Tuntevatko "kakkoset" huonoa omaatuntoa tai ylipäänsä onko teillä minkäänlaista moraalia kun seurustelette varatun miehen kanssa? Osaatteko asettua vaimon paikalle ja kuvitella millaista tuskaa hän joutuu kokemaan?
kakkosen moraali?
ymmällään
91631
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Miksi pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa, jos rakastaa?
...toisen omaa.
mikä v...tun toisen oma? Kenen oma? Ihan kuin mies olisi käsilaukku jonka voi omistaa. Herää jo, ei miestä voi omistaa. Mies menee jos on mennäkseen.
" Miksi pitäisi tuntea huonoa omaatuntoa, jos rakastaa? "
-kysynvaan-
Muista minun sanoneen..hullaantunut mies putoaa maan pinnalle ja kun hän ei enää välitäkkään sinusta, on jo moni elämä tuhottu.
Vaimo ei ota petturia enää takaisin , perhe hajoaa ja sinäkin vain vollotat miehen perään kun hän sinut hylkäsi sittenkin.
Se tavallinen tarina ... jonka olen nähnyt ensin avioeroperheen lapsena, sitten sivusta seuraten monessa kodissa.
Aina te kakkoset uskotte olevanne jotain ainutlaatuista ja parempaa kuin miehen vaimo...mutta se on saippua kupla.
Kukaan ei ole niin täydellinen nainen, että hän riittäisi pettäjä miehelle loppupeleissä.
Hetken huuma vain olet, niin palavasti kuin hän nyt sinua palvookin.
Tuo arkea ja vastuuta pakoileva pilvilinnamies, jonka rakennelmat ei huomista kestä.
Mutta mitään ei saa, jos ei mitään uskalla. Onpahan sitten jotain mitä kiikkustuolissa muistella.
En minä ainakaan kiikkustuolissa halua muistella kuinka hässin toisten aviomiesten kanssa...Jos sellaista tekisin, niin häpeisin sitä siinä kiikkustuolissa...
...ketään et voi omistaa...et edes omaa miestäsi...
Mieshän ykköstä pettää, ei kakkonen.
Jep. Ja mitä ei tiedä, se ei voi loukata.
Ei ole yhtään sen enempää kuin sinun pettäjä ukollasikaan, olen kuitenkin jo entinen kakkonen ja sun ukkos pettää sua juuri festareilla.
No senhän me jo tiesimmekin.
En tunne huonoa omaantuntoa,olen vapaa nainen.
En ole vaimon kanssa naimisissa, en ole luvannut hänelle mitään alttarilla. Hän on minulle aivan tuntematon henkilö.
Toivonpa totta tosiaan, että sinua joskus petetään oikein olan takaa. Toivon, että saat ihan itse kärsiä petetyn tuskan. Niin, oikeastaan en toivo sinulle tai kaltaisillesi MITÄÄN hyvää.
"tuntematon henkilö"? No, voihan.... Ajatko liikenneonnetomuuspaikan ohi jos uhrit ovat tuntmattomia henkilöitä? Ajat varmasti, koska olet noin tunnevammainen ihminen.
"Uhri"?!?? Mitä hittoa?!?? Johan pomppas :D
Kyllä se pettäjän ja petetyn parisuhde on kuules ihan vapaaehtoisuuteen perustuva juttu, jonka pettämistapauksessa se pettäjä romuttaa. Jos siihen sitten jää niin hirveen "uhriksi" niin pitäiskö opetella kantamaan vastuu ihan omista valinnoista ja seuraavan kerran valita uskollinen puoliso...
Ai että sapettaa nää naivistiset tyypit, jotka välittömästi on vierittämässä syyn sen vieraan ihmisen kontolle. Teidän mieshän se teitä pettää, olkaa sen moraalista huolissanne eikä sen vapaan kakkosen!
No joo, minä en kuitenkaan halua olla kenenkään tunnevammaisen huoripukin vaimo enkä kakkonen enkä kolmonen. Vähintään yhtäpaljon sen huoripukki pettää valheillaan niitä muita naikkosia kuin vaimoaan....Mistä sinäkään tiedät minkä tunkion päältä sekin kukko lähtee sinun tunkiollesi kuopimaan?
Kuulepa "voihan", auto-onnettomuus ja pettäminen ovat kaksi aivan eri asiaa. Auto-onnettomuudessa usein voi olla kysymyksessä ihmishenki, pettämisessä ei.
Sinulla hieman hukassa asiat, jos vertaa kahta tälläistä asiaa toisiinsa.
En tunne sinuakaan, pitäisikö minun tuntea jotain sinua kohtaan? Eli olet minulle aivan tuntematon henkilö.
Minä olen ollut auto-onnettomuudessa, sekä edelliosessä liitossa pahasti petetty. Auto-onnettomuudesta olen sevinnyt henkisesti yli, mutta petetyksi tulemisesta tuskin koskaan!
Minä ole jo keski-ikäinen ja "seurustellut" monta vuotta avoliitossa olevan kanssa. Varmaan loppuu joskus.. luulisin. En halua hänestä miestä itselleni.
Luulen että minua ei voi pettää vaikka kuinka joku toivoisi. En nimittäin aio elää enää koskaan parisuhteessa kenenkään kanssa. Yksin eläminen on ihan mukavaa. Varsinaista parisuhdettakin on takana yli 20v joten tiedän mitä se on. Parisuhde päättyi kaksi vuotta ennen tämän miehen tapaamista.
En halua edes tavata joka viikkokaan miestä. Joskus saatetaan viettää viikonloppu mökillä yhdessä ja tavataan muuten n. 1-2 kertaa kuukaudessa.
Ihan sama toivooko joku mulle HYVÄÄ TAI PAHAA. Itse en tunne huonoa omaatuntoa omasta elämästäni. Miehestä en tiedä, hänelle huono omatunto kuuluisi enemmänkin.
totta, saman kokenut.
Olen pahoillani ikävistä kokemuksistasi, ja toivon toipumista molemmista ennen pitkää.
Mutta silti: ed. vastaajien pointti oli varmaan se, että kyllä eniten vastussa petetyksi tulemisestasi oli se pettäjä eikä niinkään se kolmas ihminen.
Reality...niin noilta puuttuu taju todellisuudesta...siksi muissa on se syy...ei nämä kirjoitukset ja silmienavausyritykset auta...joka on päänsä puskaan pannut siellä se pysyy
Oletko todellakin sitä mieltä, että pettämisessä ei voi olla kyse ihmishengestä? Minä mietin itsemurhaa joka ainoa päivä. Kiitos huoraavan mieheni ja hänen huoraavan naisensa.
Yleensä pettämisessä ei ole kysymys ihmishengestä, normaalisti ihmiset selviävät siitä. Olen pahoillani jos sinä et ole selvinnyt,toivottavasti olet hakenut ammattiauttajan apua.
Ja se syyllinen siihen pettämiseen on kuitenkin se oma puoliso, ei se toinen nainen. Parisuhde on kahden kauppa, ja sinne väliin ei pääse kukaan kolmas ihminen,jos se suhde on kunnossa.
Ja edelleen se vaimo on minulle tuntematon henkilö,kuten sinäkin. En pysty auttamaan sinua.
En tarvitse ammattiauttajan tai sinun apuasi, koska en aio jäädä henkiin. Voitte jatkaa huoraamistanne ihan kaikessa rauhassa.
Mieluummin puskaan kuin paskaan, niikuin sinä!
Kun tunteita, rakkauttakin vielä kaikesta huolimatta tätä omaa pettänyttä puolisoa kohtaan on, ero tekee niin kipeää. Ikävä on suuri. Lapsieni takia jaksan päivästä toiseen. Heille olen tärkeä ja he rakastavat minua pyytettömästi. Sen tiedän.
Kenenkään miehen takia ei kannata henkeään heittää. OIkeasti hae apua, jos susta tuolta tuntuu. Ajattele, jos olisit menettänyt kuolemalle jonkun, eikö olisi pahempi asia kuin menettää pettävä mies?
Kyllä ja en. En missään tapauksessa haluaisi aiheuttaa vaimolle tuskaa, mutta mieshän tässä sen lopullisen päätöksen asiasta tekee, kun lähtee pettämään.
Kun vaimolle joskus aikanaan, viimeistään eron jälkeen, paljastuu että suhteemme on kestänyt lähes kaksi vuotta, se on varmasti kova paikka.
Haluaisin kuitenkin olla ex-vaimon kanssa jonkinlaisissa väleissä, koska tähän soppaan kuuluu myös hänen lapsensa, heidän en toivoisi kärsivän.
Olen sitä mieltä, että avioliitossa on jotain pahasti pielessä, mikäli jompikumpi lähtee pettämään. Niin on tässäkin liitossa ja oikeaa aikaa erota odottavat kaikki.
Kyllä, mies on tehnyt kaiken mahdollisen liittonsa eteen, ennenkuin on pettämisen tielle lähtenyt.
Ja nyt sitten saan miljoona moralisoijaa itselleni, mutta elämä kun ei vaan ole niin mustavalkoista. Olen pahoillani, erityisesti kaikkien petettyjen puolesta.
Mieskö kertoi tehneensä kaiken mahdollisen liittonsa eteen ja sinä uskoit? Mies etsii aina sen helpoimman tien ja se olit nyt sinä!
Haista pitkä pas..., olet hurskastelija. Olet erityisesti pahoillasi kaikkien petettyjen puolesta ja samalla kuksit ukkomiehen kanssa. Aina näissä horojen kirjoituksissa ainakin rivien välistä paistaa, että vaimon vika. Niin tämänkin: mies on tehnyt kaikkensa... lässyn lässyn. Mies on liiton särkijä sinun kanssasi.
Höpö höpö! Sinä et ole selkeästi koskaan kohdannut tällaista tilannetta elämässäsi. Uskottomuus, rinnakkaissuhde ja kaikki siihen liittyvä eivät koskaan ole "helpois" tai edes helppo tie!
Niinpä niin, olen varmasti vihaiset kommentit ansainnut ja otan ne vastaan.
Mutta haluan silti korjata yhden väärän käsityksen. Jos avioliitto kariutuu, se on harvoin vain toisen osapuolen syy, siinä kun on aina mukana kaksi.
Miksi suhde ukkomieheen nähdään aina pelkkänä kuksimisena???
Kyllä me tehdään paljon paljon muutakin yhdessä, mutta toki seksi kuuluu kahden aikuisen ihmisen parisuhteeseen, sitä en kiellä.
Itse olisin ollut valmis tuomitsemaan kaikenlaisen pettämisen aiemmin, mutta elämä opettaa avarakatseisemmaksi ja sen, ettei kaikki aina mene kuten kuvittlee.
Huora kai on muuten sellainen nainen, joka antaa rahasta, eli en katso itse sellainen olevani. Monet vaimot pikemminkin kyllä, koska taloudellisten seikkojen takia roikkuvat miehissään............
Ei se ole mikään "kahden aikuisen ihmisen parisuhde" jos toinen on naimisissa. Joo, elämä opettaa avarakatseisemmaksi....niin kauan kun ei itse joudu petetyksi..
Aivan samoin on salasuhteessa mukana kaksi joten kakkonen on näin ollen myös silloin syyllinen liiton hajoamiseen.
Ja kyllä se kaikkien kakkosten sanomana on taivaallista seksiä ennen kaikkea.
Kuulehan "voihan..", kyllä se vaan on perisuhde sekin ja paljon tiiviimpi kuin sen miehen ja vaimon. Olen pahoillani, jos tämä tulee sinulle järkytyksenä.
Olen sitä mieltä, että jos mies sitten aikanaan pettää, niin saapi mennä. Kenessäkään en väkisin roiku, ellen ole se paras vaihtoehto.
Toiset kestää totuuden ja toiset eivät.....
No, pitäkööt kukin parisuhteena mitä haluaa... Mitään järkyttävää en siinä näe jos joku, niin ajattelee, mutta itse elän ja ajattelen toisin.
Hohhoijakkaa, elämä näyttää ainakin sinua opettaneen kutsumaan vaimoa rahasta antavaksi... Hyvinpä olet oppinut, mutta mitäpä tuollaiselta halpislumpulta nyt voisi odottaakaan. Moukka mikä moukka.
Mikä oikein olet. Tuolla yllä kirjoitat, että olet pahoillasi jne ja mies on yrittänyt. Mistään parisuhteesta ei sinun pidä puhua. Se on irvokasta. Miiksei se ukkomies hae eroa. Senhän saa ilman vaimon suostumusta. Mitä hän ajattelee vaimon taloudesta ja roikkumisesta, jos haluaa olla kanssasi. Ai huoraamaanko tässä pitäisi alkaa, että olisi yhtä avarakatseinen kuin sinä. Ymmärrähän asemasi.
Alussa oli huono omatunto jollain tapaa, mutta ei enää oikeastaan. Tavallaan säälittää, hän omalla käytöksellään ajaa miehensä minun luokseni.
tuo on muuten totta kakkosnainen. Itse olen ykköstynyt. Muutaman vuoden vaimo heitti lokaa päälleni kaikella mahdollisella tavalla ja minä tietysti itkin lohduttomaasti miehelle miten hänen vaimonsa on ilkeä ihminen. Loppujen lopuksi¨mies alkoi vihaamaan vaimoaa, koska on niin paha minulle ja hänelle ja jättin hänet. Niin siinä vain kävi. Eli pahin tapa karistaa mies luotaan on riitey ja tappelu, huonosti käyttäytyminen. Itse olen aina ollut korrekti häntä kohtaan ja ymmärrän että suututtaa kun mies jätti mutta elämä on. Olis pitänyt kiinni miehestään.
Pettäjän moraali ?
Tuntevatko puolisoaan pettävät huonoa omaatuntoa tai ylipäänsä onko teillä minkäänlaista moraalia, kun seurustelette jonkun muun kuin oman vaimonne kanssa? Osaatteko asettua oman vaimonne paikalle ja kuvitella, millaista tuskaa hän joutuu kokemaan?
No tässä se huomattavasti olennaisempi pointti asiaan, hyvä!!!
En minä ainakaan tuntenut. Jos mies ei pysy poissa ei sitten millään ja olen asiani tehnyt selväksi. Mitäpä minä huonoa omaatuntoa potemaan siitä mitä joku toinen ihminen tekee? En minä ole miestä pakottanut luokseni tulemaan. Vaimo voi ottaa eron jos siltä tuntuu, aikuinen ihminen tietänee mitä tekee mitä hyväksyy tai ei????
Minä en aio ottaa eroa koskaan. En minä ole pakottanut miestäni jäämään. Mies voi ottaa eron, jos siltä tuntuu. Minä EN ota.
Mrs Thomson,
lienet samaa maata kuin salarakkaani vaimo... Mies pommitti minua aikansa yhteydenotoilla - ja myönnettäköön: on ihan perhanan ihana mies, joten... Sitten kävi, niin kuin kävi. En ole potenut morkkista asiasta, koska enhän minä miehen tekemisistä ole vastuussa. Miehen vaimo sai noin pari vuotta sitten tietää meistä, mutta kommentoi asiaa tyyliin "so what" ja jatkaa elämää kuin ei mitään. Minä en ole miestä "omakseni" havitellut enkä kysellyt, aikooko joskus erota... Ratkaisut ovat hänen omiaan eli eivät kuulu minulle. Vaimo ei halua erota "minusta huolimatta" ja se on hänen asiansa.
Maailmassa on PALJON pahempiakin asioita kuin vieraissa juokseva mies. Niin kauan kuin toisten naisten olemassa olo ei kotioloja haittaa, minua ei paljon kiinnosta. Tarkoittaa että niin kauan kuin kotona on on kivaa, saan hellyyttä ja paljon hyvää seksiä, minulla ei ole mitään tarvetta erota. Eikä se mieskään minusta eroa. Minun egoni kestää toiset naiset, olette te siitä ihan mitä mieltä tahansa.
Kiitti Minna, En ole halunnutkaan miehesi sukkien pesijäksi. Liian suuri roskapussi.
Ollos hyvä. Mies muuten pesee minunkin sukkani , pöksyni, liivini ja muutkin vaatteeni vuorollaan. Ja tekee sen mielellään.
Sullahan näyttää olevan ukkomies joka kaupungissa. Täytyy ilmeisesti olla useampi mies, että sinun reikäsi täyttää.
Mä taas tajusin, että hänen kanssaan suhteilevalla ukkomiehellä on nainen joka kaupungissa, missä sattuu kulkemaan. Joillekin miehille ei riitä se yksi vaan pitää olla monta.
Yleensä katsotaan toisen naisen/toisen miehen olevan vastuussa avioliiton hajoamisesta. On ymmärrettävää, että toinen mies / nainen on raivon ja vihan kohde jota petetty puoliso tuntee. Toisen naisen / miehen syyttäminen estää ottamasta vastuuta avioliiton ongelmista, halutaan kuvitella että mitään ongelmia ei ollut ennenkuin tämä kolmas osapuoli tuli ja pilasi kaiken. Todellisuudessa pettäjä on etsinyt vähintääkin alitajuisesti jotakin ja tietoisesti antanut suhteelle mahdollisuuden. Jos ei olisi ollut juuri kyseistä kolmatta pyörää, olisi ollut joku muu. Pettäjän syyt voivat olla moninaiset, henkilökohtaiset tai puolisosta johtuvat. Joka tapauksessa, päätös ja vastuu on pettävän puolison.
Tämä ei ole mikään omakeksimäni juttu vaan tässä esim amerikkalaisen psykologin artikkeli aiheesta jossa on varsin rehellisesti pohdittu pettämisen syitä ja seurauksia, myös niin että loppujenlopuksi usein ruoho ei kuitenkaan usein ole vihreämpää aidan toisella puolella. Eli pettäjä usein ei vain ole osannut selvitää omia ristiriitojaan vaan hakee ratkaisua ulkoa.
http://divorcesupport.about.com/od/theothermanotherwoman/p/othermanwoman.htm
Joten vastaus kysymykseesi, en tunne syyllisyyttä sillä en koe että olen viemässä miestä mihinkään mihin hän ei halua itse mennä. Mies itse halusi suhteen kanssani (ja kovaa halusikin kun alussa minä en halunnut) ja on laittanut avioeron vireille. En siis koe että olisin toiminut väärin. Koen silti pahaa mieltä etenkin lapsien puolesta, ainahan sitä toivoisi että lapsilla olisi ollut ehjä perhe. Vaimoa en tunne enkä ole hänen kanssaan vielä keskustellut, toivon toki että meillä voisi olla mahdollisimman hyvät välit. En ole koskaan ajatellut hänestä mitään pahaa ja uskon että hän on hyvä ihminen. Eli mies oli päätöksensä jo tehnyt kun tulin kuvioihin. Se vaan vei vielä aikaa toteuttaa. En siis ihan edes ymmärrä mistä minun pitäisi kokea syyllisyyttä koska en koe että hajoitin jotain joka oli jo hajonnut. Ja tiedän kyllä riskin että on mahdollista meidänkään suhde kestä. Mies ei kuitenkaan palaa enää entiseen vaikka minä tästä häipyisin.
Eräs nainen vain
kirjoitit viisaasti, kakkosta syyttävät eivät tosiaankaan halua ottaa mitään vastuuta suhteesta joka on ollut menossa kohti tuhoa jo ennen kakkosta
on niin helppoo syyttää muita ja syytää kaikki ongelmat toisten ihmisten niskoille
Jep. Vaikka se petetty osapuoli muuta väittääkin, niin usein pettäminen on seurausta siitä, ettei oman kumppanin kanssa kaikki ole hyvin - ei syy siihen.
Peiliin katsomisen paikka oli itselläkin muutama vuosi sitten, sillä kun aloin asioita pettämisen paljastuttua miettimään, niin tajusin, että mies oli pitkään viestinyt, ettei ole onnellinen kanssani. Minä en ymmärtänyt, vaan pidin kiinni ruusuisista "happily ever after" kuvitelmistani. Sen verran sentään älysin, etten alkanut miehen salarakasta syyttää MEIDÄN liittomme ongelmista, vaikka tiukkaa se tekikin pitää suu supussa.
Se on vain väärin lähteä ongelmatilanteesta pettämään selvittämättä parisuhdettaan. ENSIN olisi selvitettävä parisuhde vaikka eroamisella tai vähintäänkin toisen luvalla mennä ennenkuin pettää. Vastuullisessa parisuhteessa päätökset tehdään yleensä kaksin, ei yksin.
Se kertoo ihmisestä itsestään hyvin paljon miten hän toimii. Reppanat menee heti pettämään kun tulee erimielisyyttä, ne ei kestä sitä. Saman hän tekee helposti myös kakkosen kanssa jos ei mene niinkuin hän itse haluaa. Tuossa on mukana paljon narsismia ja heikkoutta. Puhutaan nyt vaikka pettävistä miehistä, pettäjän on ensin katsottava peiliin minkälainen hän ITSE on tässä suhteessa. Olisiko parantamisen varaa omassa käyttäytymisessä ja voisiko ongelmia selvittää.
Yleistäen syytät niitä joista väität että he eivät ota vastuuta suhteesta. Mistä sinä sen tiedät ottavatko he vastuuta? Uskotko enemmän pettäjän sanaan, heillehän rima on hyvin matalalla ja senkin alitse mennään jos yli ei pääse. Katsotko että ongelmakimppu onkin se ykkönen unohtaen että yleensä näin ei ole? Ei ole vain ykkönen tai vain kakkonen, on kaikki nämä kolme, sekin pettäjä. Se joka petti on syyllisin, usein hän manipuloi ja käyttää toisia vain omaksi hyväkseen.
Keskustelin tästä hetki sitten miehen kanssa, jota olen tapaillut nyt puolitoista vuotta. Sanoin, ettei minulla todellakaan ole mitään hänen vaimoaan vastaan, ja miten voisikaan olla, koska en edes tunne häntä. Rakastuin hänen mieheensä, mutta en silti tahdo vaimolle pahaa. Kun vaimo soittaa miehelleen, miehen ollessa luonani, vietettyämme ihanan päivän yhdessä, rakasteltuamme tai tehtyämme ruokaa yhdessä, ja mies vastaa olevansa töissä - minun tekee pahaa vaimon puolesta. Että mies valehtelee hänelle.
Niin, silti rakastan miestä ja haluan olla hänen kanssaan. Suunnittelemme yhteistä elämää. Olen hänelle ainoa avioliiton ulkopuolinen suhde 25-vuotisen avioliittonsa aikana. Sanoo avioliiton olleen hänelle kulissia jo pitkään ja nyt hän on löytänyt minussa sen, mitä oikeasti haluaa. Uskon häntä, luotan häneen. En usko hänen pettävän minua, mutta tiedostan toki, että näinkin voi käydä.
Mutta summa summarum, en juurikaan ajattele hänen vaimoaan, koska en tunne häntä, mutta tunnen pahaa mieltä ja surua hänen vuokseen, kun kuulen miehen valehtelevan hänelle puhelimessa.
Miksi ihmeessä mies ei voisi valehdella sinulle kun valehtelee vaimolleenkin? Sinä et tiedä hänen todellista tilannettaan.
Ei sinun pidäkkään tuntea syyllisyyttä. Huolissani sinuna olisin, jos vakaasti suunnittelet yhteistä tulevaisuutta kuultesi vaimolle valehtelevan miehen kanssa. Ensinnäkin hän on tökerösti käyttäytyvä mies, kun jatkaa puhelua kuultesi. Ja ei se sinultakaan osoita käytöstapojen hallitsemista, kun jäät kuuntelemaan puhelua. Miettisit myös, miksi niitä kulisseja mies jatkaa. Onko valehtelijan kenties vaikea puolittaa omaisuus vaimon kanssa, eihän se valehtelijan mielestä vaimolle kuulu ollenkaan. Heh. Vai onko hän kiintynyt vaimoonsa. Hhmm 25v.
Summasummarum. Et sinä valehtelusta ole pahoillasi vaimon puolesta vaan ainakin alitajunnassa ymmärrät mimmoiseen mieheen olet rakastunut.
Yksityiskohtien perusteella voisit olla minun mieheni toinen nainen. Paitsi että hän ei todellakaan ole mieheni ensimmäinen avioliiton ulkopuolinen suhde, ei edes ensimmäisen kymmenen joukossa, vaikka niin luuleekin.
Mutta summa summarum, en juurikaan ajattele häntä, koska en tunne häntä, mutta tunnen pahaa mieltä ja surua hänen vuokseen, kun tiedän hänen uskovan mieheni valheet ja suunnittelevan yhteistä elämää hänen kanssa.
En usko että yksikään näistä ns. kakkosisa pystyy asettumaan kenenkään muun asemaan, he ovat liian kiireisiä oman asemansa vakuuttelun tai selittämisen tai puolestelun kanssa. Heiltä tällaista asiaa on siis ihan turha kysyäkään.
He ovat kakkosia ja ovat sitä omasta valinnastaan. Joku heistä joskus päätyy ns. ykkösiksi, kunnes tulevat taas peityksi uusien kakkosten toimesta. Oravanpyörä on loputon, mutta niin opettava....... sellaselle joka opin pystyy käsittämään ja tajuamaan. Valitettavasti moni vasta vuosien päästä, osa vasta kiikkutuolissa, jos silloinkaan.
Elämä on....... revi siitä!!!
Ai että kun olisi kiva päästä kertomaan vuosien kuluttua teille kaikille, kuinka kävi.
Tuliko minusta ikinä sitä luvattua "ykköstä" ja miten tarina päättyy. Vai petyinkö sittenkin katkerasti, kun en asemaa saavuttanutkaan tai minutkin petettiin.
Tiedostan täysin, että minullekin voi käydä huonosti, mutta olen valmis ottamaan sen riskin.
Ja kuka voi taata, että ns. normaalilla tavalla alkanut suhde kestää yhtään sen paremmin tai uskollisemmin?
Mielummin rakastan edes hetken, kuin en ollenkaan
Ai kakkoset ei ole normaaleja, empaattisia naisia? Luuletko, että heidän elämä pyörii pelkästään sen miehen ympärillä? Yleensä ihmisillä tapaa olla ihan omakin elämä. Ei kenenkään tarvitse selitellä ja vakuutella eikä puolustella omia tekemisiään. Luulempa, että useimmalla kakkosella on aivan ikioma elämä, johon kuuluu lapset, työ, ystävät, sukulaiset, harrastukset. Ihan samanlaista elämää he elävät kuin parisuhteessakin olevat. Erona vain, ettei se mies ole vierellä 24/7. Useimmat ovat niin vahvoja naisia, että pärjäävät mainiosti arjessa ihan itsekseen. Eli eivät ihan oikeasti halua enää mitään perinteistä parisuhdetta. Eivätkä sitä miestä kokonaan itselleen.
Ei kakkoset ole mitään ääliöitä. Tulipa nyt puolusteltua, mutta mua ottaa pattiin, kun aina yleistetään. Luullaan, kun ei tiedetä. Usein kakkonen tietää ja tajuaa, ettei vaimon osa ole helppo pettävän miehen rinnalla. Tietävät, että heidän tekonsa on väärin. Mutta ne tunteet kun vie ja hyvä seksi, niin onhan se kokeiltava.
No kyllähän ne kakkoseksi suostuvat naiset ovat ääliöitä, ja helppoja nakkeja. Kaikkihan sen tietää, että niiltä mielenterveysongelmaisilta yksinhuoltajaäideitä saa ihan kuka vaan. Onpahan sitten duunikaverien kanssa mitä verrata, kun kaikki ovat samoja vosuja panneet.
Niin. MINÄ, MINÄ ja MINÄ. Minä rakastan mieluummin edes sen hetken, kuin en ollekaan. Hyvin, hyvin itsekkäästi ajateltu, ottamatta huomioon ollenkaan sitä, mitä valintasi ja tekosi voi aiheuttaa muille ihmisille.
Tiedostat varmaan hyvin tilanteen, kyllä, mutta et sen seurauksia muille, vain itsellesi.
Minä en ole empaattisuudesta puhunut mitään, sinä olet, sinä tartuit syöttiin. Se kertoo sinusta jotain. Sen, että sinulla kuitenkin - yllätys, yllätys - on se omatunto. Se soimaa sinua ja tiedät tekeväsi väärin, mutta yrität kaikin keinoin vaientaa sen.
Sinä puolustelet, se on kiistämätön fakta kun lukee tekstiäsi. Se on ensimmäinen ja selvin merkki siitä, että tiedät tekeväsi väärin, sinä vain et ymmärrä sitä, mitä sismpäsi sinulle yrittää kertoa, tai et halua ymmärtää.
Juu, seksi vie ja taksi tuo, ne eivät vain koskaa paikkaa sitä vahinkoa, mitä kenties tekojesi seurauksina tulee täysin syyttömille osapuolille.
Niin, minä olen vain tällainen jo mummopahanen, aika paljon nähnyt ja kokenut.....
Jos mies pystyy vaimolleen ja lastensa äidilleen valehtelemaan ja elämään valheessa, miksi mies ei pystyisi siihen myös sinun kanssasi? Ihan sellaista tervettä itsekritiikkiä kannttaa harrastaa vaikka kuinka seksi veisi ja vahva olisi.
Mietippä näitä asioita hetki ja pistä itsesi ja vahvuutesi (monet meistä ovat siihen ns. vahvuuteen sairastuneet) hetkeksi sivuun ja ala katsella maailmaa siten kun se on: on olemassa muitakin ihmisiä kuin sinä.
Kyllä tiedän, että minulla on omatunto, joka painaa joskus yllättävän raskaasti niskaan. Mummopahanen puhuu asiaa. En hetkeäkään ole epäillyt, etteikö mies valehtele myös minulle. Ehkä sitten olen se aivoton ääliö, mutta aioin katsoa tämänkin asian loppuun asti. Musta on surullista, että näistä asioista ei voi puhua asiallisesti. Aina on joku, joka tulee huutamamaan lehmäksi ja huoraksi yms. Mulle ei tulisi mieleenkään haukkua ketään sen takia, että oma moraali on erilainen. Yritän aina ymmärtää myös haukkujia. Sattuu varmasti, kun tajuaa, ettei oma mies ole uskollinen.
Olen miljoona kertaa erilaisten asioiden tullessa eteen joutunut heittämään oman vahvuuteni nurkkaan ja tunnustamaan, että tästä en pääse yli ilman muiden apua. Nyt mä haluaisin kuulla, miksi vaimot aina syyttää ensimmäisenä sitä toista naista liiton rikkomisesta? Kotipesää pitää puolustaa, sen tajua. Mutta eikö se, jonka kanssa olisi vakavan keskustelun paikka, ole kuitenkin siinä aivan vieressä?
Kaikki kakkoset eivät ole mielenterveysongelmaisia yksinhuoltajaäitejä. Surullista, jos sun miehesi ei kelpaa täysjärkisille naisille. Jotain vikaa pitää hänessäkin olla. Jos duunikavereiden kanssa pitää panoja vertailla, niin mua oksettaisi, jos mun mies tekisi noin. Ällöttäviä äijiä, joille ei oma riitä ja parempaa eivät saa.
Tuollahan se sanottiin jo...pää puskaan ja marttyyrin viitta niskaan.
Hirrrrvee rummutus päälle, se toinen nainen on pilannut aviolittomme ja huom huom minun elämäni...kaikki siihen liittyvän. Siis hoohhoijaaa ihmettelen myös miten nuo ovat edes hengissä pysyneet ennen kakkosen tuloa. Heillä ei ole ollut mitään mikä pitäisi heidät elämässä kiinni...siis muuta kuin se mies joka "vietiin"
onneksi on tullut hankituksi elämä myös ennenkuin siihen tuli mies.
Puutun nyt sivusta tähän keskusteluun. En ole kenenkään vaimo, en ole koskaan ollutkaan. Mutta kyllä minustakin on moraalisesti arveluttavaa ruveta vehtaamaan varatun ihmisen kanssa. Jos naisella on päätä, hän odottaa, että mies selvittää entisen suhteensa. Naiset, vaimot, käy täällä ankaraa keskustelua miehen jalkavaimon kanssa. Ikävää, että perheitä rikkoutuu miehen joutavien juttujen vuoksi. Onneksi useasti liitto ei rikkoonnu näiden syrjähyppyjen vuoksi. Sinun muuten ei kannattaisi hurskastella puheissasi, koska toimintasi on aivan muuta kuin lähimmäisten hyvän halua. tv Asiaa sivusta seurannut valehtelevan veljen sisko.
Turha tätä on miinustella - mutta onhan se ymmärrettävää, ettei totuus kaikkia miellytä...
Omaa pahaa oloa pitää lievittää herjaamalla ja niputtamalla yksinhuoltajia mielenterveysongelmaisiksi panopuiksi... Säälittävää!
Kyllä, olen yh. Ja ei, en ole kenenkään kakkonen. Syy eroon oli se, ettei exälle riittänyt yksi nainen. Ja ei, käryn käytyä paljastui, ettei se toinen nainen ollut yh, vaan naimisissa tahollaan.
Ennemmin valitsin hivenen niukemman taloudellisen tilanteen ilman pettävän miehen aiheuttamaa mielipahaa kuin jäin "parisuhteeseen" vain siksi, että lapsilla olisi "ehjä" koti ja minulla helpompaa taloudellisesti.
"hygtrvfced":ä on ilmeisesti petturi vienyt kuin kuoriämpäriä, kun noin katkeraa tekstiä pukkaa..? Ilmeisesti rohkeus ei riitä pistämään pettäjää kierrätykseen, muttei myöskään taloudellinen turva paranna kaikkia haavoja...?
Minä en ole syyllistänyt ketään muuta kuin vain sen miehen. Hän on se joka on tehnyt väärin. Sen mahdollistaa jokko teidän tapaisianne naisia, jotka uskovat kaiken minkä pettävä mies sanoo ja vannoo.
Nämä miehet valehtelevat, niin minulle kuin teillekin, kaikille. He valahtelevat kaikille.
Oikeastaan minä varmaankin haluan näillä teksteilläni säästää teidät siltä tuskalta, minkä kanssakäyminen tällaisten miehien kanssa tuo mukanaan. Jos te ette sitä vain omaksi parhaaksenne pysty ymmärtämään, niin sitten, go for it ja kokeile..... Mutta älä tule valittamaan siitä jälkeempäin
Elämä on valintoja täynnä, jotkut niistä ovat hyviä, jotkut huonoja, mutta valintamme temme jokainen meistä itse, niistä on ihan turha ketään jälkeenpäin syyttää.
Toivon kakkosille saman kohtalon kun itsekin olen saanut kokea...siksi tuskallista tämä touhu on ollut.
Minä taas toivon ykkösille sen saman kohtalon, jonka kakkoset käy läpi.
Anteeksi vain, mutta sinulla ei ole mitään syytä toivoa vaimolle mitään pahaa. Vaimo ei ole tehnyt sinulle mitään, SINÄ sen sijaan olet halpamainen, vain OMAA ETUASI ajatteleva, TOISEN MIEHESSÄ ROIKKUVA SÄÄLITTÄVÄ lehmä.
Samoin minäkin toivon. Sitä tuskaa on vaikea kuvailla, mutta kova se on.
mulle kaikki...käytätkö samoja haukkumasanoja exvaimosta joka roikkuu uudelleen avioituneessa exmiehessään?? Tilannehan on tuo sama...exänsä vaimo ei ole tehnyt hänelle mitään.
Tell us, heitit aika pahan ja niin helevatan hyvän.
Eikö sen miehen pitäisi asettua ,vaimonsa paika lle ja ajaella!
MINUSTA MIES ON SYYLLINEN AINAKIN MEIDÄN SUHTEESSA. SALASUHDE PALJASTUI JA NYT KERROIN REILU PUOLEN VUODEN MIETTIMISEN JÄLKEEN, ETTÄ HALUAN ERON. MIES TIPPUI MAAN TASALLE JA EI HALUA EROA, MUTTA SITÄ PÄÄTÖSTÄ EI VALITETTAVASTI ENÄÄ TEE HÄN EIKÄ MINUN PÄÄTÖKSESTÄNI VOI VALITTAA. JOTEN SINULLE HYVÄ KAKKONEN SAAT MIEHENI TOSIN TIEDÄT MYÖS SEN, ETTÄ KUN MEILLÄ EI OLE AVIO EHTOA NIIN MIES JOUTUU PALJOSTA LUOPUMAAN EIKÄ ELINTASO OLE ENÄÄ SAMALLA TASOLLA KUIN MIHIN OLET TOTTUNUT.
Voi taias sentään! Jos sinulle omaisuus ja maallinen mammona on tärkeimpiä asioita, niin pidä hyvänäsi vaan.
Tämä kakkonen on ennenkin pärjännyt omillaan, eikä miestäsi ota ainakaan rahan takia.
Olisi hauska kuulla, miksi teidän tapauksessanne VAIN mies on syyllinen ongelmiinne???
Kyllä ne toisten naisten pärjäämiset tiedetään. Maksaisit edes omat laskusi, etkä maksattaisi niitä edellisellä miehelläsi. Ja miksiköhän teidän erossa VAIN mies olis syyllinen ongelmiinne. Näin tästä kulmasta katsottuna on helppo nähdä, että kyllä vain sinä olit syyllinen jo silloin. Et vain tajua yhtään mitään.
Ongelmiin voi olla molemmat syyllisiä. Mutta pettämiseen on vain se yksi: se "mies", jota sinä nyt tässä vahvuuteesi haltioituneena puolustelet (todellisuudessa kyse ei ole miehestä vaan raukkamaisesta pelkurista, joka ei uskalla elää rehellisesti omannäköistänsä elämäänsä, vaan esittää sitä ja tätä sinne ja tänne).
Nooh, vähän ikää ja elämänkokemusta lisää, niin kyllä se siitä ääni kellossa muuttuu....
Kakkonen saadaan satimeen yleensä valehtelemalla suhteen vaimoon olevan ihan loppusuoralla. Kun kakkonen on rakastunut, tottakai hän haluaa uskoa miestä.
Paljon on myös niitä miehiä, jotka "unohtavat" kertoa olevansa varattuja. Pitääkö toisen naisen siis kysyä virkatodistusta? Haloo.
Kyllä se on niin, että ainoa, ja todellakin vain ja ainoa syyllinen vaimon pahaan oloon on se pettävä mies! Hän on vastuussa omasta suhteestaan. Eikä toimivaan parisuhteeseen voi kukaan väkisin väliin kiilata.
Todellakin, mies on syypää pettämiseen, mutta ihmettelen minäkin tuota kakkosten välinpitämätöntä suhtautumista toista ihmistä, ykköstä kohtaan, tyyliin: mitä en nää, sitä ei ole olemassa. Jossain vaiheessa tämä ykkönen voi hyvinkin ottaa yhteyttä ja kertoa tuskastaan. Sitten ollaan ihmeissään.
Ja eikö lapset merkitse mitään? Ja kai sillä miehellä jotain tunteita on vaimoaan kohtaan, jos ei osaa erota. Etenkin jos ei ole yhteistä omaisuutta, jonka takia pitäisi yhdessä olla.
Ei pitkä salasuhde ole koskaan vain kahden ihmisen välinen juttu, esim. jos salasuhteen takia tulee ero avioliitosta, voi menettää ystävyys- ja sukulaissuhteita, voi tulla salattu lapsi (kuten minun mieheni teki) jne.
Minä en kakkosta ole käynyt haukkumaan, sen ovat tehneet muut. Ja olisin eron antanut miehelleni vuosia sitten, jos hän olisi sitä halunnut, mutta mistään ongelmista hän ei pystynyt minulle puhumaan, näytteli vain.
Jokaisessa pitkässä suhteessa tulee ongelmia ja molemmat ovat vastuussa siitä ,että niihin tartutaan. Mitä lie mieheni sitten kakkoselle valehdellut. Minä nään nämä kaksi ihmistä aika surkeina, hukassa olevina ihmisinä, kun ei voi toisten edessä rehellisesti olla. Miten voi kunnioittaa itseään ja toista, kun suostuu tuollaiseen peliin. Minä en kyllä jaksaisi roikkua vuosikausia varatussa miehessä, joka ei osaa päättää mitä tekee. Se söisi itsekunnioitusta.
Ja niille, jotka sanoo että asioille ei voi mitään, kun rakastaa: rakkaus
ja ihastus on haihtuvaa. Me emme ole eläimiä, viettiemme orjia, me voimme tehdä valintoja. Me voimme jättää varatut miehet. Itse valitsin olla pettämättä, vaikka halu oli suuri. Ihastus haihtui, enkä ole katunut hetkeäkään, vaikka oma mies petti pahimmalla mahdollisella tavalla.
Olen samaa mieltä kanssasi.
Et ole koskaan edes ihastunut varattuun..oikeesti...ei sellainen tunne haidu kun sen haluaa haihtuvan. Toivon sinun saavan kokea sellaisen rakkauden tunteen joka vie jalat alta ja nostaa liitoon sitten voit sanoa voiko sen pistää pois mielestä.
Rakastuneet eivät ole surkimuksia he ovat ulkopuolella muista ja siellä omassa kuplassaan onnessaan. Arki tulee ja aidot rakastuneet jatkaa sitä arkea yhdessä välittämättä muista.
Niin, en ole ihastunut varattuun, mutta olin ihastunut varattuna. Ja se vei jalat hetkeksi alta.. En vaan kestänyt sitä, että revitään kahtia; toisaalta välitin miehestäni ja toisaalta olin pilvissä ihastuksen takia. Ja se ei todellakaan mennyt ohi hetkessä siihen meni vuosi, pari. Mutta minä tein valintani. Halusin jatkaa mieheni kanssa. Ja tajusin että hain vain huomiota, Toinen mies ei ollut minua varten. Siitä kriisistä selvittiin.
Ymmärrän toki, että ei suhteista voi päättää toisten mielipiteiden perusteella, mutta en ymmärrä miten jaksaa vuosien salailua ja valehtelua ja kutsuu sitä rakkaudeksi, Eikö se ole juuri kuplassa elämistä? Oli sitten kyse kakkosen tai aviomiehen käyttäytymisestä. Miten voi luottaa ihmiseen, joka voi noin paljon valehdella ja salailla..
Jokainen suhde on omanlaisensa. Ja kakkosille news flash: aviomies voi viettää ihan täysipainoista avioelämää, johon kuuluu seksi, toisen tukeminen ja yhteiset jutut ja harrastukset ja silti hän pettää tätä puolisoa kakkosensa kanssa. Sitten yksi kaunis päivä hän vain lähtee kävelmään. Se voi käydä myös teille.
En ole kokenut rakastumista varattuun ja toivon etten koekaan. Yritän mieluummin vapaiden kanssa.
Ja eikö ole ikävää toiselle naiselle vuosikaupalla kulkea ja tapailla varattua miestä vain salaa?Ettei kukaan tuttu nää, varsinkaan vaimo tai lapset. Vaikka olen kyllä omalla kohdalla huomannut että kapakassa ns. kaverit tajuavat heidän käyttäytymisen mutta ikäänkuin "hyväksyvät" sen asenteella "ei meille kuulu".
Juuri näin minulle kävi. Miehen kaverit ummistivat tältä salasuhteelta silmänsä ja sitten kun kaikki paljastui oltiin kertomassa näistä kahdesta juttuja ja paheksumassa. Oli ns. julkinen salaisuus.
Minua kyllä hävettäisi toisten seurassa olla salarakkaan kanssa. Luulivatko he todella ettei kukaan tiedä? Taas se kuplassa eläminen.
Tai ei vain välitetty. Puhuin kakkosen kanssa ja hän oli sitä mieltä, että juttu oli vain minun ja mieheni välinen asia. Millaiseen välikäteen he toiset ihmiset saattoivat! Ja kun valehtelee joka suuntaan ei se ole vain kahden tai kolmen ihmisen asia. Sukulaiset saivat osansa.
Täytyy olla aika itsekäs ihminen, jos tuollainen ei tunnu sisimmässä. Tai narsistinen. Mutta minä annan näitten kahden oll,a ja jatkan omaa elämääni.
Keskustelun aloittajalle voin kertoa, että kyllä, "kakkonen" voi tuntea huonoa omaatuntoa ja moraali käsityskin voi olla ihan kohdillaan...
Olen tällä hetkellä "suhteessa" varatun työkaverin kanssa. Suhde ei tosin ole seksi suhde, mutta ei kovin kaukana siitä. Rakkaudesta puhutaan ja siitä, miten mukavaa meillä olisi jos voisimme olla yhdessä... No, mies on kuitenkin liian "kiltti" erotakseen.
Tiedän sen, enkä koskaan sellaista voisi edes pyytääkkään.
Ja tiedän miltä petetyksi tuleminen tuntuu, koska minuakin on petetty.
Itse olen sinkku ja nautin joka hetkestä tämän miehen kanssa.. Ja kyllä, tiedän että minä olen huono ihminen..
Olen mieheni entinen kakkonen, nykyään ykkönen. Suhteemme alkaessa olin itse sinkku ja luulin hänenkin olevan. Sain kuitenkin n. kahden viikon kuluttua tietää että hänellä oli meneillään jo kolme vuotta kestänyt seurustelusuhde minua vuotta nuorempaan naiseen. Suhde oli kuulemma ollut jo kauan huonolla pohjalla ja pian he erosivatkin ja muutaman kuukauden päästä aloin seurustelemaan miehen kanssa. Tunsinko huonoa omatuntoa kun tapailin "toisen omaa miestä"? Kyllä ja tunnen vieläkin vaikka olemme jo pari vuotta seurustelleen. Oloni oli varsinkin suhteemme ensimmäisten kuukausien aikana kuin parisuhteen pilaajalla ja rikkojalla joka iskee kiinni varattuun mieheen vain tehdäkseen tämän naiselle hallaa. Vaikka heidän suhteensa päättymisestä on jo aikaa tulee minulle edelleen syyllinen olo kun näen naisen lähikaupassa tms. En silti kadu suhteen jatkamista sillä rakastan miestäni yli kaiken.