Olen ollut saman miehen kanssa avoliitossa lähes 10 vuotta. Viimeiset pari vuotta hän on on kuitenkin kohdellut minua useimmiten kuin ilmaa. Ei pyydä matkaan, jos lähtee esim. Sukulaistensa luona käymään, ei vietä kahdenkeskistä aikaa kanssani, ei sano enää mitään kaunista tai romanttista, ei hellittele, ei halaile jne. Ei osoita enää mustasukkaisuuden merkkejä. Kuitenkin kun olen yrittänyt puhua, että missä mättää ja haluaako hän erota, on vastaus ollut aina tiukka ei. Naisena haluaisin näyttää hänen silmissään yhä kauniilta ja seksikkäältä, mutta tunnen itseni vain päivä päivältä rumemmaksi, sillä mies ei reagoi mitenkään, jos vaikka kävelen alasti hänen edessään. Baareissa käydessäni saan kyllä miehiltä kehuja ja huomiota eikä mies enää tule siitäkään mustasukkaiseksi. Muutama vuosi sitten hän vielä hellitteli, kehui, otti huomioon jne., mutta nykyään on kaikki toisin. Minusta kaikki merkit viittaavat siihen ettei hän rakasta minua enää, mutta mitä voin tehdä, kun hän ei suostu puhumaan eikä eroamaan?
Liian arkista
Nainen ihmeissään
3274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ota välimatkaan, lähde esim. reissuun yksin. Jos hän huomaisi kuinka rankkaa on olla yksin?
Komppaan edellistä kirjoittajaa. On hyvä pitää välillä tauko yhdessäolonkin suhteen, kokea elämää ilman kumppanin jatkuvaa läsnäoloa, pitää kiinni omista ystävistä joilla ei (välttämättä) ole mitään tekemistä puolison kanssa jne. On hyvä, että kumppanisi menee joskus yksin vanhemmilleen eikä ota sinua mukaan. Tee samoin. Se on terveellistä. Siten kumpikaan ei tule ottaneeksi toista itsestäänselvytenä joka on vierellä joka ikinen päivä, ja joka tapauksessa erossa olon aikana syntynyt ikävän tunne tekee terää kun elämä rullaa vähän liiankin tasaisia uomia pitkin.
Otas tästä hyvä mies itelles. Mua saa halata ja pussata. Otan mielelläni myös mukaan kaikkiin juttuihin ja lähen sun kaa vaikka pyöräretkelle ta konserttiin.