Pitkän pohdinnan jälkeen olen päätynyt siihen, että ihannemies on Nuuskamuikkunen. Sitä voisi vaan kaikki kesät loikoilla hänen kanssaan joen varrella, onkia kalaa ja nukkua teltassa. Sellaista leppoisaa elämää. Ei kotitöitä, ei penskoja häärimässä jaloissa, ei turhaa stressiä... Sitä vaan polttelisi piippua ajan kuluksi ja soittelisi huuliharppua. Sielu lepäisi...
Sitten aina talven tullen Nuuskis sitten lähtisi kohti yksinäisiä vuoria ja minä jäisin lämmittelemään kaminan ääreen Tuutikin kanssa kahvia ja konjakkia siemaillen. Odottaisin kevättä, jolloin Nuuskis palaisi.
Olisi hienoa tuntea itsensä vapaaksi jopa parisuhteessakin. Sitä voisi vain mennä tai jäädä mihin haluaisi. Kun toista ei aina jatkuvasti näe, alkaisi sitä toista aina kaipaamaankin. Mikä onkaan kauniimpi hetki kuin kohdata rakkaansa pitkän ajan jälkeen. Syleillä toista onnesta ja tuntea sitä hekumaa. Kuinka se sama ihminen, joka syksyä kohden alkanut tuntumaan niin ankelta onkin taas kevään auringon ensi säteiden valossa jälleen uskomattoman loistelias. Aivan kuin rakastumishetkellä! Se olento, jota pitää käsissään on muuttunut jälleen täydelliseksi. Juuri tuo hetki, joka kestää kuitenkin vain pienen tovin, on perimmiltään syy halulle elää. Sen tunteen, kun pitelee kauan kaivattua rakkauttaan käsissään, haluavat kaikki kokea.
Sitten aina talven tullen Nuuskis sitten lähtisi kohti yksinäisiä vuoria ja minä jäisin lämmittelemään kaminan ääreen Tuutikin kanssa kahvia ja konjakkia siemaillen. Odottaisin kevättä, jolloin Nuuskis palaisi.
Olisi hienoa tuntea itsensä vapaaksi jopa parisuhteessakin. Sitä voisi vain mennä tai jäädä mihin haluaisi. Kun toista ei aina jatkuvasti näe, alkaisi sitä toista aina kaipaamaankin. Mikä onkaan kauniimpi hetki kuin kohdata rakkaansa pitkän ajan jälkeen. Syleillä toista onnesta ja tuntea sitä hekumaa. Kuinka se sama ihminen, joka syksyä kohden alkanut tuntumaan niin ankelta onkin taas kevään auringon ensi säteiden valossa jälleen uskomattoman loistelias. Aivan kuin rakastumishetkellä! Se olento, jota pitää käsissään on muuttunut jälleen täydelliseksi. Juuri tuo hetki, joka kestää kuitenkin vain pienen tovin, on perimmiltään syy halulle elää. Sen tunteen, kun pitelee kauan kaivattua rakkauttaan käsissään, haluavat kaikki kokea.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.