Kuinka kauan kannattaa yrittää? Alan olla todella väsynyt. Vuosia olen odottanut, että mies alkaisi huomioida minut parisuhteessa, mutta aina vaan saan huomata, että lupaukset yrittämisestä ovat unohtuneet ja huomaan joustavani omista haluistani ja mieliteoistani.
Joustan yksin
luyfluyv
10367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
yksin eläessä. Jätä typerä mies ja ala elää itsellesi!
Kysymys kuuluu... Kuinka kauan olet jo yrittänyt? Jos vastaus on KAUAN, niin ehkäpä kannattaa vaan antaa olla ja heittää koko suhde lopultakin roskakoriin.
Nyt kannattaa lopetaa suhde. Just nyt on hyvän päätöksen aika ja jättää se mies. Ei se siitä parane
Vuosia on siis jo eletty tietyllä tavalla: hän sellaisena kun on ja sinä kaikkine odotuksinesi. Ja vain miehessäkö on vikaa?
Kun kysyt häneltä onko hän onnellinen ja tyytyväinen elämäänsä, mitä hän sinulle vastaa? Siitä vastauksesta voi päätellä aika paljon.
Millä tavalla sinut tuisi huomioida, että se riittäisi sinulle? Mitä kaikkea se "huomioiminen" sinulle merkitsee, miten olet sen arvottanut omassa mielessäsi?
Voihan olla, ettei kumppanisi edes ymmärrä sinun tarpeesi määrää vaan kuvittelee tekevänsä kaikkensa jo nyt. Tai tekee sen mitä mielestään voi, mutta sinä vaadit vieläkin enemmän ja se turhauttaa häntä.
Aina kannattaa kyseenalaistaa omatkin taitonsa kannustaa kumppania, kysyä teenkö itsekään tarpeeksi. Jos positiivisen palautteen antamisen taidot eivät ole tasapainossa vaatimusten ja negatiivisen palautteen kanssa, lopputulos on usein pettymys - molemmissa osapuolissa.
Todella hyvin kirjoitettu. Taidat olla ainut aikuinen täällä. ;)
Kirjoituksesi on oikein hyvä ja sai minut ajattelemaan paljon.
Minun vaatimuksiini kuuluisi aika yksinkertainen asia: että välillä asiat joita tehtäisiin, ruuat joita syötäisiin olisivat minulle mieleisiä. Tähän asti on tehty miehelle mieleisiä asioita ja tavattu hänen mielestään mukavia ihmisiä/sukulaisiaan ja minun ystäviäni/sukulaisiani ei. Kuulostaa itsestänikin uskomattomalta, että näin tosiaan on ja tällaiseen olen suostunut.
Olen tsempannut ja kehunut miestäni kaikilla mahdollisilla osa-alueilla, koska olen huomannut hänellä olevan todella huono itsetunto, mutta takaisinpäin ei juuri mitään tule. Joskus olen päässyt nauttimaan esim. laittamieni ruokien kehumisesta. Antamani palaute hänelle on +/- suhteessa 90/10..
Minulle huomioiminen on sitä, että kertoo toiselle, että välittää ja että toinen on viehättävä tms. En kaipaa ruusuja ja suklaata, kultaa ja timantteja. Ihan arkiset halaukset ja suukot riittäisivät minulle.
Kodin olen hoitanut 98% yksin. Joskus mies on laittanut pyykit kuivumaan. Olen pyytänyt häntä korjaamaan omat jälkensä, mutta sekin tuntuu olevan liikaa vaadittu. Olen kertonut miehelleni toiveistani, tarpeistani monella tapaa. Sanallisesti, kirjoittanut kirjeitä, sähköposteja. Epäselväksi asiat eivät hänelle ole voineet jäädä.
Hän sanoo olevansa onnellinen ja tyytyväinen suhteeseemme. Olen yrittänyt kertoa hänelle, että se ei vielä välttämättä tarkoita, että minäkin olisin onnellinen.
Jostain syystä minä vain rakastan häntä, mutta alan olla todella väsynyt..
Olisin paljon parempi mies sulle tai jollekkin muulle naiselle. Siltin naiset rakastuu just tollasiin ihmemiehiin jotka ei tee edes kotitöitä. Mietin usein et olenko niin vastenmielinen ulkonäöltäni että naiset ei vaan halua seurustella tän nökäisen kanssa. en usko et se mun luonteesa on kiinni. Kukaan ei vaan tän näköiseen halua tutustua. Ulkonäön puolesta en usko et vaihtaisit mut sun mieheesi mut muiden syiden takia voisit vaihtaa. Mun pyykkejä ei naisen tarvii pestä, tiskaan omat astiani, imuroin mielelläni. Joten mua ei tarvii palvella kun tykkään pitää kodin siistinä. Onkohan sunlaisia naisia paljonkin jotka seurustelee selasenmiehen kanssa kuin sinä. Uskon niin.??
Tunnen monia sinun kaltaisia miehiä jotka ovat onnellisesti parisuhteessa ja ovat vaimojensa syvästi arvostamia :)
Pyydän miettimään , mitä sinä todellisuudessa tuolla joustamisella tarkoitat, oletkohan todella joutunut kaikessa joustamaan vaiko kaikkia mielitekojasi et saa läpi. Näillä asioilla on suuri ero, jota kannatttaa miettiä, etä onkohan nyt niin, että omat vaatimukset ovat liian kovat .
Älä lopeta suhdetta vaan lopeta joustaminen. Voit pitää kiinni omista rajoistasi ja vaatimuksistasi, mutta miestä et pysty muuttamaan. Jos hän on sen sorttinen, ettei kehu tai "paijaa" niin hänellä on oikeus olla sellainen. Mutta sinulla on yhtä lailla oikeus olla tasa-arvoinen suhteessanne. Kun lakkaat antamasta kaikessa periksi niin suhteenne muuttuu automaattisesti tai sitten se katkeaa koska ei kestä tilannetta. Mutta olisit valmis lopettamaan sen muutenkin joten itsesi takia koeta ottaa takaisin oma itsekunnioituksesi.
Ja lopeta aikuisen miehen "itsetunnon kohottaminen", etkö ole jo huomannut että se on ihan turhaa. Tulee sellainen mielikuva, että olet itse ensin heittäytynyt marttyyriksi ja nyt valitat kun siitä ei palkitakaan.