Juuri kesäloman alussa on hankala erota, kun kaikki suunnitelmat kaatuu eikä ystävätkään ole paikalla? Tuettaisko toisiamme. Olen nainen viisissäkymmenissä.
Onko juuri äskettäin eronneita pääkaupunkiseudulla?
Fetasalaattia
62786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Tottakai tuemme. Myös minä olen juuri eroamassa. Uusi tlanne edessä. Asun myös lähellä Helsinkiä.
Kiva Matleena hauska tutustua. Minä kävin vielä kuukausi sitten pariterapiaa, mutta mies teki viikko sitten nopean päätöksen. Harkinta-aika on jo kulunut melkein loppuun.
Kiitos samoin. Kyllä meitä kohtalotevereita löytyy paljonkin. Meillä kanssa harkinta-aika menossa ja kyllä tästä lopullinen ero tulee. Mieheni ei suostunut pariterapiaan, eikä hakemaan mitään apua. Ei edes puhumaan mistään. Yksin on kovin vaikea suhdetta kasassa pitää.
Hei!
En ole eronnut vielä ainakaan, mutta sitä harkitsen vakaasti. Mielelläni vaihtaisin samaa ajattelivien tai jo kokeneiden kanssa ajatuksia.
Itse asun Helsingissä.
Täällä myös yksi eroamassa oleva. Harkitsen Fisherin seminaariin osallistumista, mutta kesän kurssit ovat täynnä. Pienen pojan kanssa yritetään ymmärtää mitä oikein on tapahtumassa:( Tukea kaipailisin kovasti, koska ystäviäkään ei voi loputtomiin rasittaa.
Halit teille kaikille. Kyllä me yhdessä pärjäämme! Tuemme ja kuuntelemme toisiamme.
Hei sinä Heleena. minä itse asun erillään miehestäni kohta vuoden kun itselläni on omien vanhempien kautta väkivaltainen ja lasittunut lapsuus. Itse asun myös helsingissä. Olen myös koditon. Olisi kivaa kivaa jos voisit käydä tällä palstalla joskus uudestaan. Nimimerkki tuntematon
Hei!
Miksi huhuilit juuri minua?
Ihanaa löytää noin monta kohtalotoveria. Laitan itse huomenna tänne jonkin sähköpostiosoitteen, että voimme myös tavtata. Eroseminaareihin ei todiasn nyt pääse, mutta keskustelusta ja/tai kirjoittelusta on varmaan apua. Puhelut kai ovat myös mahdollinen tapa.
Minulla on jo asunto tiedossa mutta pääsen sinne vasta loppusyksyllä, sitä ennen puran vanhaa kotia. Kesäkin menee varmaan tavaroiden keskellä nyyhkimiseksi. Pyriteään piristää toisiamme, katsokaa tää huomenna.
Kukaan ei ole uskaltautunut kirjoittamaan sähköpostia. Kerron enemmän tilanteestani, jos tiedonpuute häiritsee. Olen siis viisissäkymmenissä. Olin erota miehestäni puoli vuotta sitten, hankin asunnon yms. Silloin mies oli hirmuisesti jatkamisen kannalla. Käytiin kevät parisuhdekurssia ja oltiin kyyhkyläisiä. Sitten aivan yllättäin mies olikin päättänyt erota, juuri lomien alla. Kaikki suunnitelmat kaatuivat. Syyksi hän on ilmoittanut jonkin mitänsanoin jonkun riidan aikana kuukausi sitten (riitoja oli jonkin verran vielä) mutta ei suostu paljastamaan mitä se ioli.
Hei!
Minä voisin joku päivä mahd. kirjoittaa mutta en ehdi nyt muutamaan päivään.
Itsellä oma tilanne on vasta harkinnassa. Ja voi olla, ettei siitä tule mitään, mutta mielipiteitä voisi olla mukava vaihtaa.
Ikää minulla on 45 v..
Hei Heleena, olisi kiva kuulla sinusta. Harkinnassa oli minullakin pari vuotta, mutta kun mies sitten teki ratkaisun oli varsin rankkaa...
Meillä jo siis asumuseroa pari kuukautta, miehellä uusi jonka kanssa lähtivät suhteeseen ja kihlatkin jo vaihdettu tässä ajassa. Ihan en tunteen syvyyteen usko kun pari viikkoa sitten kyttäsi vielä Ipadillä missä liikun ja kun huomasi että minullakin on laastarisuhde, sai hirveän raivokohtauksen, sen jälkeen kihlaus. Luuli kai että saa huvitella muutaman kuukauden ja minä itken nunnana kotona. No puolin ja toisin on nyt annettu kyytiä ja uskon kyllä että haavat ovat sen verran syvällä että yhteen ei enää palata. Ikää minulla 42.
Kyllä, täällä ollaan. Minä myös ikäisesi. Lue aloittamani keskustelu nimimerkilläni, niin tiedät mitä minulle on tapahtunut. Voimia sinulle!
Huomenta kaikki kohtalotoverit, olen niin järjettömän paha olla naapurikeskustelusta. Olen 47v ja avioliittomme kesti 20 vuotta. Mieheni halusi yllättäen eron, vakuutti ettei ole toista naista. Muutti pois kotoa, ja jo viikon päästä olikin uusi nainen kainalossa. Itse en tuohon pikaiseen tapaamiseen usko vaan siihen, että on ollut jo aiemmin tämä nainen kuvioissa ja jonka vuoksi sitten haluaa erota. Inhoan mieheni valheellisuutta. Olisimme molemmat päässeet helpommalla, jos olisi heti puhunut totta minulle. Nyt on lähdössä ihan kohtapuoliin ihastuksensa kanssa kahden viikon lomamatkalle. Että niin se suhde etenee.
Mutta hei, olisiko täällä ketään, joka haluaisi tavata, siis ihan oikeasti? Miten olisi kahvittelut huomenna perjantaina? Kello 18 jossakin Hgin keskustassa? Forumin ulko-ovilla? Toivon, että edes pari, kolme meistä pääsisi tapaamaan toisiamme, koska olemme kaikki samankaltaisessa/samanlaisessa tilanteessa, voisimme olla hyvä tuki ja turva toisillemme. Mitä mieltä ajatuksestani? Pikaisia vastauksia toivon. Kiitos!
Tapaamisiin!
Hei järjettömän pah
Minä rekisteröidyin juuri tähän yhteisöön kun huomasin tämän viestisi ja kävin lukemassa tarinasi toisesta ketjusta. Olen menossa huomenna perjantaina klo 18 Forumiin kahville sellaiseen kahvilaan, josta voi ostaa sinistä suklaata.
On eri asia itse suunnitella eroa ja/tai olla siinä aloitteellinen kuin tulla yllättäen jätetyksi toisen naisen vuoksi. Yllättävässä erotilanteessa on myös eri asia jos ei ole lapsia, joista voisi sanoa, että ne "pitävät kiinni elämässä".
Ensimmäisen vaiheen harkinta-ajasta on meillä kulunut nyt kuukausi. Tuleva ex-mieheni palaa huomenna lomamatkalta ystävättärensä kanssa, jota oli suunnittelut jo ennen kuin jätti eropaperin. Koska kaikki meni yhtäkkiä yllättäen täysin uusiksi, minulla ei ole muita lomasuunnitelmia kuin pysyä hengissä. Minuakaan eivät lapset kiinnitä elämään, vaan minun on itse pidettävä siitä kiinni. Kiinnityn nyt kuitenkin tuohon huomiseen kahvihetkeen.
Uskon, että löydämme ja tunnistamme toisemme jollakin fiksulla tavalla, jota ei tietenkään voi täällä etukäteen paljastaa.
Hei Pakkasmurhe, tulen huomenna perjantaina Forumin sinisensuklaankahvilaaan klo 18. Tunnistamme toisemme kyllä.
Minä myös: yritän vaikka ostaa tuota suklaata sieltä.
Pakkasmurhe ja fetasalaattia ap, näemme siis huomenna! Tosi mukavaa ja hei kaikki muutkin, jotka vain pääsevät, niin tulkaa mukaan!
Hei Järjettömän pah Täytyy vain olla näissä tapaamisissa tosi varovainen. Tilanteenihan on samanlainen, vaikka mies meillä kyllä vakuuttaa ettei mitään ole. Muutokset ovat olleet varsin omituisia. Olen valmis tapaamiseen huomenna, mutta meidän täytyy jotenkin varmistaa turvallisuus.
Hei, anteeksi, mutta nyt en ymmärrä, että mistä turvallisuudesta puhut ? Tapaaminen julkisella paikalla alkuillasta? Tokkopa tuossa mitään turvallisuusriskiä kenellekään on.
Hei niin järjettömän pah, yleensä vaan on arveltu, että netissä julkitreffejä ei ole hyvä järjestää, mutta yritetään. Mikä ovi on sinulle se oikea ulko-ovi, niitä taitaa olla aikamoisesti. Mannerheimintie iso ovi vai kulmaovi vai Lasipalatsin puoli?
Hei!
Minulle ei mitä todennäköisemmin käy tuo huominen.
Mielelläni muuten olisin tullut. Tosin olen käynyt miettimään, kun teillä muilla on niin rankkoja kokemuksia. Että onko tapaukseni liian pliisu. Mietin siis vasta eroa. Mitään kokemanne tapaista ei ole. Mutta hyvin tyhjä suhde, josta puuttu fyysinen ja henkinen yhteys. Suurin piirtein puhumme vain arkiasioita. Ei yhteistä tekemistä, ei yhteisiä lomia. Aika paljolti siis kaksi ihmistä, jotka kulkevat samasta ulko-ovesta.
Kyllä sä heleeena olisit ollut ihan tervetullut. Toi perjantai voi olla hankala monelle. Enkä minäkään tiedä, missä tavataan jos tavataan. Avoinnahan tämä nyt ainakin tarkan paikan osalta on. Mulle on kirjoiteltu sähköpostitse ja se on musta ollut kiva tapa tutustua.
Heippa, voidaanhan me perua se huominen, jollei väkeä ole tulossa. Myöhemmmin sitten joku toinen pv?
Kiitos! No sitten mielelläni tulen, jos aika sopii. Mutta huominen ei käy mitä tod.näk.
-heleena-
Ryhmätuki on musta tarpeen ja hyvä juttu. Ei jätetä asiaa tähän. Jotain varmaan järjestyy. Joku seminaari, johon pitää ilmoittautua, joten ei voi ihan mitä vaan ylimääräistä porukkaa tulla stalkeroimaan. Selkeästi sellainen juttu, jossa on mahdollisuus tehdä treffit niin että on helppo löytää toisemme. Ilmainen kuitenkin mielummin, ettei tuu mitään kynnysjuttuja. Ehdotuksia otetaan vastaan!
Eikös meillä kaikilla sitten ole maili-osoitetta. Eli voitaisiin mailissa sopia paikka ja aika?
Mulla ainakin on ja niin myös ap:llä.
Moi,
vieläkö mahtuisi mukaan, virtuaalisesti, s-postilla, joskus myös tapaamaan, mitä vaan vertaistoimintaa? Olen 37, alle 1 kk eropäätöksestä, 2 lasta, kovasti juttukaveria ja muiden tarinoita ja kokemuksia kaipailisin. Kaikille kaikkea hyvää!
Heippa Lucy75, ihan takuulla mahdut mukaan! Me kolme (ainakin me) kun huomenna tapaamme, voimme siinä samalla vaikka suunnitella meille kaikille tämän saman asian kanssa painiskeleville naisille Särkyneiden Sydänten kerhoa. Seuraathan tätä palstaa, kirjoitetaan sitten, mistä ollaan puhuttu ja jos ollaan keksitty jotain toimivaa ja auttavaa juttua ainakin aluilleen.
Eikös johonkin palveluun pysty perustamaan suljetutn ryhmän jossa otetaan sisään vain hyväksytyt. Siellä voisi avoimemmin keskustella ja sopia tapaamisiakin. Minulla poika tänään joten en voi tulla mutta muuten mielellään. Odotusaikana kuuluin muistaakseni yahoon ryhmään. Googlailen vähän asian tiimoilta.
Facebookissa voi ainakin perustaa suljetun ryhmän. Kun ei vain olla liian kärsimättömiä, päästään varmaan sellaiseen luottamustilanteeseen, että saadaan toimintaa organisoitua. Sehän se on, että moni jää yksin vastuiden kanssa, jotka on ennen jaettu miehen kanssa. Minullakin on tässä valtavasti liikuntaa tarvitseva (miehen) koira. Oma terveyteni ei sallisi pitkiä lenkkejä. Olen ajatellut jonkinlaista tukiperhettä sille, siis sellaista jossa se on joskus viikonloppuisin. Yksinhuoltajienkin kannattaa hakea apua sukulaisilta ja ystäviltä. Yksin ei pärjää loppumattomiin. Alussa tulee sellainen taistelutahto, että mä pystyn mihin vaan ja näytän. Mutta se on vaarallinen tie pitkällä aikavälillä. Itselle pitää järjestää aikaa, että voi toipua.
Meillä pojalla on valtava koirakuume, vielä en ole omaa valmis ottamaan, mutta lainaksi voisimme koiraa joskus ottaa. Onko se kuinka suuri? Lenkille menemme mielellämme.
Alice41 se on pieni keskikoinen, eli sellainen kymmenen kiloinen. Mutta se on kyllä vahva. Kun ensin tavataan, niin voidaan sitten jutella siitäkin :-)
Sehän se on meillä olisi varmaan monia tällaisia mahdollisuuksia auttaa toisiamme autojen huolloissa, kodin pikkukorjauksissa, lastenhoidossa yms. Mutta ennenkaikkea tukea toisiamme.
Olen myös juuri eroamassa. Koko elämäni on kokemassa suuria muutoksia eron myötä. Ostin juuri tyttärelleni pienen koiran pennun chihuahuan, joka on ollut hänen toive jo pitemmän aikaa. Tänään ei minullekaan sovi voi harmi olisin mielelläni tullut. Kyllä tämä on sellainen jutu, että parhaan tuen saa juuri heiltä jotka ovat samassa tilanteessa. Olen saanut myös paljon tukea tyttökaveriltani joka on eron kokenut jo vuosia sitten ja nykyisin jo onnellisesti naimisissa toisen miehen kanssa. Olen 41 vuotias.
En pääse tulemaan tänään. Mutta muuten tämä kuulostaa hyvälle idealle kaikkinensa. Niin koiran ulkoilutukset kuin muukin auttaminen. Ja tietenkin hekinen tulki. Sitä mitä olen kaivannut.
Palataan asiaan myöhemmin. Seuraan tätä sivua ja laitan myös mailia ap:lle.
- Heleena
PS: Kertokaahan miten tapaaminen meni ja mitä ideoitte.
Hei Fetasalaatti!
Olisin kirjoittanut Sinulle, mutta olit poistanut sähköpostiosoitteesi, kuinkahan sen saisin? Voisitko laittaa sen vielä tähän ketjuun.
- Heleena-
Hei, meitä oli kolme kahvittelemassa. Oli oikein mukavaa, paikoin puhuttiin tuskallisiakin, välillä taas naurettiin.
Päätettiin vielä kerran tavata tällä lailla julkisesti ilmoitetussa eli samassa paikassa, mutta seuraavan kerran ensi viikolla torstaina samaan aikaan samoilla tunnuksilla. Löysimme näet noin hyvin toisemme.
(Heleeena, en uskaltanut pitää sp-osoitetta pitkään siinä. Tule seuraavalle tapaamiselle tai laita vuorostaan sinä tätä varten uusi sähköpostiosoite. En kehtaa kahta kertaa anoa poistoa. :-) )
Moi, hienoa että pääsette oikeasti toteuttamaan tapaamisen. Itse lomaillen lasten kanssa ensikin viikon, en pääse oikeisiin tapaamisoikeudet. Mutta jos joku keksii jonkun ryhmän niin mukana olisin. Itse tosi huono noissa nettijutuissa, Fb:ssä olen kyllä. Kaikille kauniita kesäpäiviä! Tänään vietin päivän ystävien seurassa ja ystävyys on maailman hienoin asia. Vaan ei heillä kellään erosta kokemuksia...
Minäkään en juuri torstaina pääse, harmi. Alkuviikosta olisi ollut vaikka kuinka paljon aikaa. Seurailen mitä keksitte.
Unohdin edellisestä, että jotain sääntöjä tapaamisista suunniteltiin. Niistä tule myöhemmin tänne teksti, mutta ennenkaikkea kai se, että erotilanteen pitäisi olla jo olemassa. Sama tilanne antaa luottamusta... Pysykää palstalla, niin saatte enemmän tietoa.
Hei meritar_h ei tullut viestistäsi selväksi kuka olet ja kenelle lähetit osoitteesi. Jos olet tulossa ryhmään, meillä on tapaaminen ensi torstaina.
Hei Fetasaalatti. Näköjään tämä kipeänä viestittely ei onnistu, huonostikaan. Eli sinulle osoitin viestini ja olen alunperin nimimerkillä -Heleena- ollut henkilö.
Rekisteröin tuon meritar_h-nimiemerkin, jotta sain sähköpostin. Ylempänä pyysit laittamaan tänne sähköpostiosoitteeni.
Pikku vinkkinä, jos rekisteröi nimimerkin, silloin on oikeus poistaa veistejä.
Laitoin nyt viestin :-)
Kiitos taas mukaville naisille vertaistuesta! Oli antoisa kahvilatapaaminen. Ja on ollut tärkeitä nettikeskusteluja. :-)
kelputetaanko miehia mukaan. Olen 54 v mies ja myös äsken eromassa.
Täällä toinen juuri viime viikolla eronnut (40v) mies kysyy samaa.
Tämä on ap:lta. Kyselen ryhmältä tällä viikolla. Meidän pitää varmaan ainakin selvittää ettet ole kenenkään meistä aviomies :-) Mä laitan seuraavaan viestiin päiväksi (10.7) sähköpostiosoitteen, joka sitten poistuu tän päivän jälkeen, jos sattuisit löytämään.
Olisin myös kiinnostunut ryhmästä ja mielelläni myös meilaan samassa tilanteessa olevien kanssa...
Kirjoitin jo aikaisemmin tähän ketjuun, eli prosessi rajusti päällä ja ikää 40v. Kaipaan ja tarvitsen vertaistukea.
Laitan taas meiliosoitteen päiväksi 13.7. Se on siinä sitten vain n. klo 10.00-18.00. Eli katsokaa silloin. Täällä ei ole hyvä niitä kauaa roikottaa :-)
MInä 54 v mies erosin viikko sitten...onmas ahtistava olo, jos rehellisesti sanon. Yksinäisyys on HELVETTI...masennus on valtava,..puutarhassa kukat kuole, ei viitti lähte ulos
Hei mikelepp. Nyt tulee kaunis päivä. Kastele vaan ne kukat ja sitten torille! Torilla on valtavasti ihmisiä. Suomenlinnan lauttakin lähtee sieltä ja sillä voi ajaa vaikka vaan ympyrää. Katso ketjusta miten pelastaa erokesä vinkkejä.
Uskot tai et..olen kastellut...lannottanut...ne silti kuolee vaan.
Kiitos taas ihanille naisille mukavista keskusteluista. Olemme yhdessä päättäneet, että tämä ryhmä on vain yllättäen avioerotilanteeseen joutuneille naisille.
Miehet voivat toki kirjoittaa, jos haluavat.
Laitan alle täksi päiväksi (13.7.) emailosoitteeni.
Oletteko hyvät ystävät huomanneet radioPuheen sarjan:
http://areena.yle.fi/radio/1575433
Jos joitain on askarruttanut kuinka tälle ketjulle kävi, kerron, että olemme muutaman naisen kanssa tavanneet jo viisi-kuusi kertaa Helsingin keskustassa. Tähän mennessä olemme vain keskustelleet, mutta tulevaisuudessa on tarkoitus myös tehdä jotain toiminnallista yhdessä.
Hei,
Nyt vasta näitä viestejä lueskelen. Hienoa, että olette saaneet järkättyä tapaamisia. Olisi kiva osallistua, jos seuraanne vielä mahtuu. Olen asumuserossa miehestäni, eroprosessi on ollut rankka. Kesä on mennyt uuden tilanteen ihmettelemiseen.
Hei Spaa
Viimeksi meillä oli juttua, että ainakin näihin toiminnallisiin menoihin (jotain tyylikurssin ja kodinkorjausopettelu yms. kaltaisia yhteismenoja) voitaisiin ottaa uusiakin. Myös keskusteluihin on mahdollista riippuen tilanteesta. Meidän kuitenkin pitää tietää sitten taustat. Laitan tänne muutamaksi tunniksi tänä iltapäivänä 4.8. n. klo 14.00 - 19.00 sähköpostiosoitteeni niin voit kirjoittaa jotain tilanteestasi.
Hei,olen itse eronnut viime vuoden lopussa.Olen käynyt Fisher-seminaarin ja siitä oli kyllä paljon apua.Ilolla olen lukenut kirjoituksianne;upeaa,että haluatte auttaa toinen toisianne!Yksin ei kenenkään kannata jäädä, meitä eronneita ja eroamassa olevia on todella paljon.Nokka tuulta kohti, joskus se on vaikeaa, mutta kannattavaa.Toivotan ryhmällenne kaikkea hyvää,on tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi.
Kiitos ryhmän puolesta Erosaagalle. Me ei kyllä mitenkään toiminnallamme korvata eroseminaaria. Jotkut meistä aikoo käydä, jotkut ei. Itse en ole menossa, koska se on minulle liian kallis tässä tilanteessa.
Meillä on tosiaan aivan fantastisia naisia (jätettyjä osapuolia) ryhmässä tai muuten minulle ilmoittautuneita. Tämä on oma mielipiteeni, mutta tuntuu että moni mies on tehnyt aikamoisen virheen :-)
Oikeastaan olisi kiva kuulla muidenkin kuulumisia nyt. Kuinka asiat ovat lähteneet sujumaan. Siis heidän, jotka ovat tähän ketjuun kirjoittaneet tai tätä lukeneet.
Olin impo, erosin ja heti alko kyrpä seistä