Kuulin, että äskettäin tapaamani miehen ex on narsisti. Olivat avioliitossa pitkään ja nyt olleet erossa neljä vuotta. Kysyin heti mieheltä, että onko nainen jättänyt hänet rauhaan. Vastauksesta en täysin ymmärtänyt millä tasolla heidän eron jälkeinen suhteensa on.
Itselläni on ex, joka aina haluaa puuttua tekemisiini ja arvostelee asioitani. En halua toista tällaistä henkilöä ympärilleni.
Onko mahdollista, että narsisti jättää exänsä rauhaan??
Itselläni on ex, joka aina haluaa puuttua tekemisiini ja arvostelee asioitani. En halua toista tällaistä henkilöä ympärilleni.
Onko mahdollista, että narsisti jättää exänsä rauhaan??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Moni narsisti on samaan aikaan myös psykopaatti. Ennen älähdystä suosittelen lukemaan psykopaatin määritelmän, se ei suinkaan ole murhaaja ;D
Jos narsisti kokee, että peli on menetetty, hän siirtyy eteenpäin etsimään uusia helpompia uhreja. Jos narsisti on myös psykopaatti, hän vainoaa hamaan tappiin saakka ja eroon pääseminen on äärimmäisen vaikeaa. Psykopaatti haluaa musertaa toisen kokonaan eikä luovuta, narsisti saattaa jatkaa eteenpäin.
Onneksi omalle kohdalle sattui pelkkä narsisti ja eron tullessa (jonka hän mielestään keksi) jätti minut rauhaan.
Kiitos tiedosta!
Kysyin kyllä mieheltä myös kysymyksen :"Onko ex jatkanut elämäänsä eteenpäin?", mutta en saanut siihenkään oikein vastausta.
Toivottavasti taustalta paljastuu siis pelkkä narsisti.
Miten joka toisella on ollut ex narsisti tai psykopaatti? Onko mahdollista että näitä sanoja käytetään jo aivan liian hepposin perustein...? On olemassa muuten vain "kypsymättömiä" tai itsekkäitä / "ilkeitä" ihmisiä - ei ne kaikki silti ole henkisesti sairaita.
Pitänee kuitenkin luottaa toisen tuntemukseen tässä asiassa. Tuskin mitään diagnoosia taustalta löytyy.
Voi olla siis heppoisinkin perustein käytetty, mutta oma exäni oli ihan tavallinen mies enkä olisi ikinä uskonut, että hän alkaa piinata minua. Niin kuitenkin kävi ja se on todella raskasta. Itse vain yritän pysyä asioiden ulkopuolella enkä lähde provosoitumaan hänen asiattomuuksistaan. 12 vuotta erosta eikä voi jättää kunnolla minua rauhaan. Myös ulkopuoliset ihmiset ovat tämän huomanneet
Juuh, tapasit varmaan exäni. Minä olen hänet kyllä jättänyt täysin rauhaan ja jatkanut elämääni eteenpäin onnellisena. Exäni mielestä minä olen narsisti, mutta tilanne on täysin päinvastainen, exäni on se, joka häiriköi minua ja hän itse on hyvin, hyvin hankala henkilö.
Myös muunlaisia pakkomielteitä on kuin narsismi itsessään, ja psykopaatteja on äärimmäisen vähän. Suurin osa ihmisistä on melko tavallisia.
Itse tiedän erään kaverini joka ei tosiaankaan ole narsisti eikä psykopaatti, mutta käyttäytyi 2 vuotta kuin täysi pässi eron jälkeen. Hän tajusi sen itsekin, muttei voinut olla soittelematta, viestittelemättä jne. jne. ja se alkoi aina kännissä uudelleen. Hän kehitteli jonkun pakkomielteen eikä meinannu millään pystyä lopettamaan. Vaarallinen hän nyt ei ole vähimmässäkään määrin.
No, onneksi hän lopulta lopetti, meilläkin oli asiasta kyllä paljon keskusteluja. Hän alkoi tapailemaan oikeasti muita ja tapasi jonkun muun ja alkoi muutenkin toipua.
Itsekkäitä ja lapsellisia aikuisia on myös. He kiukuttelevat, ajattelevat omaa etuaan ja etenkin nykyään puhutaan jopa tyypillisesti keskenkasvuisesta aikuisesta, joka ei suostu siirtymään aikuisuuteen. He aina luulevat jonkun auttavan, maksavan, kuin äiti, korjaavan heidän jälkensä. Pitkäjänteisyys on hieman huono ja sitä rataa. He siis ovat narsistisia, mutta eivät narsisteja. He ovat lapsellisia. Yleensä nykyään he ovat saaneet liikaa: äiti ja isä lunastaneet kaikki, auttaneet liikaa, hoivanneet aikuiseksi saakka, ikäänkuin kohdelleet liian lapsena ja lapset ovat siis aikuisenakin kaikkea muuta kuin itsenäisiä.
Tunnen tämmöisiäkin tapauksia, ja hekään eivät kyllä mitään narsisteja ole... Mutta jos joku ei ala potkimaan heitä päähän ja lakkaa hoitamasta he kyllä jäävät lapsiksi. Yleensä semmoiset miehet löytävät sen hoiva-tädin vaimokseen ja naiset maksumiehen miehekseen.
On olemassa myös ihmisiä, joille ei ole muiden kunnioitus tuttua muuten vaan, meidän kasvatuksessamme saattaa olla hyvin pitkälle vaikuttavia asioita. Tai sen puutteessa... Esimerkkinä liian nuorina kotoaan heitetyt lapset, joiden vanhemmat ovat piittaamattomia, epäkunnioittavia muita kohtaan ja jättävät lapset sitten kasvamaan surkeilla eväillä: näiltäkin vaaditaan erikoisempaa lahjakkuutta ja sitkeyttä kasvaa yli kasvatuksestaan.
Mutta narsisteja hekään eivät ole. Narsistisesta käytöksestään huolimatta.
No, mutta ei sillä diagnoosilla ole väliä, vaan sillä mitä haluat. Saatko suhteelta sen mitä haluat? Miksi mies ei vastaa suoraan? Ahdistaako asia sinua liikaa? Olisiko parempi olla ottamatta riskiä? Ehkä voi olla parempi, että et lähde tuohon, jos mies ei kerran vastaa kunnolla, ja jo muutenkin ahdistaa.
Miksi itse olet exän kanssa yhteyksissä? Mikä tarve sinulla on kertoa hänelle asioitasi, eihän hän niitä voi arvostella, jos ei tiedä?
Miksi sinä olet exän kanssa edes tekemisissä, ei exän kanssa tarvitse olla, hänen kanssaan voi laittaa välit poikki vaikka kokonaan? Ette te mitään ystäviäkään ole. Eikä sinun tarvitse kertoa tekemisiäsi, ja asioitasi.
Miksi siis sinun exäsi on sinun ympärilläsi enää?
Miksi miehesi on missään väleissä exänsä kanssa jos se niin hirveä on?
Itse en ainakaan koe mitään tarvetta pitää yhteyttä exiin. Ex on entinen syystä ja moikataan jos tavataan, mutta se siitä. En kysele kuulumisia, en soittele, enkä pidä yhteyttä. Jos vastaan, vastaan korrektisti ja lyhyesti, en kerro asioitani, en selittele enkä tilitä. Muutamalle olen tehnyt selväksi, etten edes vastaa, enkä tosiaan vastaa: juuri ilkeän käytöksen takia. Se on helpointa ja kivottominta kaikille.
Harvasta oikeaa ystävää jää, ja yleensä on parempi pitää hyvin pitkä välimatka, siis yleensä, ei ihan aina. Teidän tapauksessanne olisi.
Kiitos kommenteistasi.
En tiedä vielä olenko tarpeeksi kiinnostunut miehestä. Häiriköitä ja erilaisia riippuvuuksia nähneenä säikähdin vain toden teolla narsisti-sanaa.
En muuten pidä exääni yhteyttä. Hän vain on udellut lasten kautta asioitani (erotessa lapset olivat alle 10-vuotiaita). Tietenkin kuskatessaan lapsia nämä 12 v on nähnyt miesystäviäni ja heidän autoja, ja ottanut heistä selvää.
Lapset ovat joutuneet välillä kulkemaan toiseen kaupunkiinkin isän luokse, joten minun on ollut pakko pitää jollakin tasolla yhteyttä mieheen näissä asioissa. Itselle olisi riittänyt tekstiviestit, mutta mies aina joskus soittaa asioista. On meillä ollu muutamien vuosien yhteydenpitokatkokkia, kun en ole jaksanut kyttäämistä. Ne ovat olleet todella harmillisia varsinkin silloin kun lapset ovat teini-iässä.
Kaikki eivät tosiaan kasva aikuisiksi. Ja olen huomannut juuri tuon, että exänikin on ollut aina rauhallisempi, kun hänellä on ollut itsellä joku suhde. Omia suhteitaan pitää tietenkin oikeutettuina ja hyvinä.
Sä olet ollut ilmeisen kipeä paikka sille exälle siis. Roikkuu tavallaan sussa aina vaan. Palaa aina kun eroaa jostain toisesta? Niin, eli se ei reppana osaa toipua ihan oikeasti, vaan sitten ikäänkuin roikkuu lasten kautta äidissä. Onpas tosi hankalaa, ja varmaan rasittavaa.
Mutta jos ei saa mitään eväitä käsitellä asioita, eikä osaa itse niitä kehittää, niin noin varmaa käy. Hän ei ole koskaan toipunut erostaan ja pitää uusia suhteita aina vaan "oikeutettuina" eli korvikkeina. Sitten hän on rauhallisempi kun hänelläkin on joku. Harmi vaan, että onnistumisen mahdollisuudet on aika huonot tuollalailla.
Onneksi lapset kohta ovat isoja, ja sun ei tarvitse enää olla sitäkään vähää exän kanssa tekemisissä.
Hän on jäänyt kiinni, roikkumaan ja ilmeisen lapselliseksi.
Ehkäpä tosiaan et vaan ole siitä uudesta oikeesti kiinnostunut. Sen se exä, mikä lie onkaan sitten, on yksi syy lisää olla kiinnostumatta enempää. Ehkä ihan hyväkin niin, jos tosiaan se ei edes osaa tietää, mikä tilanne nyt on.
En tiedä, ehkei kannatakaan sitten olla. Jos se olisi jotain tosi rakkautta, niin kaipa se osaisi selvittää suoraan ja suomeksi, mikä tilanne on ja sulla olisi päättäväinen ote siitä selvitä yhdessä. Ehkä toi vaan ei ole teidän juttu.