opinko ymmärtämään

Voisitteko te viisaammat naiset tai mahdollisesti ulkomaalaiset miehet tulkita minulle hieman tilannettani. Olen ymmälläni miesystäväni kanssa. Hän kyllä suunnittelee kanssani tulevaisuutta mutta välillä hänen käytöksensä saa minut ymmälleni ja epäilemään hänen motiivejaan. Hän tulee luokseni yleensä vapaapäivääni edeltävänä iltana viikolla ja jää vapaapäiväksi. Ja hän tulee pe iltana ja jää viikonlopuksi. Hän auttaa minua mm. kaupassakäynnissä (käy puolestani kaupassa, ei kanssani) ja ruoanlaitossa. Mutta ollessaan luonani, hän yleensä häviää aina vähäksi aikaa jonnekin teille tietymättömille iltapäivästä/alkuillasta. Joskus hän tuo jotain "herkkua" näiltä reissuilta eli kaupoilla on ilmeisesti ainakin käynyt. Tänäänkin hän on lähtenyt pariin otteeseen jonnekin. Ja niinä päivinä kun hän ei ole luonani, hänestä ei yleensä kuulu mitään. Hän ei yleensä soittele minulle lainkaan. Vastaa kyllä puhelimeen, jos soitan. En tiedä, missä hän asuu. Hän on sen pitänyt minulta visusti salassa. Pari vuotta olemme kuitenkin yhdessä kulkeneet. Hän ei pidä uteluista eikä kysymyksistä. Hän tulee ja menee ja tuntuu että hänen "menojalkansa" vipattaa koko ajan jonnekin...mutta ajoissa hän aina "kotiin" tulee niinä päivinä, kun on luonani. Hän haluaa pitää myös omaa kotia, koska kokee, ettei jaksa lapsiani täyspäiväisesti vielä ja on pyytänyt, että annan ajan kulua, että he vähän tuosta kasvaisivat ja kehittyisivät. Lähtiessään hän usein jättää minulle jotain tehtäviä esim siivoukseen/pyykkeihin tms. liittyviä. Hän näyttää rakastavan hiljaisuutta ja rauhaa, hermostuu liiasta puheesta ja metelistä. Näen hänet sellaisena oman tien kulkijana, joka ei toisten raameihin asetu. En tiedä, onko hän yhteisen aikamme ulkopuolella sinkku vai varattu. Utelias olisin sen tietenkin tietämään...
30453
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Selkeesti useamman naisen pyörittäjä, niinkuin valitettavasti useimmat ulkomaalaiset ovat..

Äänestä
  • Hei, olen tuntenut hänet nyt pari vuotta. Minun on vaikea suoralta kädeltä uskoa, että hän harrastaisi sellaista typeryyttä. Hän on myös vakuuttanut, että hänellä ei ole ollut muita naisia täällä Suomessa ja ettei hän kaihtaisi sitä minulle kertoa, jos olisi. Mutta olisi tietysti kiva olla varma, koska pelkoni on, että tuhlaan elämääni johonkin valheeseen. Sitä en halua. Mutta en ole keksinyt keinoa, miten selvittäisin sen asian. Jos hänellä niitä naisia on, niin vähäänpä he tyytyvät, kun eivät edes viikonloppuna saa yöseuraa. Jos minulla olisi miesystävä, joka jättäisi minut nukkumaan yksin viikonloppuna, niin se olisi adjö saman tien.

    Äänestä

  • -kotihengetär- kirjoitti:

    Hei, olen tuntenut hänet nyt pari vuotta. Minun on vaikea suoralta kädeltä uskoa, että hän harrastaisi sellaista typeryyttä. Hän on myös vakuuttanut, että hänellä ei ole ollut muita naisia täällä Suomessa ja ettei hän kaihtaisi sitä minulle kertoa, jos olisi. Mutta olisi tietysti kiva olla varma, koska pelkoni on, että tuhlaan elämääni johonkin valheeseen. Sitä en halua. Mutta en ole keksinyt keinoa, miten selvittäisin sen asian. Jos hänellä niitä naisia on, niin vähäänpä he tyytyvät, kun eivät edes viikonloppuna saa yöseuraa. Jos minulla olisi miesystävä, joka jättäisi minut nukkumaan yksin viikonloppuna, niin se olisi adjö saman tien.

    hahaha olette olleet 2v yhdessä etkä tiedä missä hän asuu xD

    Äänestä

  • true lööv kirjoitti:

    hahaha olette olleet 2v yhdessä etkä tiedä missä hän asuu xD

    Ei, enkä ole sitten udellut, koska ei kerro sitä minulle. Minun kotini on aina ollut "kotimme". Ei se ole naurun asia. En ole kovin utelevainen ihminen. En yleensäkään utele kovin paljoa ihmisistä, elleivät he halua spontaanisti kertoa. En tiedä, miten miesystäväni tulisi toimeen muiden suomalaisten naisten kanssa, koska harva on niin utelematon kuin minä ja minuakin hän pitää liian uteliaana. En koskaan kysy mihin hän menee enkä soittaessani kysy, missä hän on. Kysyn vain, koska hän tulee.

    Äänestä

  • -kotihengetär- kirjoitti:

    Ei, enkä ole sitten udellut, koska ei kerro sitä minulle. Minun kotini on aina ollut "kotimme". Ei se ole naurun asia. En ole kovin utelevainen ihminen. En yleensäkään utele kovin paljoa ihmisistä, elleivät he halua spontaanisti kertoa. En tiedä, miten miesystäväni tulisi toimeen muiden suomalaisten naisten kanssa, koska harva on niin utelematon kuin minä ja minuakin hän pitää liian uteliaana. En koskaan kysy mihin hän menee enkä soittaessani kysy, missä hän on. Kysyn vain, koska hän tulee.

    utelu on eri asia kuin tietää omasta kumppanistaan perus faktat!! jos mies ei halua kertoa tuota hän salaa jotakin. kyllä sympatiani ovat puolellasi mutta, jos esim. lapsesi vuosien päästä olisi samanlaisessa tilanteessa huomaisit miten kieroutunut suhde heillä on.

    Äänestä

  • -kotihengetär- kirjoitti:

    Hei, olen tuntenut hänet nyt pari vuotta. Minun on vaikea suoralta kädeltä uskoa, että hän harrastaisi sellaista typeryyttä. Hän on myös vakuuttanut, että hänellä ei ole ollut muita naisia täällä Suomessa ja ettei hän kaihtaisi sitä minulle kertoa, jos olisi. Mutta olisi tietysti kiva olla varma, koska pelkoni on, että tuhlaan elämääni johonkin valheeseen. Sitä en halua. Mutta en ole keksinyt keinoa, miten selvittäisin sen asian. Jos hänellä niitä naisia on, niin vähäänpä he tyytyvät, kun eivät edes viikonloppuna saa yöseuraa. Jos minulla olisi miesystävä, joka jättäisi minut nukkumaan yksin viikonloppuna, niin se olisi adjö saman tien.

    no vakuutellahan ne kyllä osaa ja suoltaa paskaa suustaan sen kun kerkeevät..
    omahan on tietysti elämäs ja teet niinkuin parhaaksi näet, mutta kyllä tuo kovin huonolta suhteelta vaikuttaa, itsellä kokemusta myös ulkomaalaisen kanssa seurustelusta ja taisi olla ensimmäinen ja viimeinen kerta... exällä niitä naisia riitti, niin kotimaassaan kuin täällä suomessa ja myös muissa maissa, "kavereitahan" ne kaikki vaan oli, joopa joo.
    yleistää en tahdo mutta valitettavan yleistä tuollainen toiminta vaikuttaa olevan..

    Äänestä

Kyllä tuo pahasti kuulostaa siltä, että hänellä saattaa olla perhe jossain. Et kerro minkä maalainen hän on, mutta ota huomioon että monessa ulkomaisessa kulttuurissa vaimo on täysin miehensä vallan alla, ei valita eikä kyseenalaista eli vaikka olisi viikonloput ilman miestä. Mielestäni teillä on valtava luottamuspula, jos hän ei ole kahden vuoden yhdessäolon jälkeen suostunut kertomaan asuinpaikkaansa. Sinuna pyytäisin jotakuta seuraamaan häntä seuraavan kerran kun hän lähtee luotasi joko viikonlopun jälkeen tai vapaapäiväsi jälkeen ja katsomaan minne hän menee.

Äänestä
  • Hei, Me asuimme 1,5 vuotta yhdessä kokonaan kunnes hän sai oleskuluvan ja opiskelupaikan ja Kela kustansi hänelle asunnon. Silloin hän muutti pois eli en usko, että hänellä on perhettä. Se olisi taatusti tullut ilmi silloin 1,5 vuoden aikana. Siis hänellä on ollut asunto puoli vuotta. Mutta sinänsä ajatuksesi olisi hyvä, mutta se kaatuu heti siihen, että ei minulla ole ketään, joka tuollaista tekisi :).

    Äänestä

  • -kotihengetär- kirjoitti:

    Hei, Me asuimme 1,5 vuotta yhdessä kokonaan kunnes hän sai oleskuluvan ja opiskelupaikan ja Kela kustansi hänelle asunnon. Silloin hän muutti pois eli en usko, että hänellä on perhettä. Se olisi taatusti tullut ilmi silloin 1,5 vuoden aikana. Siis hänellä on ollut asunto puoli vuotta. Mutta sinänsä ajatuksesi olisi hyvä, mutta se kaatuu heti siihen, että ei minulla ole ketään, joka tuollaista tekisi :).

    Niin ja me olimme erossa muutaman kuukauden tuon asuntojupakan vuoksi ja silloin hän kutsui minut asunnolleen, mutta en mennyt, koska tapailin toista miestä. Halusin unohtaa miesystäväni. En suostunut edes näkemään häntä, koska tiesin, että jos hänet näen, niin en pääse eroon. Palasimme kuitenkin sitten lopulta yhteen ja yhteenpaluu tuntui siltä, kuin olisin tullut kotiin. Hänessä on jotain niin tuttua, kuin olisin tuntenut hänet aina, ehkä edellisessä elämässä, jos sellaista on ollut. MInulla on hänen kanssaan aina sellainen omituinen tunne, että me kuulumme yhteen. Sellainen tuttuuden tunne, joka sitoo todella voimakkaasti minua häneen. Ja kun tapailin sitä toista miestä, niin se ei tuntunut hyvältä. Hän oli kuitenkin vieras. Miesystäväni antoi minulle anteeksi. Ainoa mitä hän sanoi silloin kerran, oli, että tein väärin. Paljon muuta hän ei sanonut.

    Äänestä

  • -kotihengetär- kirjoitti:

    Hei, Me asuimme 1,5 vuotta yhdessä kokonaan kunnes hän sai oleskuluvan ja opiskelupaikan ja Kela kustansi hänelle asunnon. Silloin hän muutti pois eli en usko, että hänellä on perhettä. Se olisi taatusti tullut ilmi silloin 1,5 vuoden aikana. Siis hänellä on ollut asunto puoli vuotta. Mutta sinänsä ajatuksesi olisi hyvä, mutta se kaatuu heti siihen, että ei minulla ole ketään, joka tuollaista tekisi :).

    Asuitte 1,5 vuotta yhdessä, etkä tiedä tiedä hänestä juuri mitään, ei tuo ole ihan normaalia. Olisitko suomimiehen kanssa yhdessä noinkin pitkän aikaa tietämättä hänestä tuon taivaallista.
    Jotkut naiset tyytyvät todella murusiin, kun on kyse ulkomaalaisesta miehestä, ei tuollainen ole suhde eikä mikään. Jos ei mies kerro itsestään mitään, niin lopettaisin koko suhteen. Vai oletko sä niin epätoivoinen, että puhumatonkin kelpaa, kunhan vaan on ulkomaalainen.

    Äänestä

kuulostaa omituiselta suhteelta, miksi hän salaa asuinpaikkansa tai sitten siinä on jotain salattavaa...ehkä vaimo on yövuorossa juuri silloin kun hän on luonasi? toivon, että näin ei ole...olen seurustellut itse ulkomaalaisen kanssa kuukauden ja olen sanonut hänelle että kun/jos muutamme yhteen niin yöpoissaolot eivät kuulu kuvioihin vaan silloin saa lähteä ilman selityksiä...mikään selitys ei silloin onnistu...tuo on muuten hyvä idea että joku seuraisi häntä mihin hän luotasi lähtee...

Äänestä
  • Miksi ruveta seuraamaan miestä, jos ei halua kertoa missä asuu, eikä muutenkaan kertoa itsestään mitään, eihän tuollaisessa suhteessa ole päätä eikä häntää. Aivan varmasti on luurankoja kaapissa kun noin pitää salata jopa asuinpaikkansa.
    Ei ole puhtaat jauhot miehellä pussissa, se on ainakin varmaa.

    Äänestä

  • ehkä jos asenteesi olisi eri niin mahdollisia yö poissaoloja ei edes tulisi.
    ARRGGHH tämä suomi naisten typerä asenne, epäileminen jo ennen kun mitään on tapahtunut.... Et varmaan itse huomaa mutta kirjoituksestasi paistaa ennakkoluulot ulkomaalaisia miehiä kohtaan ja ne eivät ole positiivisia... Suhteesi on jo tuhoon tuomittu, joten jos ihan suosiolla unohdat ulkomaalaiset miehet ja tyydyt ihan kotimaiseen pässiin,joka kulkee narussasi mutisematta.

    Äänestä

erikoinen kuvio teillä tosiaan, kun nyt kerta kysyt niin voisin heittää muutamia asioita mietittäväksi:
- voisitko mennä nyt katsomaan sitä hänen asuntoaan kun kerta aiemmin olet sinne kutsun saanut. Näet missä on, millainen, näyttääkö siltä että joku muu nainen siellä kävisi jne.
- onko mahdollista että hän haaveilee vaimosta omasta maassaan, mietin voiko siinä prosessissa hän käyttää hyväkseen sitä että olette asuneet erillään, tavallaan asumuserossa kun hän virallisesti saanut oman asunnon? En tiedä noista asioista mutta voiko vaikuttaa siihen? Olitteko naimisissa? Jos ette ja hän saanut esim. Pakolais tai muilla syillä oleskeluluvan niin eikö hän silloin ole viranomaisen silmissä mahdollinen saamaan vaimoa kotimaasta tänne?
- kehottaisin myös lukemaan lähesriippuvaisuudesta vaikket toisaalta vaadi hänen läsnäoloaan jatkuvasti mutta toisaalta olet valmis erittäin erikoisiinkin ratkaisuihin kuhan saatte olla yhdessä. En tarkoita pahalla mutta hyvä varmasti miettiä itseäsi ja syitä miksi haluat oikeasti hänen kanssaan olla. Et kuitenkaan saa mitä (ehkä) kaipaisit, joten onko omassa tavassakin ajatella asioista korjaamisen varaa. Joskus se tutttu ja turvallinen kuvio voi olla se vahingollisin.
- mieti asiaa lastesi näkökulmasta. Millaista heillä on olla miehen kanssa ja miten teidän järjestely heihin vaikuttaa?
-yksityisetsivänkin voi palkata seurailemaan miehen puuhia, jos ei voi ketään pyytää
- väestörekisterikeskuksesta (osoitehaku tmv) pitäisi löytyä osoitetiedot nimellä jos ei ole salaiset vaikka olisi pre paid puhelinnumero.
- kyllä hänellä voi helposti olla ainakin toinen naisystävä jota tapailee kaupungilla tai omassa kodissaan, kun et kerta pitkiä aikoja poissa
Tässä muutamia ajatuksia...

Kaikkea hyvää sinulle ja tsemiä pohdintoihin :)

Äänestä
  • siis ei jumalauta mitä sekopäitä tämä palsta on pullollaan!!!! Ei ihmekkään että roikutte tällä palstalla itkemässä epäilyksiä pettävistä miehistä... ja sehän ei varmasti johdu siitä että olette vainoharhaisia idiootteja!!!

    Ihan oikeesti??? "yksityisetsivänkin voi palkata seurailemaan miehen puuhia, jos ei voi ketään pyytää"
    !!!!!!
    mistä näin sairaita ihmisiä sikiää??? Jos mies ei halua asioita kertoa, se on yksin hänen oma asiansa, kennelläkään ei ole oikeuttaa rikkoa noin törkeästi toisen yksityisyyttä!!
    Jos akka epäilee miehen touhuja hänellä on tasan 2 vaihtoehtoa, sanoa hyvästi tai niellä epäilyksensä!!
    Mutta jos joku oikeasti on niin epätoivoinen että kieroilemalla yrittää ottaa selvää toisesta ja hänen touhuistaan, niin voidaanko, käsi sydämellä sanoa että tämä on terve parisuhde???

    Äänestä

Surullista minkälaisessa tilanteessa elätte. Tuohan on aivan lunnotonta, ellet ole masokisti ja nautot siitä että sinua alistetaan. Mieshän käyttää valtaansa sinuun! Ajattelehan nyt itsekin omaa tilannettasi. Oletko miehen kanssa, koska et halua olla yksin japelkäät ettet löytäisi ketään toista? Todennäköisesti olette toistenne kanssa vain tavan vuoksi, koska sinä et osaa päästää irti.
Mies on jo ns. tilannut vaimon kotimaastaan, ja odottelee tämän saapumista suomeen.

Äänestä
  • Ei, emme ole yhdessä tavan vuoksi. Minä todella rakastan häntä. Olemisessamme ei ole mitään "tavan vuoksi". Pelkästään se, että näen hänet, saa minut ihan sekaisin onnesta. Rakastan kaikkea hänessä. MInusta on ihana vaikka vaan katsella häntä. Kyllä minä muita löytäisin. Mutta muut miehet eivät ole hän. Eivät vain ole. Meillä on paljon intohimoa meidän suhteessa. Ja ystävyyttä, vaikka se saattaa kuulostaa hassulta. Vaikka mitä hötkyilisin, niin hän aina sanoo, että ei ole mitään, kaikki on hyvin. Hän on kuin kallio, vaikka myrsky yllättäisi. Ainoa mikä hänet saa ärsyyntymään, on se, että alkaa liikaa pohtia parisuhdetta. Hän on elämäni suurin rakkaus. Kolmea suuresti rakastan tässä elämässä, lapsiani ja miesystävääni. He ovat minulle rakkainta, mitä minulla tässä elämässä on. He ovat kaikki todellakin vaalimisen arvoisia. Monesti silitän hänen päätään vaikka herätessäni keskellä yötä, koska tunnen niin suurta rakkautta häntä kohtaan.
    Minun on vaikea uskoa tuohon tilausvaimoasiaan. Sen verran häntä tunnen. Hän ei alistuisi tuollaisiin perinnäisjuttuihin. Myös ystäväni, jolla on paljon ulkomaalaisia ystäviä, sanoi, että ei. Ei hän. Hän kapinoi jo ulkonäöllään. Ei, ei hän. Hän ei ole ns. tavallinen mies.
    Oh, kello on kauhean paljon ja tässä vielä mietiskelen. PItänee mennä äkkiä nukkumaan :).

    Äänestä

  • -yksinhuoltaja- kirjoitti:

    Ei, emme ole yhdessä tavan vuoksi. Minä todella rakastan häntä. Olemisessamme ei ole mitään "tavan vuoksi". Pelkästään se, että näen hänet, saa minut ihan sekaisin onnesta. Rakastan kaikkea hänessä. MInusta on ihana vaikka vaan katsella häntä. Kyllä minä muita löytäisin. Mutta muut miehet eivät ole hän. Eivät vain ole. Meillä on paljon intohimoa meidän suhteessa. Ja ystävyyttä, vaikka se saattaa kuulostaa hassulta. Vaikka mitä hötkyilisin, niin hän aina sanoo, että ei ole mitään, kaikki on hyvin. Hän on kuin kallio, vaikka myrsky yllättäisi. Ainoa mikä hänet saa ärsyyntymään, on se, että alkaa liikaa pohtia parisuhdetta. Hän on elämäni suurin rakkaus. Kolmea suuresti rakastan tässä elämässä, lapsiani ja miesystävääni. He ovat minulle rakkainta, mitä minulla tässä elämässä on. He ovat kaikki todellakin vaalimisen arvoisia. Monesti silitän hänen päätään vaikka herätessäni keskellä yötä, koska tunnen niin suurta rakkautta häntä kohtaan.
    Minun on vaikea uskoa tuohon tilausvaimoasiaan. Sen verran häntä tunnen. Hän ei alistuisi tuollaisiin perinnäisjuttuihin. Myös ystäväni, jolla on paljon ulkomaalaisia ystäviä, sanoi, että ei. Ei hän. Hän kapinoi jo ulkonäöllään. Ei, ei hän. Hän ei ole ns. tavallinen mies.
    Oh, kello on kauhean paljon ja tässä vielä mietiskelen. PItänee mennä äkkiä nukkumaan :).

    "Pelkästään se, että näen hänet, saa minut ihan sekaisin onnesta. Rakastan kaikkea hänessä. MInusta on ihana vaikka vaan katsella häntä. "

    Voi voi. Ikävä juttu että olet niin kovin rakastunut tuollaiseen mieheen. Mutta minkäs teet. Miehelle tuollainen järjestely sopii varmasti vallan mainiosti. Aika monillekin miehille kelpaisi menemisiä kyselemätön, nöyrä vakihoito. Mutta että et tiedä kahden vuoden jälkeen edes, missä hän asuu. Se lienee jo jonkinlainen maailmanennätys. En edes viitsi sanoa, missä lajissa. Mitäs lapsesi tuumaavat "sedästä"? Heille varmaan syntyy aika erikoinen käsitys parisuhteesta. Toivottavasti meininkinne ei jätä heihin pysyviä jälkiä.

    Äänestä

  • 234234 kirjoitti:

    "Pelkästään se, että näen hänet, saa minut ihan sekaisin onnesta. Rakastan kaikkea hänessä. MInusta on ihana vaikka vaan katsella häntä. "

    Voi voi. Ikävä juttu että olet niin kovin rakastunut tuollaiseen mieheen. Mutta minkäs teet. Miehelle tuollainen järjestely sopii varmasti vallan mainiosti. Aika monillekin miehille kelpaisi menemisiä kyselemätön, nöyrä vakihoito. Mutta että et tiedä kahden vuoden jälkeen edes, missä hän asuu. Se lienee jo jonkinlainen maailmanennätys. En edes viitsi sanoa, missä lajissa. Mitäs lapsesi tuumaavat "sedästä"? Heille varmaan syntyy aika erikoinen käsitys parisuhteesta. Toivottavasti meininkinne ei jätä heihin pysyviä jälkiä.

    Miksi kutsut minua vakihoidoksi jos mies on kanssani puolet viikosta, tekee ruokaa koko perheelle, käy kaupassa puolestani, siivoaakin kanssani. Käymme kävelyillä, uimassa, tansseissakin tänä kesänä koko perheen voimin. Mikä vakihoito minä olen??? MInun mielestäni edelleen seurustelen. Toinen kysymys sitten on se, onko mies uskollinen vai ei, mutta vakihoidoksi minua on turha nimitellä. "Setää" täällä ei käy. Tuollaista nimittelyä pidän ilkeänä.

    Äänestä

  • -yh- kirjoitti:

    Miksi kutsut minua vakihoidoksi jos mies on kanssani puolet viikosta, tekee ruokaa koko perheelle, käy kaupassa puolestani, siivoaakin kanssani. Käymme kävelyillä, uimassa, tansseissakin tänä kesänä koko perheen voimin. Mikä vakihoito minä olen??? MInun mielestäni edelleen seurustelen. Toinen kysymys sitten on se, onko mies uskollinen vai ei, mutta vakihoidoksi minua on turha nimitellä. "Setää" täällä ei käy. Tuollaista nimittelyä pidän ilkeänä.

    "koko perheen voimin."

    Perheissä yleensä tiedetään, missä "perheen pää" asuu. Joten teillä on perhe (lapset ja sinä) sekä yksi ulkojäsen, joka tulee ja menee miten haluaa ja jonka tulemisista ja menemisistä ei kysellä. Hän ei ole sitoutunut tähän perheeseen. On vaikea käsittää, miten oikeutat mielessäsi tällaisen tilanteen, varsinkin kun siihen liitty lapsia. Jotenkin sinua pitäisi herätellä todellisuuteen.

    Äänestä

Tapaatteko ainoastaan luonasi...liikutteko ollenkaan ulkona yhdessä...?

Äänestä

neuvoa viisaammilta naisilta tai ulkomaalaisilta miehiltä. Mitä neuvoja oikein kaipaat? Olet saanut erittäin hyviä, analyyttisiä vastauksia, mutta koko ajan vain vänkäät vastaan! Kuljet laput silmillä, etkä suostu näkemään totuutta.

Eihän tuollainen suhde ole normaali, oli sitten kysessä minkämaalainen ihminen hyvänsä! Käännäpä tilanne toisinpäin: entä jos SINÄ käyttäytyisit tuolla tavoin miestä kohtaan? Miten pitkään uskoisit hänen sietävän tilannetta?

Sanot ettet utele mieheltä liikoja, mutta kuitenkin olet utelias tietämään tiettyjä asioita. Ja siihen sinulla on täysi oikeus. Jos mies ärsyyntyy kyselyistäsi, niin se tarkoittaa sitä että hänellä on jotain salattavaa. Mikäli oikeasti haluat rakentaa hänen kanssaan sen 'ihanan, elämänikuisen suhteen', josta selvästi haaveilet, niin nyt on korkea aika riisua salaisuuden verho. Tee selväksi miehelle, että pitää keskustella asioista avoimesti, sen verran hän on velkaa sinulle ja teidän suhteellenne. Jos hän ei suostu, niin myönnä itsellesi, että hän ei vain yksinkertaisesti ole se oikea sinulle.

Et kertonut mistä miesystäväsi on kotoisin, mutta sanoisin että siihen ei kannata tuudittautua etteikö olisi mahdollista että hänelle on vaimo valmiiksi katsottuna kotimaassaan. Vaikka hän itse periaatteessa näyttäisi vastustavan perinteisä käytäntöjä, kapinoisi niitä vastaan monin tavoin, niin valitettavasti loppupeleissä veri on yleensä vettä sakeampaa. Voi olla että hänet on jo lapsena kihlattu tulevalle vaimolleen, ja tästä sopimuksesta perääntyminen merkitsisi kasvojen menetystä - ei vain hänelle, vaan hänen perheelleen, koko hänen suvulleen. Entäpä sitten jos hän valitsisikin sinut? Ilman vanhempiensa siunausta, todennäköisesti hän tulisi perheensä hylkäämäksi, häntä ei enää ikäänkuin olisi olemassakaan, ja hänen perheensä puhuisi hänestä kuin hän olisi kuollut. Mitä sitten jos kaikkien näiden uhrausten jälkeen teidän suhteenne syystä tai toisesta päättyisi? Mitä hänellä silloin olisi jäljellä? Oletko valmis kantamaan näin suuren vastuun suhteestanne? Tiedän, että nämä ovat äärimmäisen vaikeita asioita länsimaiselle ihmiselle ymmärtää, saati käsitellä tai hyväksyä. Monikulttuurisessa suhteessa asioita on kuitenkin pystyttävä käsittelemään monitahoisesti, ja yksi parhaimpia lääkkeitä on avoin keskustelu.

Yritä edes! Saattaa olla että alkuun puhuminen on vaikeaa, mutta kenties miehesikin kokee sen lopulta helpotukseksi kun voi avoimesti kertoa sinulle kaiken. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että suhteenne päättyy tähän. Mutta mikäli niin käy, niin oliko suhteenne sittenkään sitä mitä oikeasti haluat? Todellisen pysyvään parisuhteeseen kuuluu niin paljon muutakin kuin intohimoa. Suurin osa elämästähän on kuitenkin rintarinnan rakkaimpansa kanssa kulkemista läpi sen normaalin arjen.

Toivon teille kaikkea hyvää, ja toivottavasti pystytte selvittämään asianne parhain päin. Ja palaathan tänne vielä kertomaan kuinka teidän on käynyt.

Äänestä

Kerroit ylemmässä viestissä, että olet asunut välillä toisen miehen kanssa miehesi muuttaessa omaan asuntoonsa puoli vuotta sitten, ja nyt olette taas yhdessä. Eihän tuollaiselta suhteelta voikaan vielä tässä vaiheessa odottaa mitään syvällisempää. Koittakaa nyt edetä rauhallisesti ja tutustua toisiinne mieluummin kummankin kodin ulkopuolella. Mitä lapsesi ajattelevat miesystävästä joka asuu kanssanne viikonloppuisin, mutta ei suostu ottamaan heihin kontaktia?

Tässä tapauksessa etenisin suhteessa lasten ehdoilla. Jos miesystävä ei voi kestää lapsiasi, sinun kannattaaa vain niellä karvas pala ja erota lopullisesti suhteesta, jolla ei tule koskaan olemaan tulevaisuutta.

Äänestä
  • Minä en sanonut asuvani toisen miehen kanssa, vaan tapailin häntä harvakseltaan, kun olimme erossa. En sanonut myöskään, ettei mies ota kontaktia lapsiini. Kyllä hän ottaa kontaktia ja osallistuu kasvatukseen. Kerran nuorempi lapsi livahti jonnekin ja huomasin hänet istumassa parvekkeella. Menin kysymään häneltä, mitä hän puuhaa, ja hän vastasi, että odottaa miesystävääni. Oli ilmeisesti puhelinkeskustelusta päätellyt, että mies on kohtapuoliin tulossa. Ei vaan olisi malttanut odottaa, että hän tulee. Hän juoksee aina häntä vastaan päästäkseen syliin ja mies aina ensin huomioi hänet ennen kuin huomioi minut. Eli kyllä heillä ihan hyvä suhde on. Ei se tilanne siis niin huono ole kuin ymmärsit.

    Äänestä

Kiitos kaikille vastauksista. Enää en itse palaa lukemaan tätä ketjua sen jälkeen, kun sain nimityksen "vakihoito". Mutta sain tietysti paljon ihan asiallistakin palautetta.

Äänestä
  • Noinhan sitä kypsä aikuinen ihminen juuri toimiikin! Kun en tykkää vastauksistanne, niin sitten en enää leiki teidän kanssanne.

    Sinulle voisi kyllä keksiä pahempiakin nimityksiä kuin vakihoito :)

    Äänestä

Jollakin rittää mielikuvitusta keksiä mitä uskomattomampia tarinoita,tuossakaan ei ole päätä eikä häntää.

Äänestä

Ehkä miehesi pitää pajauttelusta, muttei halua jakaa stäshiään kanssasi? Ilmoita sille, että yksinpolttelun aika on ohi ja että hänellä on velvollisuus tarjota, mikäli sinä väännät mässyt.

Äänestä
  • hehheh! voi olla ;) ei mutta oikeasti, ei tässä välttämättä mitään monien olettamaa pettämistä ole taustalla. Kyseessähän oli joku "vaihtoehtoinen" mies, ehkä hän tykkää tosiaan esimerkiksi rauhallisesta yksinolosta. Voi olla, että hänellä on vaikka rankkoja kokemuksia tai mitä lie... Vaikea sanoa, kun ei miestä tunne, mutta yleensä tällaiset asiat selviävät puhumalla. Ja jollei kommunikaatiota ole edes tällaisissa ns. helpoissa asioissa, miten sitten jos tulee oikeita konflikteja?

    Äänestä

Tummempi mies etelä-amerikasta?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


-kotihengetär- kirjoitti:

Voisitteko te viisaammat naiset tai mahdollisesti ulkomaalaiset miehet tulkita minulle hieman tilannettani. Olen ymmälläni miesystäväni kanssa. Hän kyllä suunnittelee kanssani tulevaisuutta mutta välillä hänen käytöksensä saa minut ymmälleni ja epäilemään hänen motiivejaan. Hän tulee luokseni yleensä vapaapäivääni edeltävänä iltana viikolla ja jää vapaapäiväksi. Ja hän tulee pe iltana ja jää viikonlopuksi. Hän auttaa minua mm. kaupassakäynnissä (käy puolestani kaupassa, ei kanssani) ja ruoanlaitossa. Mutta ollessaan luonani, hän yleensä häviää aina vähäksi aikaa jonnekin teille tietymättömille iltapäivästä/alkuillasta. Joskus hän tuo jotain "herkkua" näiltä reissuilta eli kaupoilla on ilmeisesti ainakin käynyt. Tänäänkin hän on lähtenyt pariin otteeseen jonnekin. Ja niinä päivinä kun hän ei ole luonani, hänestä ei yleensä kuulu mitään. Hän ei yleensä soittele minulle lainkaan. Vastaa kyllä puhelimeen, jos soitan. En tiedä, missä hän asuu. Hän on sen pitänyt minulta visusti salassa. Pari vuotta olemme kuitenkin yhdessä kulkeneet. Hän ei pidä uteluista eikä kysymyksistä. Hän tulee ja menee ja tuntuu että hänen "menojalkansa" vipattaa koko ajan jonnekin...mutta ajoissa hän aina "kotiin" tulee niinä päivinä, kun on luonani. Hän haluaa pitää myös omaa kotia, koska kokee, ettei jaksa lapsiani täyspäiväisesti vielä ja on pyytänyt, että annan ajan kulua, että he vähän tuosta kasvaisivat ja kehittyisivät. Lähtiessään hän usein jättää minulle jotain tehtäviä esim siivoukseen/pyykkeihin tms. liittyviä. Hän näyttää rakastavan hiljaisuutta ja rauhaa, hermostuu liiasta puheesta ja metelistä. Näen hänet sellaisena oman tien kulkijana, joka ei toisten raameihin asetu. En tiedä, onko hän yhteisen aikamme ulkopuolella sinkku vai varattu. Utelias olisin sen tietenkin tietämään...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu