Suomessa heteromiehellä on selkeä rooli ensin poikaystävänä, sitten mahdollisuuksien mukaan isänä. Tähän rooliin jokainen nuorimies pyrkii automaattisesti, ellei seksuaalinen suuntautuminen tai jotkin estävät tekijät muuhun johda.
Naisen rooli maamme parisuhdemarkkinoilla on viime aikoina hämärtynyt. Yhä harvempi nuori nainen kokee tavoitteekseen olla tyttöystävä ja sitten mahdollisuuksien mukaan äiti. Niillä jotka näihin rooleihin päätyvät, perusteluna on usein "se vain tapahtui". Samaan aikaan entistä useampi nuori nainen omistautuu pelkästään yliopisto-opiskelulle, urakehitykselle, kissoille, koirille ja hevosille, kokematta minkäänlaista vetoa hakeutua aktiivisesti seurustelusuhteeseen. Tässä vaiheessa parisuhdemarkkinoille syntyy tyhjiö jossa kaikille poikaystäväehdokkaille ei riitä tyttöystäväehdokasta.
Miksi sitten mies on lopulta aktiivisempi osapuoli suhteeseen pääsemisessä? Miesten elämä on ylipäänsä huomattavasti mustavalkoisempaa. Ellei ole naista niin ei ole myöskään läheisyyttä, lempeä, juttuseuraa, monipuolista kaveripiiriä, motivaatiota mennä eteenpäin. Naisella voi olla kaikkea näitä vaikka hän ei seurustelisikaan, sillä lähtökohtaisesti nainen on mielenkiinnon kohde ja miehet kiinnostuksen osoittajia. Sen sijaan yksinäinen mies jää satavarmasti vaille kenenkään huomiota, saati mielenkiintoa.
Monissa Euroopan maissa naisella on selkeä ja poikkeamaton kulttuurinen rooli. Italiassa nainen on joko seksiobjekti tai kotiäiti. Välimuotoja ei ole. Yhteiskunnallisilla rooleilla on tarkoituksensa. Naiseksi tultuaan Italiassa jokainen nainen tietää olevansa seksiobjekti ja käyttäytyvänsä sen mukaan; joko ottamalla omasta seksuaalisuudestaan kaiken irti, tai hakeutumalla parisuhteen kautta kotiäidin rooliin. Meillä Suomessa vaan ollaan mitä ollaan - monet viisikymppisiksi asti - ja sitten ihmetellään tätäkö se elämä on. Kysymys on nimenomaan elämisen taidosta.
Väitän että suomalainen mies osaa nauttia elämästä enemmän kuin suomalainen nainen, mikäli mies vaan löytää naisen jonka kanssa toteuttaa itseään.
Naisen rooli maamme parisuhdemarkkinoilla on viime aikoina hämärtynyt. Yhä harvempi nuori nainen kokee tavoitteekseen olla tyttöystävä ja sitten mahdollisuuksien mukaan äiti. Niillä jotka näihin rooleihin päätyvät, perusteluna on usein "se vain tapahtui". Samaan aikaan entistä useampi nuori nainen omistautuu pelkästään yliopisto-opiskelulle, urakehitykselle, kissoille, koirille ja hevosille, kokematta minkäänlaista vetoa hakeutua aktiivisesti seurustelusuhteeseen. Tässä vaiheessa parisuhdemarkkinoille syntyy tyhjiö jossa kaikille poikaystäväehdokkaille ei riitä tyttöystäväehdokasta.
Miksi sitten mies on lopulta aktiivisempi osapuoli suhteeseen pääsemisessä? Miesten elämä on ylipäänsä huomattavasti mustavalkoisempaa. Ellei ole naista niin ei ole myöskään läheisyyttä, lempeä, juttuseuraa, monipuolista kaveripiiriä, motivaatiota mennä eteenpäin. Naisella voi olla kaikkea näitä vaikka hän ei seurustelisikaan, sillä lähtökohtaisesti nainen on mielenkiinnon kohde ja miehet kiinnostuksen osoittajia. Sen sijaan yksinäinen mies jää satavarmasti vaille kenenkään huomiota, saati mielenkiintoa.
Monissa Euroopan maissa naisella on selkeä ja poikkeamaton kulttuurinen rooli. Italiassa nainen on joko seksiobjekti tai kotiäiti. Välimuotoja ei ole. Yhteiskunnallisilla rooleilla on tarkoituksensa. Naiseksi tultuaan Italiassa jokainen nainen tietää olevansa seksiobjekti ja käyttäytyvänsä sen mukaan; joko ottamalla omasta seksuaalisuudestaan kaiken irti, tai hakeutumalla parisuhteen kautta kotiäidin rooliin. Meillä Suomessa vaan ollaan mitä ollaan - monet viisikymppisiksi asti - ja sitten ihmetellään tätäkö se elämä on. Kysymys on nimenomaan elämisen taidosta.
Väitän että suomalainen mies osaa nauttia elämästä enemmän kuin suomalainen nainen, mikäli mies vaan löytää naisen jonka kanssa toteuttaa itseään.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Samaan aikaan entistä useampi nuori nainen omistautuu pelkästään yliopisto-opiskelulle, urakehitykselle, kissoille, koirille ja hevosille, kokematta minkäänlaista vetoa hakeutua aktiivisesti seurustelusuhteeseen. "
Monet naiset omistautuvat myös panoeinojen nussinnallisiksi uhreiksi.
Tunteeko muuten kukaan yhtään miestä, joka olisi päässyt valitsemaan naisen seurustelun (ei seksin) suhteen? Eli miestä jonka ympärillä pyörii useampia tämän kanssa seurustelusuhteeseen tahtovia naisia?
Itse en ole nähnyt ainuttakaan.
Tiivistetäänpä väitteesi.
"Suomalainen nainen viihtyy myös itsekseen ja omistautuu esimerkiksi opiskelulle, työlle, eläimille eikä välttämättä tunne vetoa parisuhteeseen. Nainen löytää läheisyyttä, lempeä, juttuseuraa ja motivaatiota ihan ilman miestäkin. Miehen maailma on taas kylmä, iloton, mustavalkoinen ja yksinäinen ilman naista - mies voi pelastaa itsensä itseltään vain löytämällä naisen."
Miksi nainen tuntisi vetoa mieheen, joka ei riitä itselleen?
jotenkin ei niin vakuuttavaa logiikkaa:
"Väitän että suomalainen mies osaa nauttia elämästä enemmän kuin suomalainen nainen, mikäli mies vaan löytää naisen jonka kanssa toteuttaa itseään."
Vielä, miten haluat lausettasi tulkittavan: mies pääsee nauttimaan ja toteuttamaan itseään jos vaan palvelijanainen löytyy. Vaiko nainen nauttisi ja toteuttaisi itseään perinteisessä palvelijan roolissaan, ettei kävisi niin että "tätäkö se elämä on" ?
En kyllä allekirjoita väitettäsi siitä, että elämässäni ei olisi juttuseuraa, monipuolista kaveripiiriä ja motivaatiota mennä eteenpäin. Niitä kyllä löytyy, läheisyyttä ja lempeä ei kyllä elämästäni löydy.
Huomattuani etten naisille kelpaa, olen alkanut järjestellä eläämääni siihen suuntaan ettei se rakennu vain turhista toiveista perheestä. Välillä olen luovuttanut täysin naisten suhteen, mutta nykyään yritän vähäsen. Olen pyrkinyt kehittämään itseäni kaikilla elämän aluella, varsinkin henkisellä (asenteessa elämään) puolella, missä olen huomannut olevan suurimpia puutteita. Tämä on rajoittanut ainakin menestymistä naisten kanssa. Luultavasti tilannettani ikuisena poikamiehenä ei ole mahdollista korjata, mutta yritetään nyt kuitenkin.
Olen piahkoin valmistumassa koulusta ja olen tarkoituksellisesta pyrkinyt järjestämään asioita siten, että minulle avautuisi mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin. Ainakin se toisi työelämään haastetta ja mahdollisuuksia kehittää itseä. Eise perinteinen elämän malli johon sisältyy ainoastaan perhe ja jonkinlainen työ ole ainoa mahdollisuus, miehellekkään.