Laita seuraavat juhlapyhät kauheusjärjestykseen yksinäisen sinkun näkökulmasta alkaen eniten ahdistusta aiheuttavasta:
- Vappu
- Juhannus
- Joulu
- Uusivuosi
- Vappu
- Juhannus
- Joulu
- Uusivuosi
Juhlapyhät kauheusjärjestykseen sinkun näkökulmasta
Vappu Kaamos
15210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
1. Joulu
2. Juhannus
3. Uusivuosi
Vappuna sentään voi mennä puistoon katselemaan tyttöjä.
- Pääsiäinen
- Hanukka
- Ramadan
festivus
Vappu pahin, aivan ehdottomasti. Seuraavaks kenties uusivuosi. Sitten jussi.
Joulusta tykkään, kun se on enempi perhejuhla. Mun porukat on ihan ok, joten ei mitään erityistä angstia niitäkään kohtaan. Enempi ärsyttää noi juhlat, joissa pitäis niin hirveästi olla menossa, ja kertoa sitten koulussa/töissä kaikista seikkailuista jälkeenpäin.
- joulu
- pääsiäinen
- juhannus
- uusivuosi
- vappu
Pääsiäinen? Tähh? Kaikki saa munaa paitsi sinä..? Miksei samantien joku pyhäinmiestenpäivä tai ruotsalaisuuden päivä?! Aloituksessa oli vaihtoehdot, ja ne selkeästi pahimmat, niitä järjestykseen!
Itsehän pidän jussia pahimpana, se on kuitenkin jotenkin vuoden "kohokohta".
Vappu ja uusivuosi vaihtelevasti perseestä, mutta vähemmän. Uutenavuonna onneksi pimeää ja kylmää, se menee neljän seinän sisälläkin, mutta vapun lisääntyvä valo ja alkava kevät ja se "pakkobiletys" ahdistaa toki.
Joulusta tykkään, kun kuitenkin perheen kanssa välit kunnossa jne. Ja tyhjään kotiin palatessa se tunnelma lämmittää kyllä yhä. Varmaan eri juttu jos ei sukujoulua pääse viettämään syystä tai toisesta, vaan joulu menee kynttilöitä kiveksiinsä ripustellessa, se voi olla varmaan aika raastavaa.
Onneksi nyt on pisin aika seuraavaan juhlapyhään, jessh!
Niih, vietettähän te joulua, mä yritän olla joulun töissä, mutta pakollisia vapaapäiviä tulee :( Joulu on perhejuhla ja mun perhe on minä itse.
-Joulu, ehdottomasti. Jotenkin se koko tunnelma mikä joulusta huokuu on sellaista ihanaa takkatulen ääressä makoilua ja annetaan lahjoja sille jota rakastaa. Ja siinä vaiheessa kun palaa yksin himaan, tyhjään kämppään tulee niin /ranteet fiilis että voi fiddu. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa =)
Muut pyhät menee jotenkin iisimmin koska niihin ei mielessäni niin vahvasti sisälly se yhdessä olo.
vappua inhoon joka tapauksessa. inhosin lapsena, opiskelijana ja aikuisena. mukahauskaa.
uusivuosi. pommi-iän jälkeen ei ole tarjota kuin pakkasta. lisäksi pitkä talvi edessä...
juhannus ja joulu kivat. telkkarissa paljon ohjelmaa ja kinkku on hyvää.
Vappu, juhannus, uusivuosi. Noitten jatkoksi voisi vielä lisätä taiteiden yön. Kaikki tuollaiset nussijaväen panojuhlat vituttavat, kun itse ne vietän aina runkaten. Joulu ei ole ollenkaan niin paha, silloin saa lahjoja.
Uusivuosi, vappu ja juhannus. Suurinpiirtein tuossa järjestyksessä. Näissä on aina "velvoite" osallistua kavereiden järjestämiin juhliin. Kaveripiiri kokoontuu ja paikalla kaikki muut ovat pariskuntia, paitsi itse. Uusivuosi varsinkin on kaikkein pahin juuri silloin vuodenvaihtuessa. Kaikki pariskunnat keskenään toivottelevat kumppanilleen vuodenvaihdetta ja itse saapi seisoskella yksikseen. Vappu ja juhannus suurin piirtein samaa rataa, mutta niissä ei tule sellaista yksittäistä täysin yksinäistä hetkeä. Joulusta kyllä vielä nautin kun kokoonnutaan perheen pariin viettämään.
– Uusi vuosi varmaan pahin. Ankeata seisoa yksin samppanjalasi kädessä ihailemassa raketteja, kun muut lämmittelee kumppaninsa kainalossa. Virallinen rakettien sytyttäjän virkakin alkaa maistua puulta pitemmän päälle.
– Juhannus toiseksi pahin, koska esim. perus mökkijuhannusta kun yleensä vietän perheellisten ja niiden mukeloiden kanssa saaressa, niin silloin tuntee itsensä ylimääräiseksi. Eikä niiden perheellisten kanssa tunnu aina oikein löytyvän mitään yhteistä jutun juurtakaan.
– Vappua tulee aina vietettyä kaupungissa ja siellä ei törmää kuin humalaisiin ihmisiin ja koko "perhekeskeisyys" ei ole niin läsnä. Se on pikemminkin pää täyteen -juhla ja sen yksinäisyytensä unohtaa helpommin.
– Joulu on vähiten pahin, vaikka se onkin ihan perus perhejuhla. Siinä on vaan jotain kodikasta ja lämmintä. Ja eikä se yhtään ketuta vaikka joulunpyhät makaileekin sängyllä teeveetä kattellessa ja veljenpojat/flikat pomppii sängyllä ja pitää meteliä ja veljet käskee mukeloidensa kiusta setämiestä sydämensä kyllyydestä... siinä tuntee olevansa ainakin pienen hetken osa perhettä.
Kolmen vuoden kuluttua koittava 50-vuotispäiväni.
Minulle ahdistusta aiheuttaa vain joulu tai paremminkin kuulustelut sen vietosta.
Ei mikään.