Olen 21-vuotias sinkkunainen ja olen tavallaan liian tottunut olemaan sinkku, että osaisin aloittaa miesten kanssa suhdetta. Olen ollut nyt vuoden sinkkuna ja monikin mies on halunnut nähdä minut uudestaan baari-illan jälkeen, mutta minä en osaa pitää miehiin yhteyttä. Monesti miehet jaksavat pari viikkoa laitella minulle viestiä. Jotkut kauemminkin, mutta minä en tavallaan uskalla heitä nähdä vaan keksin typeriä tekosyitä miksi juuri sinä päivänä ei sovi näkeminen. Varsinkin jos olen todella ihastunut johonkin mieheen en uskalla ottaa yhteyttä ja perun tapaamiset. Tämä on niin raivostuttavaa, koska en tykkää olla sinkku, mutta toisaalta pelkään sitä, että jos alan pitämään johonkin mieheen yhteyttä niin joudunkin loppupeleissä pettymään.. Onko kellään ollut samanlaista ongelmaa ja miten olette siitä selvinneet?
"Jämähtänyt" sinkkuna olemiseen..
Yksinäinen_N
2250
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Näin ihan omasta näkökulmastani sinä et ole ollut mitenkään hirveän kauan sinkkuna (noin nuoreksi siis), mutta jos aloitteiden teko tuntuu vaikealta,
niin kai aikakin tuntuu pitkältä.
Sanoit pelkääväsi pettymistä. Jos menisit ihastuksen kanssa treffeille, mikä voisi mennä pahiten pieleen, ihan konkreettisesti? Pelkäätkö että ihastus vaihtaisi naista kesken treffien? Vai pitäisikö mennä naimisiin asti ja löytää mies jonakin päivänä sängystä toisen naisen kanssa? Mitä sen jälkeen tapahtuu, loppuuko maailma siihen vai onko jälkeenpäin tosi, tosi paha ja nöyryytetty olo, josta kuitenkin pääsee joskus yli?
Et voi mitenkään etukäteen tietää, pettäisikö ihastus X sinut heti tai myöhemmin. Niin elämä menee, pitää toistaalta luottaa asioiden sujuvuuteen ja toisaalta olla valmiina korjaamaan pirstaloituneita odotuksia. Olen itsekin käynyt läpi noita huonouden ja riittämättömyyden tunteita, erityisesti hylkäämisen pelkoa.
On tärkeää muistaa, että vaikka se epäilys on olemassa, se ei vielä tarkoita että mies todellakin hylkäisi. Sinä et ainakaan sitä päätä.
Kuinka kauan sinulla on tuo pelko ollut ja ilmeneekö se muuallakin kuin vain miehiä iskiessä? Onko sinut hylätty joskus ja asia on jäänyt käsittelemättä?
Tietysti on hyvä tarkkailla miehen käytöstä ja olemusta varoitusmerkkien varalta, mutta yritä selvittää, johtuuko jännitys todellakin miehestä vai onko se jotain vanhempaa perua.
Ihan näin lisävinkkinä: ei ole kovin sujuvaa käytöstä ensin vaihtaa numeroita ja sitten suoltaa tekosyytä toisensa perään kaksi viikkoa. Noin sinä tuotat pettymyksen sekä ihastuksellesi että itsellesi. Se on suoraan sanottuna raivostuttavaa ja tökeröä. Olisi suuri edistys, jos myöntäisit etukäteen, että sinua jännittää mennä miehen kanssa ulos. Saat mennä myös jännittyneenä treffeille, mutta älä jää enää kotiin tekosyiden vuoksi.
No huh, olipas Sofian Sohva -vastaus, mutta toivottavasti saat kiinni mitä tarkoitan.
Puhu sitten jämähtämisestä kun olet yli 35v ja edellisestä suhteestasi on aikaa yli 10v.