemisen kautta, ettei hommasta tule mitän on toiselle kuitenkin annettava yhä tilaa saada olla päättämässä, miten tilannetta ratkaistaan. Minä en aio omalla kohdallani pakata kamoja ja jättää lappua pöydälle, vaan keskustelen puolisoni ehdoilla. Hänen vuorovaikutustaitonsa ovat minua heikommat ja hän vaatii paljon miettimisaikaa, joten minä haluan antaa sen tilan hänelle. Toista ei saa lähteä nöyryyttämään tilanteessa, joka tekee muutenkin kipeää olipa minulla kuinka selvät ajatukset jo mielessäni muutenkin.

Se, että joku tilanteessa täysin ulkopuolinen ihminen tuntuu sinusta nyt hyvältä on pikaratkaisu tarpeeseesi saada edes jotakin apua. Fyysinen läheisyys on lohduttavaa, mutta jos olet rehellinen, niin koetko syvällä sisimmässäsi lohtua myös tunteissasi? Olen satavarma, että se pieni avuton sinäsi huutaa yhä apua. Toiminta tukahduttaa sen sinun pienen tunteesi,mutta uusi seuralaisesi tuskin on halukas sinua terapoimaan, pohtimaan ratkaisua vaikeuksiisi saati tavoittelisi sinun hyvinvointiasi pitkässä juoksussa. Harva ihminen kykenee sellaiseen ja jos kykeneekin ottaa siitä rahaa ammattinimikkeellä terapeutti tai muu tukihenkilö.

Tilanteesi on epämiellyttävä, mutta lähde selvittämään sitä. Jos vaan poljet paikoillasi hokemassa kun ei tunnu enää missään, niin et opikaan mitään itsestäsi saati löytäisi ulospääsyä tilanteestasi. Kaikkea ei kannata tehdä niin kuin yleensä tehdään, vaan voi ajatella että nyt on ilmiselvästi aika ryhtyä kasvamaan ihmisenä. Etsivä löytää.

Kaketuomas sanoo, että vasta 20-vuotta aviossa ja nuori mies olet vielä.
Liittoa vielä edessä reilut 20 lisää ja enemmänkin.

Annan miehisen neuvon, joka varmasti saa täällä jotkut kiljumaan kananheltat punaisina.
Osuutensa kyllästymiseen on vaimollasi ja elämällä yleensä, kun liitto jyrää samaa urautunutta arkirataa.

Puolisoiden kehityskaari ei aina kohtaa.
Naisesi on lakannut herättämästä seksuaalisia tunteita. Häntä ei parane syyttää, mutta ei siitä sinuakaan syytetä. Nainen vanhenee eri balanssissa kuin mies.
Painotukset asettuvat enemmän henkiselle sektorille.

Ei tässä mielestäni mitään terapiasessioita tarvita, koska siinä voi käydä niin kuin kalanruotimisessa, jää vain ruoto käteen.
Ihmisiä ne terapeutit ovat, ja joskus pahentavat möyhimisellään kriisejä.

Ei kannata hötkyillä suotta.
Näin on käynyt ja sillä siisti.
Ei kannata myöskään pöhköillä avioeron kanssa vielä.

Mitään tunnustuksia ei pidä lähteä vaimolle tekemään, koska tieto lisää tuskaa ja siitäpä myllerrys nousisi.
Se on kuin heittäisi öljyä tuleen ja lapset kärsisivät.

Ota asia miehisen kunniallisesti, äläkä rasita puolisoa.
Hyvissä liitoissa voi joskus olla omat harhapolkunsa. Ne on käytävä ja opittava niistä.

Voitte kaikesta seksin puutteesta huolimatta olla hyvät kumppanit.
Jos hyväksyt kumppaanuusliiton, niin se voi olla alku jossain vaiheessa löytää seksi mukaan.

Ota aikalisää muutama vuosi lasten tähden ja katso tilanne uudelleen.
Itsensä syyttely on turhaa.

Niin sanottu kulissiliitto voi olla toimiva. Se riippuu täysin sinusta.
Kun osoitat huolenpitoa ja rakkautta sekä vietät huolehtivaista aikaa perheesi kanssa, niin se riittää.
Olet vastuuntuntoinen ja aito puoliso rakastajattesta huolimatta.
Ei maailma tähän kaadu. Viiden vuoden kuluttua asiat voivat olla ihan toisella tolalla.

Samassa jamassa ollaan vaikkakin naisihminen itse olen.

Yhtä pitkä parisuhde takana, sama tilanne lasten kanssa, oma mies ei vain enää sytytä. Oma salasuhde kestänyt jo 8 vuotta, hänkin tahollaan naimisissa ja pienten lasten isä. Kummallakaan ei lasten takia ole syytä erota, saa nähdä miten käy, kun lapset tästä vanhenevat.

Jokainen elää omalla tavallaan, minua ainakaan on kenenkään turha tulla moralisoimaan, kun ei minun elämääni elä. En halua vanhainkodissa itkeä, että elämä jäi elämättä.

Niin, jos nyt ihan aluksi kertoisit vaimollesi ja päättäisitte yhdessä mahdollisesta erosta (tuskin vaimosikaan suhteestanne nauttii enää), ei tulisi lapsille enempää traumoja. Kyllä ne lapset ovat jo aavistaneet, ja todennäköisesti vaimo myös, sinun salasuhteesi. Lapset näkevät yleensä paljon enemmän mitä aikuiset luulevat. Voithan sinä aina kuvitella ettet ole toimillasi lapsiesi tulevaisuuteen vaikuttanut, mutta valitettavasti heillä ei ole tällä hetkellä mitään käsitystä aidosta rakkaudesta ja kunnon kommunikoinnista parisuhteessa. Jos sinulla on tytär, olet jo vienyt häneltä luottamuksen miehiin, ja se tulee vaikuttamaan hänen parisuhteisiin aikuisiällä.

Ja lopeta itsesäälissä rypeminen, ei sinua kukaan ole pakottanut olemaan avioliitossa naisen kanssa jota et rakasta enää, ei sinua kukaan ole pakottanut pettämään ja elämään kulissielämää, ei sinua kukaan ole pakottanut olemaan puhumatta parisuhteen ongelmista vaimosi kanssa. Aikuistu (vihdoin) ja ota vastuu omista teoista ja ennen kaikkea ole rehellinen itsellesi. Älä laita asioita vaimosi, elämän jne syyksi. Kyllä sinullakin on varmasti ollut oma osuutesi teidän parisuhteen tolaan, viimeistään siinä ettet ole eronnut vaan sen sijaan valinnut pettämisen.