Vaikea sanoa kun en ole vielä tavannut häntä. Varmaankin n. 40-50v, iloinen, hauskaa seuraa ja Lapista ilman muuta hänen pitää olla. Muuta en oikein osaa sanoa hänestä. Toivon että löydän hänet vielä...
Ihannenaiseni on
mies49lapista
12365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
mulla on nykyinen tyttoystavani
Voi kuule,
40-50 vuotiaita iloisia, mukavia ja hauskoja sinkkunaisia on paljon,
mistä valita, mutta sen jälkeen tuleekin aina se 'mutta' miehiltä,
kun sen iloisen, mukavan ja hauskan naisen pitäisi olla vähintäänkin
söpö, mielellään kaunis, pikkuisen sellainen seksyn pårnå tai
ainakin korkkareiden ja minihameen ystävä.
Ei näytä olevan miehilläkään helppoa löytää sitä oikeaa.
Ei se helppoa ole tosiaankaan. Mie kun en etti söpöä, kaunista enkä korkkareissa kulkevaa seksyä pårnåakaan vaan ihan tavallista suomalaista naista. Mut kaippa hän sieltä joskus vastaan astelee...pidetään silmät auki.
Täällä ihannenaisesi... melkein...
Ikää liikaa, yli 50. En ole kotoisin Lapista vaan etelä-Suomesta, mutta "Lapin" kokemusta on 13 vuodelta jotka asuin Norjan puolella Finnmarkissa Varanger-vuonon rannalla.
Työ toi etelä-Norjaan, mutta sydän jäi pohjoiseen. Ja kaipaus...
Hei
Sieltäpä etelästä miekin olen lähtöisin. Tänne pohjoiseen on aina tehnyt mieli ja niin mie sen haaveeni toteutin, enkä ole katunut. Ja tietkö mitä, ikä on vain numeroita...
Juu, asun nyt etelä-länsi-Norjassa. Yksi sisko asuu siellä Finnmarkissa edelleen, on tehty ikimuistoisia reissuja hänen kanssaan joita en ikinä unohda! Niihin 13 vuoteen sisältyy niin paljon uskomattomia kokemuksia että sais kyllä paksun kirjan siitä!
Kyllä se Suomen Lapin ja Finnmarkin luonto ja ihmiset on niin ainutlaatuisia että multa ne vei kyllä sydämen ikiajoiksi! Niin varmaan sinultakin!?
Näin on käynyt...miksi sä lähdit pois täältä, pelkästään työn vuoksi vai ?
No en oikeastaan työn vaan henk.koht. terveyteen liittyen. Sain koulupaikan Bergenistä ja sinne lähdin sitten. Täällä koulutetaan vielä näin "vanhat ämmätkin", siitä hienoa! Työskentelin alalla missä nk. paloin totaalisesti loppuun, sain tuon koulupaikan ihan kuntoutusmielessä ja sitten tänne etelään jäin.
Ihan hyvin viihdyn kyllä, täällähän länsi-Norjassa luonto on ihan mielettömän upea ja vaihteleva! Katsopa vaikka googlesta! Kuitenkin se pohjoinen on ihan oma maailmansa, siellä eletään ihan toisessa maailmassa kuin täällä!
Kaamosaika on tosin aikamoinen koettelus, 2 kk pimeyttä, mutta kestää sitten! Monta kuukautta valoa ja uskomattomia reissuja yöllä! Valaistus on ihan omaa laatuaan.
Ja sitten pohjoisten ihmisten mentaliteetti! Siellä puhutaan suoraan, mutta sinut hyväksytään omana itsenäsi. Tokihan naapurit tietää sun asiat melkein ennenkuin sinä itse :-) mutta kuitenkin toisistaan pidetään huolta ja yhteisöt on tiiviitä ja turvallisia.
Tässä tätä hehkutusta oikein! Ja anteeksi mahd. kirjoitusvirheet ja ehkä kummalliset sanonnat, puhun vain norjaa päivät läpeensä niin suomen kieli vähän ruostuu vaikka suomalaista nettiä ja kirjoja ja lehtiä luen ahkerasti!
Vai "vanha ämmä", kaukana siitä ! Mie oon kans alkanut tuumailla jos vaikka vielä koulunpenkille, kattoo nyt mitä kenkä tekee. Miulla kävi tuolla etelä-Suomessa samalla lailla kun siulle, paloin loppuun työssäni.
Kuuntelin sydäntäni ja mietiskelin mitä tekisin ja päätin että lähen Lappiin, siinä ei sitten kauaa mennyt kun olin sitten täällä. Siulla ne maisemat ei tainnu sillei niin kovasti muuttua kun miulla, onhan se etelä-Norjakin upeata seutua. En ole koskaan käynyt valitettavasti ! Oletko koskaan ajatellut että tulisit takaisin.. ?
Kaamoksesta muuten, mie oon aina sanonut jotta etelä-Suomessa se kaamos on. Kesä kun loppuu niin alkaa vesi- ja räntäsateet vuoronperään, täällä se alkaa pukata lunta maahan jo lokakuussa ettei oikein voi puhua edes syksystä.
Tuo on totta mitä puhut ihmisten luonteesta, välittömiä ovat eikä kiiruusta tietoakaan.
Voin sanoa että nautin elostani...totta vieköön
ps. taiat sie selkeemmin kirjoittaa kuin mie !
palaillaan...
No joo... kyllähän sitä monta kertaa mielessä on käynyt, se paluu pohjoiseen..
mutta - mutta! On siinä omat kiemuransa ja välillä sitä toppuuttelee itseään että muistaako sitä vaan ne hyvät ja valoisat puolet ja unohtaa negatiiviset?
Mutta koskaan ei saa sanoa ei. On tämä elämä kummallisemmillakin tavoilla heitellyt!
Mielessä kyllä pyörii, että lähtisin käymään entisillä kotisijoilla kun sisko miehineen asuu siellä edelleen. Ovat viihtyneet kolmisen kymmentä vuotta nyt! Muuttivat sinne heti kohta avioiduttuaan kun mies sai hyvän työpaikan, ja sinne ovat juurtuneet. Pitänee kyllä tehdä suunnitelmista tosi, kovasti houkuttelee!
Mutta olen tässä reissun päällä, huiomenna kotiin, joten kirjoitan lainakoneella. Siksi ei nyt enempää tällä kertaa. Ajattelin vaan antaa elonmerkkiä :-)!!
Heippa. Tervetuloa tänne...jo vain täällä viihtyy ja jos sen morsmaikun vielä löytäisin niin olisin enemmän kuin onnellinen mies. Oletko nyt lomalla vai työasioissako sie reissun päällä ? Mie täällä pitelen sadetta, taitaa olla kahden viikon jälkeen ensmäinen sadepäivä. Taitaa olla sääskiä luvassa...no sopiihan ne sekaan mikäs siinä, pannaan pikiöljyä pintaan jos alkavat kiusaamaan. Mites onko siellä sääskiä ?
Aloin tässä naputella sunnuntain kuluksi.. ;-)
Se mun reissu oli ihan "virallinen", ei siis loma- tms. Ja ihan täällä Norjassa reissusin, yks yö hotellissa.
Mutta lomasta puheen ollen, olen tulossa tod.näk. Suomeen elokuun alussa! Viivyn jonkun pari viikkoa, vielä en ole päättänyt. Tulen Tampereelle, perhetapaaminen niin sanoakseni! Käyn siellä jonkun 4-5 kertaa vuodessa, miten milloinkin.
Syksymmälle haaveilen Finnmarkin-reissua, mutta se on vielä haaveilun asteella! Olis vaan niin mukava käydä siellä taas, on siitä jo viitisen vuotta kun viimeksi olin.
Ruska-aika olis hieno, jos kunnon ruska tulee. Sehän riippuu onko kesä kovin sateinen. Silloin ei saada kunnon ruskaa.
Noita sääskiä ei täällä pahemmin ole, mikä on tosi hyvä! Pohjoisessahan niihin sai tottua, mutta mulla on onneksi kai sitten niin pahan makunen veri, että saan olla kohtuulllisen rauhassa moneen muuhun verrattuna!
Niin, sun haaveena on löytää se kumppani siihen rinnalle. Eikö siellä ole hyviä ehdokkaita? Onhan se hieno asia, kun löytää sellasen "sielunkumppanin", mitään pysyvää auvoa ja onneahan ei löydy. Aina sitä on hiouduttava toinen toisensa mukaan. On todella upeaa, kun näkee vanhoja pariskuntia jotka on toisiinsa kasvaneet. Rinnakkain mutta erillään. Paljon ovat nähneet ja kokeneet, mutta ensimmäisen vastoinkäymisen kohdatessa eivät ole lyöneet kantapäitä vastakkain, eikä toisenkaan. Se on sitä oikeaa aitoa rakkautta, mikä on hienointa maailmassa! Ja pikkusen romanttistakin, vai mitä? ;-)
Minäkin täällä sinkkuna elelen. Ketään en aktiivisesti etsi, kun mulla on usko että kun se kohdalle osuu, sen tietää. Ei sitä etsimällä löydy, tai harvoin kai kuitenkin jos löytyy?
Tässä näitä mun mietteitä, toivottavasti en pelottanut sinua ihan karkuun? :-) Olen vaan sellanen, että näytän tunteeni, kerron ajatukseni.
Missä päin Lappia muuten vaikutat? Ei tarvitse vastata jos et halua, uteliaisuuttani vaan kyselen! Ja miten etelästä olet lähtöisin?