Otan aina itseeni :(

Olen eronnut noin vuosi sitten.. omasta halustani ja onnellinen siitä. Olis suhteessa, jossa en saanut minkäänlaista positiivista huomiota, paitsi seksiin liittyvää ja sitä "vaadittiinkin" loppuaikana kiukutellen, minun haluni olivat kadonneet.

Nyt olen löytänyt aivan ihanan miehen.. hän osaa näyttää tunteensa ja on kaikin puolin hyvä ja ihana mies.

Mutta, mutta.. jos hän esimerkiksi on joskus liian väsynyt (kolmivuorotyö) seksiin yms otan siitä itseeni. Seksiä meillä on paljon joten ei siitä kyse.

Jos hänellä on joskus huonompi päivä, vähän paska fiilis.. otan heti itseeni.. en osaa käsitellä asiaa, että minä en saa häntä piristymään. Sitten loukkaannut ja alan kiukuttelemaan..

Minulla on siis niin huono itseluottamus, että ajattelen joka kerta hänen kyllästyneen minuun.. vaikka hän kertoo rakastavansa ja yhdessäolomme on 99% ihanaa.. en vain kestä huonoakaan hetkeä.

Auttakkaa.. etten pilää tätä onnea joka minut on kohdannut.. :(
4241
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

hei sinä. tuota minulla on tämä sama ongelma mieheni kanssa. minä otan kaiken aina niin että kaikki on minun syytäni ja sitten minä vetäydyn kuoreni alle. olemme puhuneet mieheni kanssa tästä ja ainut keino millä siitä yli on päästävä on se että pitää pistää hanttiin asioita ja vaadittava asioita.

Äänestä

Ole onnellinen suhteesta ja opi , että miehilläkin on huonoja päiviä, ei ne ole aina valmiina romantiikkaan.
Tärkeintä on , että voi avoimesti puhua ja ihan kaikesta....myöskin seksistä.Sen olen oppinut oltuani 28 vuotta puhumattoman miehen kanssa.Nyt me puhutaan asiat halki ja romantiikkaa on.
Miehille on se pystyminen seksiin tärkeätä, niillä on lähes paniikki siitä ,että jos ei se toimi.Opi hienotunteiseksi ja ymmärrä miestä ..ja anna hänen levätä välillä, ei hän sinuun ole kyllästynyt....eikä hän ole mikään kone.
Olen vihdoin oppinut sen , mutta piti elää 60 vuotiaaksi ennen kuin se valkeni

Äänestä

Reagoit ehkä miten reagoit, koska et ole vielä keksinyt muutakaan parempaa tapaa suhtautua, ja aiemmin olet tuolla tavoin ehkä saavuttanutkin jotain. Siis itseesi ottamisella ja kiukuttelulla. Ehkä se on suojellut, ehkä se on tuonut huomiota tms. Voinet kuitenkin löytää jonkun sinullekin mieluisamman tavan ajatella asioista.

Kun tajuat, että ei toisen ihmisen jaksamattomuudessa ole kyse sinusta eikä tarkoituksena ole loukata sinua, niin ehkä voisit rauhoittua? Jokaisella meillä on välillä hetkiä, jolloin on vaikea ajatella itsestä kivasti, mutta älä sido itsearvostustasi siihen, miten paljon saat huomiota toisilta. Huonoinakaan hetkinä sinussa ei ole vikaa, vaikka ajatuksesi niin väittäisikin.

Äläkä ala arvailla, että hän ei rakastaisi sinua silloin, kun hän sinun lähentelysi torjuu. Se, että sinä oletat jotain on vain sinun ajatuksesi, eikä välttämättä totta. Jos et koe itseäsi noina hetkinä rakastetuksi, se voi johtua siitä, että sinä itse et sillä hetkellä pysty tuntemaan rakkautta, koska kiukuttaa.

Äänestä

Samaa ongelmaa täällä, vaikka TIETÄISIN että esim. miehen ärtyisyys johtuu työstressistä tai perheriidoista, en voi olla ajattelematta että jos syy onkin minun. Paras tapa olla aiheuttamatta miehelle lisää harmia on olla sanomatta mitään omiin ajatuksiini viittaavaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Miia//77 kirjoitti:

Olen eronnut noin vuosi sitten.. omasta halustani ja onnellinen siitä. Olis suhteessa, jossa en saanut minkäänlaista positiivista huomiota, paitsi seksiin liittyvää ja sitä "vaadittiinkin" loppuaikana kiukutellen, minun haluni olivat kadonneet.

Nyt olen löytänyt aivan ihanan miehen.. hän osaa näyttää tunteensa ja on kaikin puolin hyvä ja ihana mies.

Mutta, mutta.. jos hän esimerkiksi on joskus liian väsynyt (kolmivuorotyö) seksiin yms otan siitä itseeni. Seksiä meillä on paljon joten ei siitä kyse.

Jos hänellä on joskus huonompi päivä, vähän paska fiilis.. otan heti itseeni.. en osaa käsitellä asiaa, että minä en saa häntä piristymään. Sitten loukkaannut ja alan kiukuttelemaan..

Minulla on siis niin huono itseluottamus, että ajattelen joka kerta hänen kyllästyneen minuun.. vaikka hän kertoo rakastavansa ja yhdessäolomme on 99% ihanaa.. en vain kestä huonoakaan hetkeä.

Auttakkaa.. etten pilää tätä onnea joka minut on kohdannut.. :(

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu