Kristinuskon ongelmista ehkä keskeisin syntyy siitä, että sen ydin on luotu aikana, jolloin tietomme maailmasta ja maailmankaikkeudesta olivat hyvin suppeita. Tuolloin ihminen saattoi hyvinkin uskoa, että maailma on luotu joitain tuhansia vuosia aiemmin ja että taivas ja heletti ovat totta. Kaikenlaiset ihmeetkin olivat tuolloin uskottavia.
Nykyaikaan tällainen harhassa eläminen ei sovi. Tiedämme jo niin paljon, ettei kuvitelmille enää ole riittävästi tilaa tai tarvettakaan. Käsitämme myös sen, että ihminen on luonut mitä erilaisempia uskoja jo tuhansien vuosien ajan. Mikään usko ei voi olla yksi ja ainoa oikea - tämänhän myöntävät nykyään kristitytkin.
Ymmärrämme myös, että jos olisi olemassa persoonallinen Jumala, hän ei varmaankaan antaisi ihmiselle kirjoitusten kokoelmaa ja lähettäisi tänne poikaansa käväisemään, mutta sen jälkeen ei enää antaisikaan itsestään mitään konkreettistä näyttöä. Se olisi niin typerää, ettei kaikkivoipa Jumala sellaiseen sortuisi. Eihän?
Uskon ongelmat
39
115
Vastaukset
- ukkostaakohan kohta
Suurempi ongelma on se, että Jumala uhraa oman poikansa, josta tuleekin sitten Jumala tai osa Jumalaa, jotta ihmiskunta pelastuisi. Ja tätä pelastautumissuunnitelmaa on mietitty 15 miljardia vuotta.
- tyhmää touhua
Niin, eikö Jumala vain voisi halutessaan päästää kaikki taivaaseen. Mitä virkaa sillä Jeesuksella oikein oli?
- ei uskottavaa
Nykyihminen tietää senkin, ettei Jumala keskittäisi kaikkea toimintaansa Lähi-Itään. Miksi hän teksi niin ja jättäisi muut maailman ihmiset oman onnensa nojaan?
Hei, onko rakkauteen uskominen typerää? Sen suurempaa rakkauta, kuin antaa oman poikansa kuolla puolestamme ei voi järjellään uskoa, se pitää vain sydämellä uskoa.
Ihmisen halusi jo paratiisissa tietää, mitä tapahtuu, kun hän syö puusta, josta ei ollut lupa syödä. Hän halusi jo silloin olla Jumala. Mutta ihminen asettiin luodun paikalle, ajettiin ulos paratiisista.
Ilman uskoa ylösnousemukseen ja kuolleiden rakkaittemme näkemiseen olisimme lohduttomia, eikä hautajaisissakaan tarvittaisi pappia sinne puhumaan. Mutta onneksi ylösnousemusta ei voida todistaa olemattomaksi.
t. Maarit-pappi- aina vaan onglemia
Minä en ole lohduton, vaikken usko ylösnousemukseen.
Rakkaus on rakkautta, ei mikään jumala. Nykyään uskovien on pakko sanoa Jumalan olevan rakkaus, koska he eivät voi enää pitää raamatun kertomuksia tosina tai pitää siitä julmasta Jumalasta, joka Raamatussa seikkailee. - 44747uru
". Mutta onneksi ylösnousemusta ei voida todistaa olemattomaksi. "
Papeillakin pitäisi olla jo koulutuksensa takia jonkun verran loogista päättelykykyä! Eihän mitään sellaista asiaa voi todistaa olemattomaksi mistä ei ole mitään todisteita. Jos minä väitän että kissani hyppäsi 50 metriä korkealle tehden 15000 kierrettelläa alastullessaan ja lausuen samalla runoja, niin ethän sinä sitä voi todistaa tapahtumattomaksi.
Sen sijaan minulla olisi tuon väitteen esittäjänä todistustaakka. Kaikkia väitteitä ja fiktiivisiä olentoja ei voi todistaa olemattomiksi. Samalla logiikallasi islam on totuus koska et voi todistaa MUhamediä ja Allahia olemattomiksi. - Haloo ...
Rakkaus on sähköä ja kemiää, eikä tähän liity kuvitteellinen jumalasi millään tavalla.
- Hmmm?
"Hei, onko rakkauteen uskominen typerää?"
No jos vaikka metsässä tulee karhu pentuineen vastaan, niin ei niiden rakkauteen uskominen ainakaan järkevämmästä päästä ole.
"Sen suurempaa rakkauta, kuin antaa oman poikansa kuolla puolestamme ei voi järjellään uskoa"
Järjellä ei tosiaan voi ymmärtää miksei kaikkivaltias muuta keinoa keksinyt.
"Mutta onneksi ylösnousemusta ei voida todistaa olemattomaksi. "
Miten ylösnousemus poikkeaa muista jutuista, joita ei myöskään voi todistaa olemattomiksi?
- nåinonjoojoo
".....antaisi ihmiselle kirjoitusten kokoelmaa ja lähettäisi tänne poikaansa käväisemään, mutta sen jälkeen ei enää antaisikaan itsestään mitään konkreettistä näyttöä....."
Tuohan ei pidä paikkaansa sillä kyllä Jumala tekee työtään tänäkin päivänä. Paljon ihmisiä pelastuu eri puolilla maailmaa koko ajan, Kiinassakin on satoja miljoonia uudestisyntyneitä kristittyjä jo. Suomessa on niin ateistinen ja vihamielinen ilmapiiri, että tänne ei ole tullut kunnon herätystä viimeaikoina.- ei mitään tolkkua
Ihmiset niitä kiinalaisiakin siellä käännyttävät. Jos olisi olemassa Jumala, hän voisi kai tehdä itsensä niin näkyväksi voimaksi, että kaikki voisivat häneen uskoa. Jessen jälkeen ei vain ole Jumalaa jostain syystä ihmiset kiinnostanut. Aika hassua olisi lähettää tänne oma poikansa kärsimään kamala kuolema, muttei ollenkaan välittää siitä, uskotaanko häneen vai ei.
- uuhuuuhuuu
ei mitään tolkkua kirjoitti:
Ihmiset niitä kiinalaisiakin siellä käännyttävät. Jos olisi olemassa Jumala, hän voisi kai tehdä itsensä niin näkyväksi voimaksi, että kaikki voisivat häneen uskoa. Jessen jälkeen ei vain ole Jumalaa jostain syystä ihmiset kiinnostanut. Aika hassua olisi lähettää tänne oma poikansa kärsimään kamala kuolema, muttei ollenkaan välittää siitä, uskotaanko häneen vai ei.
Jumala on päättänt pelastaa ihmisiä saarnauttamansa evankeliumin kautta, mutta ei niin, että kenenkään olisi pakko uskoa. Jumala ei hyväåksy tuollaista pakkopelastusperiaatetta, jota sinä edustat.
- uuet tekstit
uuhuuuhuuu kirjoitti:
Jumala on päättänt pelastaa ihmisiä saarnauttamansa evankeliumin kautta, mutta ei niin, että kenenkään olisi pakko uskoa. Jumala ei hyväåksy tuollaista pakkopelastusperiaatetta, jota sinä edustat.
Eli Jumala antaa suurimman osan ihmisistä mennä helv*ttiin? Kukaan ei voi kuolemalta pelastua, se vain kuuluu luonnon kiertokulkuun.
Jos Jumala pystyi kirjoituttamaan ihmisillä Raamatun aikoinaan, miksei hän voisi nykyihmisillekin antaa kirjaa luettavaksi? Samalla Jumala voisi vähän parantaa omaa julkisuuskuvaansa. Nykyisellään Jumala vaikuttaa julmalta ja itsekkäältä tyypiltä.
- luminarsku.
Jos Jumala antaisi vasta meidän aikanamme ilmoituksen itsestään, se olisi sama ilmoitus: Jeesus pelastaa. Kulttuuriset ilmiöt tietenkin tulisi näkyviin, kielessä olisi käytetty tämän ajan ilmiöitä ja sanastoa. Ei ihmisten tiedolla maailmasta ole merkitystä pelastussanoman ilmoituksen kannalta. Sinäkin väität tietäväsi, että taivasta ja helvettiä ei ole. Mikä sen on todistanut? Kuussa on käyty ja merten syvyyksiä tutkittu, ei tieteen tutkimukset silti ole taivasta ja helvettiä tyhjäksi kyenneet tekemään.
>Mikään usko ei voi olla yksi ja ainoa oikea - tämänhän myöntävät nykyään kristitytkin.<
Miksi tunget omat ennakkoluulosi kristinuskosta uskovien suuhun?
Jeesus on ainoa tie Jumalan luo.
>Ymmärrämme myös, että jos olisi olemassa persoonallinen Jumala, hän ei varmaankaan antaisi ihmiselle kirjoitusten kokoelmaa<
Ymmärrämmekö? Ketkä me? Muutama hassu ateisti voi väittää noin. Juuri sanaan perustuva ilmoitus on järkeenkäypä, onhan maailmankaikkeus luotu sanalla ja ihminen on luotu kommunikoimaan sanoilla. Jumala teki itsensä tiettäväksi juuri ihmisten käsittämällä tavalla syntymällä ihmiseksi, elämällä ihmisen elämää ihmisten keskellä julistaen ihmisten kielellä sanomaa rakastavasta Isästä.
> ... mutta sen jälkeen ei enää antaisikaan itsestään mitään konkreettistä näyttöä.<
Näyttöjä annetaan kaiken aikaa, mutta ei siten kuin ateisti odottaa ja luulee.
>Se olisi niin typerää, ettei kaikkivoipa Jumala sellaiseen sortuisi. Eihän?<
Se mikä ihmisestä on typerää, voi olla ihan jotain muuta Jumalan mielestä.
18. "Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
19. Onhan kirjoitettu: "Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi".
20. Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi?
21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
22. koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta,
23. me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus,
24. mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
25. Sillä Jumalan hulluus on viisaampi kuin ihmiset, ja Jumalan heikkous on väkevämpi kuin ihmiset.
26. Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27. vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28. ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29. ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1.Kor.1:18-29- No huh huh!
Ei kai kukaan oikeasti ajattele noin?!
- tjmjtwj
No huh huh! kirjoitti:
Ei kai kukaan oikeasti ajattele noin?!
Kyllä ajattelee ja monikin tässä hullutuksien maailmassa. Se on ainoastaan sydämeståän viisas jos näin voi sanoa.
- Kristinuskon kirja.
GIG
Hyvä kommentti sinulta. kristinusko, kirkon oppi on jämähtänyt 2000 vuoden takaiseen paikalleen. Nikean päätökset ovat reaalisesti todistetut jopa petokseksi, esim, neljän Raamattuun otetun evankeliumin todellisuus ja muiden evankeliumien harhaoppi. Kyvyttömyys muuttua uusien löytöjen ja tieteen saavutusten myötä vie kirkon opin väistämättömästi perikatoon. Ajattelutapa on edelleen pannukakku maapallon mukainen.
luminarsku.
" Jeesus on ainoa tie Jumalan luo ". Hylkäät esim, tällä hetkellä elävistä ihmisistä noin 5-6 miljardia. Sinulle ei ole alkuunkaan mennyt perille Jumalan tahto, jossa on kaikki laki ja profeetat. Lähimmäisen rakkaus. Paljon muutakin kommentoitavaa tekstissäsi olisi, mutta tämä riittäköön.Jeesuksen käsitys maailmasta ei ollut pannukakku, vaan hän kertoi, että samaan aikaan maailmassa on yö ja päivä. Viimeisenä päivänä hänen tullessaan osa ihmisitä nukkuu yötään ja osa tekee töitä.
Lue Raamattusi hieman huolellisemmin.
Jos lääketiede olisi hoitanut haavat koko 2000v kuten laupias samarialainen eli viinillä ja öljyllä olisi lääketieteen historia toisenlainen. Infektioihin ei oltaisi kuoltu kuin kärpäset. Jos ulosteet olisi haudattu vanhan testamentin mukaan, koleraepidemiat olisivat jääneet tulematta. Jos lapsettomuuteen olisi käytetty Raamatun ohjetta hedelmällisestä ajasta, Knaus ja Ogino olisivat nopeammin keksineet, koska ovulaatio tapahtuu.
Raamattu ei ole luonnontieteen opus,mutta parempi se on ollut kuin aikansa lääketieteen opukset.- Entä nykyään?
boxi kirjoitti:
Jeesuksen käsitys maailmasta ei ollut pannukakku, vaan hän kertoi, että samaan aikaan maailmassa on yö ja päivä. Viimeisenä päivänä hänen tullessaan osa ihmisitä nukkuu yötään ja osa tekee töitä.
Lue Raamattusi hieman huolellisemmin.
Jos lääketiede olisi hoitanut haavat koko 2000v kuten laupias samarialainen eli viinillä ja öljyllä olisi lääketieteen historia toisenlainen. Infektioihin ei oltaisi kuoltu kuin kärpäset. Jos ulosteet olisi haudattu vanhan testamentin mukaan, koleraepidemiat olisivat jääneet tulematta. Jos lapsettomuuteen olisi käytetty Raamatun ohjetta hedelmällisestä ajasta, Knaus ja Ogino olisivat nopeammin keksineet, koska ovulaatio tapahtuu.
Raamattu ei ole luonnontieteen opus,mutta parempi se on ollut kuin aikansa lääketieteen opukset.Siis: omana aikanaan Raamattu oli osittain hyvä kirja, jonka teksteistä oli hyötyäkin.
Nykyäänhän niin ei enää ole, sillä tiede on kehittynyt niistä ajoista huimasti.
- ongelmallinen kirja
Yksi valtava ongelma on myös Raamatun pitäminen totena. Se sisältää niin paljon ristiriitaisuuksia ja on hyvin kaukana nykypäivästä. Ne asiat, jotka siinä ovat ajattomia tai hyviä, löytyvät kyllä muualtakin.
Maailmankuva on muuttunut. Se on totta. Ihminen on utelias ja on halunnut ottaa selvää ympäröivästä maailmasta. Ihminen haluaa luoda oman ajattelunsa mukaista tarinaa tälle kaikelle löytämälleen. Pitää selittää, ymmärtää ja järjestää.
Ihmisen älykkyys, vaikka sitä aika lailla onkin, on vajavaista. Joka tapauksessa joudumme ”uskomaan harhoihin”. Tieto on ”pakattava”, jotta edes jollain tavalla voisimme ymmärtää tai käyttää sitä. Käytämme paljon oletuksia, uskomuksia sekä luuloja edelleen, vaikka tietäisimme kuinka paljon. Jokainen sukupolvi uskoo tietävänsä jo kaiken tarpeellisen. Kuitenkaan kukaan ei tiedä, missä on tiedon lopullinen päätepiste.
Miten paljon tulee tietää, jotta tietää tarpeeksi? Se on niin mieletön määrä, ettei sitä yksi ihminen voi koko elämänsä aikana oppia tai muistaa, ymmärtämisestä puhumattakaan. Tämän lisäksi olemme mm. lineaarisuuden vankeja. Meillä on ja meidät opetetaan laittamaan asiat erilaisiin jonoihin. Todellisuus on kaaosta, johon koetamme löytää edes jotain johdonmukaisuutta.
Me annamme kovin mielellämme Jumalalle ihmisen ominaisuuksia. Emme osaa kuvitella jotain, mikä on jotain muuta kuin ihminen. On helpompaa uskoa johonkin, minkä voi konkretisoida ja selittää ihmisen mukaan. Näin tekevät uskovat omalla selitysmallillaan ja tätä tivaavat myös ateistit. On vaikeaa uskoa sellaiseen, mistä ei tiedä tai tietää vähän. Vielä vähemmän sellaista voi ymmärtää.
Millaisessa maailmassa haluamme elää? Siinä missä uskovat kokevat Raamatun antavan sen tiedon, mikä tarvitaan hyvään elämään, muut uskovat sen tulevan joko omista uskonnollisista teksteistään tai filosofioista. Humanistitkin haluavat rakentaa sitä menetettyä paratiisia maan päälle. Meillä kaikilla on kaipuu siihen.
Vaikka meillä on jo paljon tietoa mm. siitä, mitä hyvään elämään tarvitaan, emme osaa sitä käyttää. Siinä tulee kummallinen lukko. Miksi ei tehdä niin kuin hyvä on? Siksikö ettei meillä olekaan yhdenmukaista ymmärrystä tiedosta? Tai ettei ole yhdenmukaista ymmärrystä kuinka tietoa tulee soveltaa?
Noihin kaatuu yleensä kaikki suuret aatteet ja hienot pyrkimykset. Keskinäiseen vääntöön siitä, kenen maailmankuva onkaan se oikea ja kenen käsitysten mukaan täällä eletään. Yksikertaisesti, alamme riitelemään vallasta! Tämä on mielestäni ilmaistu aika selvästi Raamatussa…- hardly ever
"Ihminen haluaa luoda oman ajattelunsa mukaista tarinaa tälle kaikelle löytämälleen."
Vain tiede pyrkii yksinkertaisesti ottamaan asioista selvää ilman, että se pyrkisi miellyttämään kenenkään ajattelua. Tarinat ovat sitten erikseen. hardly ever kirjoitti:
"Ihminen haluaa luoda oman ajattelunsa mukaista tarinaa tälle kaikelle löytämälleen."
Vain tiede pyrkii yksinkertaisesti ottamaan asioista selvää ilman, että se pyrkisi miellyttämään kenenkään ajattelua. Tarinat ovat sitten erikseen.No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen. Pätkiä, joita voi laittaa lineaariseen muotoon. Yhä on paljon pätkiä, joita ei voida liittää toisiinsa. Noita puuttuvia osia etsitään eri keinoin.
Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin.- Kristinuskon kirja.
mummomuori kirjoitti:
No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen. Pätkiä, joita voi laittaa lineaariseen muotoon. Yhä on paljon pätkiä, joita ei voida liittää toisiinsa. Noita puuttuvia osia etsitään eri keinoin.
Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin.mummomuori
Sinun kirjoituksesi ovat pitkiä mitäänsanomattomia, ympäripyöreitä tekstejä, jotka tässäkin ketjussa eivät ole alkuunkaan realistisia, konkreetisia kannanottoja otsakkeeseen " Uskon ongelmat ".
Nimimerkki " hardly ever " on aivan rehellisesti oikeassa ilmaisuissaan tieteen olemuksesta. Esim. lääketieteen huima kehitys meidän kaikkien ihmisten hyväksi on suuresti arvostettavaa. Se ei ole tarinoita eikä uskontoja.
Maailmankaikkeuden tutkiminen ei ole tarinaa, vaan suurta eteenpäin menoa myös tämän meidän elämämme ymmärtämisessä. Saattaa olla, että sen tulokset eivät tule miellyttämään kirkon oppiin uskovia. - Lue ihmeessä!
mummomuori kirjoitti:
No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen. Pätkiä, joita voi laittaa lineaariseen muotoon. Yhä on paljon pätkiä, joita ei voida liittää toisiinsa. Noita puuttuvia osia etsitään eri keinoin.
Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen."
Minusta sinä sait tieteen kuullostamaan uskonnolta. Se ei sitä kuitenkaan ole. Tiedehän nimenomaan on tutkinut uskontojakin. Suosittelen lukemaan tämän kirjan:
http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525202960.html
(Dennett: Lumous murtuu) mummomuori kirjoitti:
No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen. Pätkiä, joita voi laittaa lineaariseen muotoon. Yhä on paljon pätkiä, joita ei voida liittää toisiinsa. Noita puuttuvia osia etsitään eri keinoin.
Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."
Ellei kiisteltäisi, eli ei olisi kilpailevia näkemyksiä olisi tiede hyvin useimpien pyhiin kirjoituksiin perustuvien uskontojen kaltainen, jossa mitään mullistavia, uusia ideoita ei voisi esittää murskaamatta uskonnon perusteita. Voitaisiin vain kiistellä pilkunpaikasta, kuten uskontojen parissa juuri tehdäänkin.
Jos katsotaan tieteen kehitystä koko sen olemassaolon ajan ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan. Ellei olisi ei ensimmäistäkään höyrykonetta, tietokoneesta puhumattakaan olisi koskaan rakennettu tällä planeetalla jota aurinko edelleen kiertäisi.
Aikoinaan pidettiin täysin turhana tutkia jotakin atomien rakennetta, kuitenkin tämä turha tutkimus auttoi osaltaan oivaltamaan erään ihmiskuntaa mullistaneen asian: mitä on sähkö.
Hiukkasfysiikka esimerkiksi on ollut koko olemassaolonsa ajan eräs kiistanalaisimpia tieteenaloja, erilaisia malleja ja hypoteeseja on tullut ja mennyt, kiistaa siitä kuka on oikeassa, kuka väärässä on käynyt välillä tulisestikin.
Kuitenkin ala on ollut varsinaista voittokulkua, kuka voisi edes kuvitella nykyisin maailmaa ilman hiukkasfysiikan tuottamia käytännön hyödykkeitä?
Hiukkasfysiikassa erilaiset hypoteesit ovat aivan puhtaasti vain matemaattisia malleja, lausekkeita jotka sinänsä toimivat mutta sisältävät myös tuntemattomia muuttujia ja erilaisilla parametreilla saadaan sitten erilaisia lopputuloksia.
Tietenkään näitä parametreja ei hatusta vedetä, ne ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia joukosta josta ei ole voitu sulkea pois kaikkia muita siten, että jäljelle jää vain yksi ainoa vaihtoehto.
Tähän perustuvat esimerkiksi säieteoriat, matemaattiset mallit osoittavat, että näin saattaa tai on mahdollista olla. Mutta koska varmuutta ei ole ovat ne yhtä oikeita kaikki säieteoriat tai yhtä vääriä, voihan olla, ettei yksikään pidä paikkaansa.
Näihin matemaattisin malleihin perustui periaatteessa myös koko LHC:n rakentaminen. Mallit kertoivat mitä tulisi hakea ja miten se on löydettävissä. Ei laitteella ole oikeastaan mitään muuta virkaa kuin seuloa muutamien vaihtoehtojen joukosta se yksi oikea, jonka se tosin taisi jo tehdäkin. Vahvin malli osoittautui ilmeisesti oikeaksi.
Miksi vaiva sitten kannatti? Koko fysiikkamme rakentuu tämän mallin varaan, haluttiin ehdoton varmuus, ei epävarmuustekijöitä: joku noista.
Nyt se alkaa olla selvää. Mutta miksi tätä ei selvitetty jo aiemmin? Onhan kiistaa käyty vuosikymmenet. Koska se ei ollut mahdollista, LHC on huipputeknologiaa, kenties monimutkaisin ihmisen koskaan rakentama laite. Sellaisen rakentaminen ei olisi ollut esimerkiksi 15 vuotta sitten mahdollista. Mutta kyllä jo silloinkin tiedettiin mitä ollaan vailla.
Nyt LHC sitten varmisti lähes varmasti yhden vaihtoehtoisista parametreistä oikeaksi muiden joukosta (0.00005% epävarmuus, lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta). Kallista kun kyseessä on vielä pientä pienempikin alkeishiukkanen mutta se nyt sitten todistaa sen mihin alussa viittasin: tieteemme on ollut virheistään huolimatta oikeilla jäljillä: hiukkasfysiikanstandardimalli on oikea.
Ja juuri näin se tieteessä hyvin usein menee: suuret ideat ovat aikaansa edellä, joukossa tietenkin täysin vääriä, osa oikean suuntaisia mutta joukossa kenties se täysin oikeakin. Sen oikean varmistamiseen tarvittava tekniikka tulee vain hyvin usein jälkijunassa.
LHC lopetti nyt kiistelyn standardimallista ja samalla monista siitä johdettujen teorioiden välisen kiistelyn. Kannatti sillä standardimallin kanssa ei tarvitse enää spekuloida ja voimavaroja käyttää niihin virheellisiin teorioihin vaan saatiin kulminaatiopiste johon saakka voidaan olla varmoja mitä tiedetään. Tämä on totta, tästä on hyvä jatkaa uusin tutkimuksin kohti tuntematonta.- ei kai
a-teisti kirjoitti:
"Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."
Ellei kiisteltäisi, eli ei olisi kilpailevia näkemyksiä olisi tiede hyvin useimpien pyhiin kirjoituksiin perustuvien uskontojen kaltainen, jossa mitään mullistavia, uusia ideoita ei voisi esittää murskaamatta uskonnon perusteita. Voitaisiin vain kiistellä pilkunpaikasta, kuten uskontojen parissa juuri tehdäänkin.
Jos katsotaan tieteen kehitystä koko sen olemassaolon ajan ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan. Ellei olisi ei ensimmäistäkään höyrykonetta, tietokoneesta puhumattakaan olisi koskaan rakennettu tällä planeetalla jota aurinko edelleen kiertäisi.
Aikoinaan pidettiin täysin turhana tutkia jotakin atomien rakennetta, kuitenkin tämä turha tutkimus auttoi osaltaan oivaltamaan erään ihmiskuntaa mullistaneen asian: mitä on sähkö.
Hiukkasfysiikka esimerkiksi on ollut koko olemassaolonsa ajan eräs kiistanalaisimpia tieteenaloja, erilaisia malleja ja hypoteeseja on tullut ja mennyt, kiistaa siitä kuka on oikeassa, kuka väärässä on käynyt välillä tulisestikin.
Kuitenkin ala on ollut varsinaista voittokulkua, kuka voisi edes kuvitella nykyisin maailmaa ilman hiukkasfysiikan tuottamia käytännön hyödykkeitä?
Hiukkasfysiikassa erilaiset hypoteesit ovat aivan puhtaasti vain matemaattisia malleja, lausekkeita jotka sinänsä toimivat mutta sisältävät myös tuntemattomia muuttujia ja erilaisilla parametreilla saadaan sitten erilaisia lopputuloksia.
Tietenkään näitä parametreja ei hatusta vedetä, ne ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia joukosta josta ei ole voitu sulkea pois kaikkia muita siten, että jäljelle jää vain yksi ainoa vaihtoehto.
Tähän perustuvat esimerkiksi säieteoriat, matemaattiset mallit osoittavat, että näin saattaa tai on mahdollista olla. Mutta koska varmuutta ei ole ovat ne yhtä oikeita kaikki säieteoriat tai yhtä vääriä, voihan olla, ettei yksikään pidä paikkaansa.
Näihin matemaattisin malleihin perustui periaatteessa myös koko LHC:n rakentaminen. Mallit kertoivat mitä tulisi hakea ja miten se on löydettävissä. Ei laitteella ole oikeastaan mitään muuta virkaa kuin seuloa muutamien vaihtoehtojen joukosta se yksi oikea, jonka se tosin taisi jo tehdäkin. Vahvin malli osoittautui ilmeisesti oikeaksi.
Miksi vaiva sitten kannatti? Koko fysiikkamme rakentuu tämän mallin varaan, haluttiin ehdoton varmuus, ei epävarmuustekijöitä: joku noista.
Nyt se alkaa olla selvää. Mutta miksi tätä ei selvitetty jo aiemmin? Onhan kiistaa käyty vuosikymmenet. Koska se ei ollut mahdollista, LHC on huipputeknologiaa, kenties monimutkaisin ihmisen koskaan rakentama laite. Sellaisen rakentaminen ei olisi ollut esimerkiksi 15 vuotta sitten mahdollista. Mutta kyllä jo silloinkin tiedettiin mitä ollaan vailla.
Nyt LHC sitten varmisti lähes varmasti yhden vaihtoehtoisista parametreistä oikeaksi muiden joukosta (0.00005% epävarmuus, lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta). Kallista kun kyseessä on vielä pientä pienempikin alkeishiukkanen mutta se nyt sitten todistaa sen mihin alussa viittasin: tieteemme on ollut virheistään huolimatta oikeilla jäljillä: hiukkasfysiikanstandardimalli on oikea.
Ja juuri näin se tieteessä hyvin usein menee: suuret ideat ovat aikaansa edellä, joukossa tietenkin täysin vääriä, osa oikean suuntaisia mutta joukossa kenties se täysin oikeakin. Sen oikean varmistamiseen tarvittava tekniikka tulee vain hyvin usein jälkijunassa.
LHC lopetti nyt kiistelyn standardimallista ja samalla monista siitä johdettujen teorioiden välisen kiistelyn. Kannatti sillä standardimallin kanssa ei tarvitse enää spekuloida ja voimavaroja käyttää niihin virheellisiin teorioihin vaan saatiin kulminaatiopiste johon saakka voidaan olla varmoja mitä tiedetään. Tämä on totta, tästä on hyvä jatkaa uusin tutkimuksin kohti tuntematonta."lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta"
yritetään saada 50% epävarmuus? ei kai kirjoitti:
"lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta"
yritetään saada 50% epävarmuus?Heti kun olin viestin lähettänyt huomasin kömmähdyksen. Ja arvasi siihen tulevan kommentinkin :)
Kristinuskon kirja. kirjoitti:
mummomuori
Sinun kirjoituksesi ovat pitkiä mitäänsanomattomia, ympäripyöreitä tekstejä, jotka tässäkin ketjussa eivät ole alkuunkaan realistisia, konkreetisia kannanottoja otsakkeeseen " Uskon ongelmat ".
Nimimerkki " hardly ever " on aivan rehellisesti oikeassa ilmaisuissaan tieteen olemuksesta. Esim. lääketieteen huima kehitys meidän kaikkien ihmisten hyväksi on suuresti arvostettavaa. Se ei ole tarinoita eikä uskontoja.
Maailmankaikkeuden tutkiminen ei ole tarinaa, vaan suurta eteenpäin menoa myös tämän meidän elämämme ymmärtämisessä. Saattaa olla, että sen tulokset eivät tule miellyttämään kirkon oppiin uskovia.Kirkon oppien kanssa tieteellä ei ole ristiriitaa. Ristiriita on enemmän sanainspiraatioon ja Raamattuun sananmukaisesti uskovien puolelta.
Kyllä aloituskin oli ympäripyöreä sisältäen vahvoja oletuksia.
Suppeita maailmankuvia on edelleen hyvin monella – myös ateisteilla.
Harhat – vahvasti värittynyt tunneilmaisu, jolla ei tarkoiteta tieteen mukaisia harhoja.
Ateisti joka kaipaa konkreettista ilmaisua Jumalalta, tietää jo alun pitäen, ettei sitä saa. Eikä hänen tarvitsekaan saada. Tieteitäkin on monenlaisia, eivätkä ne kaikki ole millään muotoa konkreettisia. Oletan että nämä sitten eivät olekaan enää tieteitä, kun aletaan tarkemmin siitä keskustella. Yllättäen siis väte, että tiede olisi täysin eksaktia tai arvovapaata, on melkoinen yleistys.
Tiede aika usein lähtee tarinoiden pohjalta. Tarina näet voi olla tottakin…a-teisti kirjoitti:
"Tieteeseen liittyy teoriat, nekin ovat tarinoita. Kiisttellään, kenen teriat mistäkin ovat se "avain" paratiisiin."
Ellei kiisteltäisi, eli ei olisi kilpailevia näkemyksiä olisi tiede hyvin useimpien pyhiin kirjoituksiin perustuvien uskontojen kaltainen, jossa mitään mullistavia, uusia ideoita ei voisi esittää murskaamatta uskonnon perusteita. Voitaisiin vain kiistellä pilkunpaikasta, kuten uskontojen parissa juuri tehdäänkin.
Jos katsotaan tieteen kehitystä koko sen olemassaolon ajan ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan. Ellei olisi ei ensimmäistäkään höyrykonetta, tietokoneesta puhumattakaan olisi koskaan rakennettu tällä planeetalla jota aurinko edelleen kiertäisi.
Aikoinaan pidettiin täysin turhana tutkia jotakin atomien rakennetta, kuitenkin tämä turha tutkimus auttoi osaltaan oivaltamaan erään ihmiskuntaa mullistaneen asian: mitä on sähkö.
Hiukkasfysiikka esimerkiksi on ollut koko olemassaolonsa ajan eräs kiistanalaisimpia tieteenaloja, erilaisia malleja ja hypoteeseja on tullut ja mennyt, kiistaa siitä kuka on oikeassa, kuka väärässä on käynyt välillä tulisestikin.
Kuitenkin ala on ollut varsinaista voittokulkua, kuka voisi edes kuvitella nykyisin maailmaa ilman hiukkasfysiikan tuottamia käytännön hyödykkeitä?
Hiukkasfysiikassa erilaiset hypoteesit ovat aivan puhtaasti vain matemaattisia malleja, lausekkeita jotka sinänsä toimivat mutta sisältävät myös tuntemattomia muuttujia ja erilaisilla parametreilla saadaan sitten erilaisia lopputuloksia.
Tietenkään näitä parametreja ei hatusta vedetä, ne ovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia joukosta josta ei ole voitu sulkea pois kaikkia muita siten, että jäljelle jää vain yksi ainoa vaihtoehto.
Tähän perustuvat esimerkiksi säieteoriat, matemaattiset mallit osoittavat, että näin saattaa tai on mahdollista olla. Mutta koska varmuutta ei ole ovat ne yhtä oikeita kaikki säieteoriat tai yhtä vääriä, voihan olla, ettei yksikään pidä paikkaansa.
Näihin matemaattisin malleihin perustui periaatteessa myös koko LHC:n rakentaminen. Mallit kertoivat mitä tulisi hakea ja miten se on löydettävissä. Ei laitteella ole oikeastaan mitään muuta virkaa kuin seuloa muutamien vaihtoehtojen joukosta se yksi oikea, jonka se tosin taisi jo tehdäkin. Vahvin malli osoittautui ilmeisesti oikeaksi.
Miksi vaiva sitten kannatti? Koko fysiikkamme rakentuu tämän mallin varaan, haluttiin ehdoton varmuus, ei epävarmuustekijöitä: joku noista.
Nyt se alkaa olla selvää. Mutta miksi tätä ei selvitetty jo aiemmin? Onhan kiistaa käyty vuosikymmenet. Koska se ei ollut mahdollista, LHC on huipputeknologiaa, kenties monimutkaisin ihmisen koskaan rakentama laite. Sellaisen rakentaminen ei olisi ollut esimerkiksi 15 vuotta sitten mahdollista. Mutta kyllä jo silloinkin tiedettiin mitä ollaan vailla.
Nyt LHC sitten varmisti lähes varmasti yhden vaihtoehtoisista parametreistä oikeaksi muiden joukosta (0.00005% epävarmuus, lisäkokeissa yritetään saada nollat pois pilkun oikealta puolelta). Kallista kun kyseessä on vielä pientä pienempikin alkeishiukkanen mutta se nyt sitten todistaa sen mihin alussa viittasin: tieteemme on ollut virheistään huolimatta oikeilla jäljillä: hiukkasfysiikanstandardimalli on oikea.
Ja juuri näin se tieteessä hyvin usein menee: suuret ideat ovat aikaansa edellä, joukossa tietenkin täysin vääriä, osa oikean suuntaisia mutta joukossa kenties se täysin oikeakin. Sen oikean varmistamiseen tarvittava tekniikka tulee vain hyvin usein jälkijunassa.
LHC lopetti nyt kiistelyn standardimallista ja samalla monista siitä johdettujen teorioiden välisen kiistelyn. Kannatti sillä standardimallin kanssa ei tarvitse enää spekuloida ja voimavaroja käyttää niihin virheellisiin teorioihin vaan saatiin kulminaatiopiste johon saakka voidaan olla varmoja mitä tiedetään. Tämä on totta, tästä on hyvä jatkaa uusin tutkimuksin kohti tuntematonta.Otaksun että tästä ollaan aika tavalla eri mieltä;
”…ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan.”
Otetaan vaikka esiin saastuminen, luonnonvarojen ryöväys, kaupungistuminen, jne.
Tiede ei suinkaan ole pelkkää matematiikkaa. Se on erittäin laaja alue monenlaista. Alkaen jo siitä että eri tieteet perustuvat erilaisille tieteen filosofioille.
”Tieteenkäsityksiä ovat veristinen tieteenkäsitys, teknokraattinen tieteenkäsitys, induktivistinen tieteenkäsitys, hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys ja hermeneuttinen tieteenkäsitys…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
Sinullekaan ei liene tuntematonta näiden eri koulukuntien kädenvääntö? Siinä missä teknokraattinen iloitsee aina vain paremmista sotavälineistä, humanisti vääntelehtii. Puhumattakaan nykyisistä talousteorioista, joiden avulla etsitään sitä paratiisimaista olotilaa.Lue ihmeessä! kirjoitti:
"No, jos tiede on uskonto, niin silloin kai voi noin olla. Tiedettä vain tekevät ihmiset. Omilla vaillinaisilla kyvyillään koettavat löytää tarinaa kaaokseen."
Minusta sinä sait tieteen kuullostamaan uskonnolta. Se ei sitä kuitenkaan ole. Tiedehän nimenomaan on tutkinut uskontojakin. Suosittelen lukemaan tämän kirjan:
http://www.terracognita.fi/kirjat/9789525202960.html
(Dennett: Lumous murtuu)Kiitos vinkistä, luen tuon. Tosin olen näitä tuon kaltaisia lukenut jo ennenkin. Hyvin mielenkiintoisia, ei siinä mitään.
mummomuori kirjoitti:
Otaksun että tästä ollaan aika tavalla eri mieltä;
”…ei kukaan varmasti voi väittää etteikö kehitys ole vienyt meitä oikeaan suuntaan.”
Otetaan vaikka esiin saastuminen, luonnonvarojen ryöväys, kaupungistuminen, jne.
Tiede ei suinkaan ole pelkkää matematiikkaa. Se on erittäin laaja alue monenlaista. Alkaen jo siitä että eri tieteet perustuvat erilaisille tieteen filosofioille.
”Tieteenkäsityksiä ovat veristinen tieteenkäsitys, teknokraattinen tieteenkäsitys, induktivistinen tieteenkäsitys, hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys ja hermeneuttinen tieteenkäsitys…”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiede
Sinullekaan ei liene tuntematonta näiden eri koulukuntien kädenvääntö? Siinä missä teknokraattinen iloitsee aina vain paremmista sotavälineistä, humanisti vääntelehtii. Puhumattakaan nykyisistä talousteorioista, joiden avulla etsitään sitä paratiisimaista olotilaa."Otetaan vaikka esiin saastuminen, luonnonvarojen ryöväys, kaupungistuminen, jne."
Itseasiassa tarkoitin tieteen oivalluksia, ne ovat vieneet tiedettä oikeaan suuntaan tuottamalla luotettavaa tietoa. Sen hyödyntämistä tai yhteiskunnallisia vaikutuksia en arvioinut.
Mutta mainitsemasi ongelmat ovat kyllä myös kehityksen tulos, eivät kuitenkaan pelkästään tieteen "saavutuksia", taustalla on muutakin, ilmiselvimmin pidentynyt elinajanodote ja rajusti vähentynyt lapsikuolleisuus. Vaikka siinäkin on tieteellä osansa vaikuttaa asiaan myös esimerkiksi yhteiskuntien arvojen inhimillistyminen, konfliktien vähentyminen vuosisatojen saatossa jne.
Kukaan tuskin kaipaa aikaa jolloin joka kymmenes eurooppalainen koki väkivaltaisen kuoleman ja toinen kymmenys kuoli kulkutauteihin?
Voidaanhan lääketieteen kehitystä tietenkin pitää negatiivisenakin ilmiönä, sen vaikutus elinajanodotteseen on ollut hyvin suuri ja se edistää väestöräjähdystä jonka kerrannaisvaikutukset ovat hyvin tuhoisia maapallolle. Mutta kukapa meistä olisi valmis luopumaan lääketieteen tarjoamista hoitokeinoista jos ja kun niitä tarvitsee?
Noiden ongelmien ratkaisemiseksi tiede tekee kyllä kovasti töitä, ja niissä on tapahtunut jopa edistystä. Hitaasti tosin mutta tapahtuu. Ne eivät kuitenkaan ole yksinomaan tieteellisiä kysymyksiä vaan myös vahvasti poliittisia ja taloudellisia.
Ajatellaanpa mitä tapahtuisi jos joku ilmoittaisi huomenna, että on keksinyt halvan keinon tuottaa fuusioenergiaa.
Seurauksen olisivat järisyttävät, eivätkä vain positiivisia, maailman suurimmalta teollisuudenalalta, energiantuotannolta putoaisi pohja pois yhdessä yössä. Liian suuret teknologiset harppauksetkin voivat olla jopa vaarallisia. Onneksi tiede kuitenkin etenee askel askeleelta ja antaa aikaa reagoida.
Mutta tänä päivänäkin voidaan rakentaa puhdasta uusiutuvaa energiaa suuressa mittakaavassa hyvin edullisesti ja kierrättää edullisesti suuria määriä raaka-aineita tai jopa tuottaa keinotekoisia materiaaleja korvaamaan ehtyviä luonnonvaroja. Teoriassa vain tietenkin mutta jonakin päivänä kuitenkin jotkut noista teorioista aivan varmasti realisoituvat.
"Tiede ei suinkaan ole pelkkää matematiikkaa. Se on erittäin laaja alue monenlaista...."
Kyse oli (hiukkas)fysiikasta, puhdasta matematiikkaa sanoisin...
Tieteen filosofioilla ei ole käsittääkseni ns. kovien tieteiden tekijöiden keskuudessa juurikaan painoarvoa, he vain tekevät työtään.
Valtaoja mainitsi yleisöluennollaan jotakin sen suuntaista ettei luonnontieteilijöitä kiinnosta tieteenfilosofien kahvipöytäkeskustelut koska luonnontieteissä niillä ei ole sijaa, niiden avulla kun ei saada ainoatakaan havaintoa yhtään mistään. Ja Valtaoja on siltikin lienee melko kookas humanisti.
Ja näin se taitaa olla, tieteenfilosofiat liittyvät kaiketi enemmän sitten niihin enemmän filosofisiin tieteenaloihin ja ylipäätään tieteen saavutusten hyödyntämiseen mutta eivät ns. kovien tieteiden tutkimukseen.a-teisti kirjoitti:
"Otetaan vaikka esiin saastuminen, luonnonvarojen ryöväys, kaupungistuminen, jne."
Itseasiassa tarkoitin tieteen oivalluksia, ne ovat vieneet tiedettä oikeaan suuntaan tuottamalla luotettavaa tietoa. Sen hyödyntämistä tai yhteiskunnallisia vaikutuksia en arvioinut.
Mutta mainitsemasi ongelmat ovat kyllä myös kehityksen tulos, eivät kuitenkaan pelkästään tieteen "saavutuksia", taustalla on muutakin, ilmiselvimmin pidentynyt elinajanodote ja rajusti vähentynyt lapsikuolleisuus. Vaikka siinäkin on tieteellä osansa vaikuttaa asiaan myös esimerkiksi yhteiskuntien arvojen inhimillistyminen, konfliktien vähentyminen vuosisatojen saatossa jne.
Kukaan tuskin kaipaa aikaa jolloin joka kymmenes eurooppalainen koki väkivaltaisen kuoleman ja toinen kymmenys kuoli kulkutauteihin?
Voidaanhan lääketieteen kehitystä tietenkin pitää negatiivisenakin ilmiönä, sen vaikutus elinajanodotteseen on ollut hyvin suuri ja se edistää väestöräjähdystä jonka kerrannaisvaikutukset ovat hyvin tuhoisia maapallolle. Mutta kukapa meistä olisi valmis luopumaan lääketieteen tarjoamista hoitokeinoista jos ja kun niitä tarvitsee?
Noiden ongelmien ratkaisemiseksi tiede tekee kyllä kovasti töitä, ja niissä on tapahtunut jopa edistystä. Hitaasti tosin mutta tapahtuu. Ne eivät kuitenkaan ole yksinomaan tieteellisiä kysymyksiä vaan myös vahvasti poliittisia ja taloudellisia.
Ajatellaanpa mitä tapahtuisi jos joku ilmoittaisi huomenna, että on keksinyt halvan keinon tuottaa fuusioenergiaa.
Seurauksen olisivat järisyttävät, eivätkä vain positiivisia, maailman suurimmalta teollisuudenalalta, energiantuotannolta putoaisi pohja pois yhdessä yössä. Liian suuret teknologiset harppauksetkin voivat olla jopa vaarallisia. Onneksi tiede kuitenkin etenee askel askeleelta ja antaa aikaa reagoida.
Mutta tänä päivänäkin voidaan rakentaa puhdasta uusiutuvaa energiaa suuressa mittakaavassa hyvin edullisesti ja kierrättää edullisesti suuria määriä raaka-aineita tai jopa tuottaa keinotekoisia materiaaleja korvaamaan ehtyviä luonnonvaroja. Teoriassa vain tietenkin mutta jonakin päivänä kuitenkin jotkut noista teorioista aivan varmasti realisoituvat.
"Tiede ei suinkaan ole pelkkää matematiikkaa. Se on erittäin laaja alue monenlaista...."
Kyse oli (hiukkas)fysiikasta, puhdasta matematiikkaa sanoisin...
Tieteen filosofioilla ei ole käsittääkseni ns. kovien tieteiden tekijöiden keskuudessa juurikaan painoarvoa, he vain tekevät työtään.
Valtaoja mainitsi yleisöluennollaan jotakin sen suuntaista ettei luonnontieteilijöitä kiinnosta tieteenfilosofien kahvipöytäkeskustelut koska luonnontieteissä niillä ei ole sijaa, niiden avulla kun ei saada ainoatakaan havaintoa yhtään mistään. Ja Valtaoja on siltikin lienee melko kookas humanisti.
Ja näin se taitaa olla, tieteenfilosofiat liittyvät kaiketi enemmän sitten niihin enemmän filosofisiin tieteenaloihin ja ylipäätään tieteen saavutusten hyödyntämiseen mutta eivät ns. kovien tieteiden tutkimukseen.Huomaatko etten ole kiistänyt tieteen saavutuksia? Olen vain kyseenalaistanut sen kaikentietävyyden. Siinä missä ratkaisemme ongelmia samalla myös synnyttämämme uusia ja toisiaan entistä pahempia. Niitä ei tiedetä kuin vasta sen jälkeen, kun sovelletaan uutta tietoa.
”Tieteen filosofioilla ei ole käsittääkseni ns. kovien tieteiden tekijöiden keskuudessa juurikaan painoarvoa…”
En tainnut tarpeeksi selkeästi ilmaista tätä;
”Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa. Se tarkastelee tieteen käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja ongelmia sekä tieteellistä päättelyä ja selittämistä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia
Eli jokainen tutkija joutuu miettimään, mistä filosofiasta käsin hän lähtee perustelemaan väitteitään. Näistä ei vallitse suuri yksimielisyys. Etenkin kun nyt lisääntyvät erilaiset poikkitieteelliset tutkimukset.
Empirismi
Empirismin mukaan tiede perustuu havaintoihin ja kokemukseen. Tieteellisiä teorioita kehitetään induktiivisesti havainnoista yleistämällä, ja niitä testataan kokeiden avulla. Havainnot ovat luotettavia, mutta teoriat ovat ihmisten luomia, joten niitä on tarvittaessa korjattava havaintojen perusteella. Jyrkkä empirismi väittää, että tieteen tulee tutkia vain havaittavia tosiasioita.
Deskriptivismi
Empirismiin liittyy läheisesti deskriptivismi, jonka mukaan teorian tehtävänä on vain kuvata havaittuja ilmiöitä mahdollisimman yksinkertaisesti. Tiede ei vastaa kysymykseen ”miksi?” vaan kysymykseen ”miten?”. Deskriptivismin käännettävyysteesin mukaan teoreettiset väitteet on pystyttävä kääntämään havaintoja koskeviksi väitteiksi.
Realismi
Realismin mukaan on olemassa tajunnastamme riippumaton todellisuus ja voimme saada tietoa asioiden olemuksista, joita emme suoraan havaitse. Realismissa teorioita arvoidaan sen mukaan, vastaavatko ne todellisuutta eli ovatko ne totta vai eivät. Realismia kannattavat useimmiten erityisesti luonnontieteilijät.
Naiivin realismin mukaan havaitsemme asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi elektronit ovat oikeasti olemassa, eivätkä ne ole vain teoreettinen käsite, jolla selitetään havaintoja.
Kriittinen realismi väittää, että emme pysty havaitsemaan todellisuutta sellaisenaan mutta tiede yrittää saavuttaa yhä parempaa tietoa todellisuudesta. Tiede siis pyrkii lähestymään totuutta.
Instrumentalismi
Instrumentalismi pitää tieteellisiä teorioita vain havaintoja systematisoivina välineinä. Instrumentalismi arvottaa teorioita hyödyllisyyden perusteella, eikä sitä kiinnosta niiden totuus.
Sosiaalinen konstruktivismi
Sosiaalinen konstruktivismi kyseenalaistaa tieteen objektiivisuuden. Sen mukaan tieteeseen vaikuttavat huomattavasti tiedeyhteisön arvot, tavoitteet ja ennakkokäsitykset – eivät vain tiedolliset perusteet. Radikaali konstruktivismi väittää, että tiede on vain tiedeyhteisön hyväksymää ajattelua eikä se juuri eroa muusta ajattelusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia
Jo sen pohtiminen, mitä vaikutuksia mm. sillä omalla keksinnöllä on eettisesti, se filosofia pohja vaikuttaa. Teknokraatti ei mieti, mitä neutronipommi aiheuttaa vaan sitä, kuinka se toimii parhaiten.
Minusta se on varsin pelottavaa, että ns. kovat tieteet voivat näin joutua melkoisen pahan asiamiehiksi. Sillä tieteessäkin on kyse rahasta, sen lauluja laulat kenen leipää syöt.mummomuori kirjoitti:
Huomaatko etten ole kiistänyt tieteen saavutuksia? Olen vain kyseenalaistanut sen kaikentietävyyden. Siinä missä ratkaisemme ongelmia samalla myös synnyttämämme uusia ja toisiaan entistä pahempia. Niitä ei tiedetä kuin vasta sen jälkeen, kun sovelletaan uutta tietoa.
”Tieteen filosofioilla ei ole käsittääkseni ns. kovien tieteiden tekijöiden keskuudessa juurikaan painoarvoa…”
En tainnut tarpeeksi selkeästi ilmaista tätä;
”Tieteenfilosofia (myös: tieteenteoria) on filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon luonnetta, yleisiä perusteita ja tieteellistä toimintaa. Se tarkastelee tieteen käsitteitä, teorioita, menetelmiä ja ongelmia sekä tieteellistä päättelyä ja selittämistä.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia
Eli jokainen tutkija joutuu miettimään, mistä filosofiasta käsin hän lähtee perustelemaan väitteitään. Näistä ei vallitse suuri yksimielisyys. Etenkin kun nyt lisääntyvät erilaiset poikkitieteelliset tutkimukset.
Empirismi
Empirismin mukaan tiede perustuu havaintoihin ja kokemukseen. Tieteellisiä teorioita kehitetään induktiivisesti havainnoista yleistämällä, ja niitä testataan kokeiden avulla. Havainnot ovat luotettavia, mutta teoriat ovat ihmisten luomia, joten niitä on tarvittaessa korjattava havaintojen perusteella. Jyrkkä empirismi väittää, että tieteen tulee tutkia vain havaittavia tosiasioita.
Deskriptivismi
Empirismiin liittyy läheisesti deskriptivismi, jonka mukaan teorian tehtävänä on vain kuvata havaittuja ilmiöitä mahdollisimman yksinkertaisesti. Tiede ei vastaa kysymykseen ”miksi?” vaan kysymykseen ”miten?”. Deskriptivismin käännettävyysteesin mukaan teoreettiset väitteet on pystyttävä kääntämään havaintoja koskeviksi väitteiksi.
Realismi
Realismin mukaan on olemassa tajunnastamme riippumaton todellisuus ja voimme saada tietoa asioiden olemuksista, joita emme suoraan havaitse. Realismissa teorioita arvoidaan sen mukaan, vastaavatko ne todellisuutta eli ovatko ne totta vai eivät. Realismia kannattavat useimmiten erityisesti luonnontieteilijät.
Naiivin realismin mukaan havaitsemme asiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Esimerkiksi elektronit ovat oikeasti olemassa, eivätkä ne ole vain teoreettinen käsite, jolla selitetään havaintoja.
Kriittinen realismi väittää, että emme pysty havaitsemaan todellisuutta sellaisenaan mutta tiede yrittää saavuttaa yhä parempaa tietoa todellisuudesta. Tiede siis pyrkii lähestymään totuutta.
Instrumentalismi
Instrumentalismi pitää tieteellisiä teorioita vain havaintoja systematisoivina välineinä. Instrumentalismi arvottaa teorioita hyödyllisyyden perusteella, eikä sitä kiinnosta niiden totuus.
Sosiaalinen konstruktivismi
Sosiaalinen konstruktivismi kyseenalaistaa tieteen objektiivisuuden. Sen mukaan tieteeseen vaikuttavat huomattavasti tiedeyhteisön arvot, tavoitteet ja ennakkokäsitykset – eivät vain tiedolliset perusteet. Radikaali konstruktivismi väittää, että tiede on vain tiedeyhteisön hyväksymää ajattelua eikä se juuri eroa muusta ajattelusta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteenfilosofia
Jo sen pohtiminen, mitä vaikutuksia mm. sillä omalla keksinnöllä on eettisesti, se filosofia pohja vaikuttaa. Teknokraatti ei mieti, mitä neutronipommi aiheuttaa vaan sitä, kuinka se toimii parhaiten.
Minusta se on varsin pelottavaa, että ns. kovat tieteet voivat näin joutua melkoisen pahan asiamiehiksi. Sillä tieteessäkin on kyse rahasta, sen lauluja laulat kenen leipää syöt."Jo sen pohtiminen, mitä vaikutuksia mm. sillä omalla keksinnöllä on eettisesti, se filosofia pohja vaikuttaa. Teknokraatti ei mieti, mitä neutronipommi aiheuttaa vaan sitä, kuinka se toimii parhaiten.
Minusta se on varsin pelottavaa, että ns. kovat tieteet voivat näin joutua melkoisen pahan asiamiehiksi. Sillä tieteessäkin on kyse rahasta, sen lauluja laulat kenen leipää syöt."
Ongelmaksi tulee luonnollisesti se, että lähes aivan mikä tahansa keksintö voidaan soveltaa sekä hyvään, että pahaan.
Ei voida kuitenkaan verrata perustutkimusta ja vaikkapa aseteknologiaa tutkivaa tutkijaa ihan samoista lähtökohdista käsin.
Jos ajatellaan perustutkimusta tekevää fyysikkoa niin ei hänellä ole mitään sanavaltaa siihen mihin hänen tutkimustuloksiaan käytetään. Varmasti molempiin, hyvään, että pahaan.
Tuskin uraaninkaan "keksijä" 1700 luvun lopussa osasi ajatella atomipommia tai laserin keksijä keksintöään aseena jne. jne. jne.
Aseteknologian parissa työskentelevä tutkija joka hyödyntää edellisen fyysikon tutkimustuloksia on tehnyt sitten aivan selkeän valinnan joka voidaan moraalisesti hyvin helpostikin kyseenalaistaa.
Jo aivan alkeellisimpiakin keksintöjä jo kivikaudella käytettiin molempiin. Jos ne olisi jätetty keksimättä olisi tapettu käsin. Ja tapettaisiin edelleen käsin. Mutta myös muuten olisi jumiuduttu tuohon aikaan.
Kirjoitin:
"Ja näin se taitaa olla, tieteenfilosofiat liittyvät kaiketi enemmän sitten niihin enemmän filosofisiin tieteenaloihin ja ylipäätään tieteen saavutusten hyödyntämiseen mutta eivät ns. kovien tieteiden tutkimukseen."
Kovien tieteiden tutkimuksella tarkoitin juuri perustutkimusta, soveltava tutkimus on kyllä joo sikäli toinen juttu, että sen parissa tehdään päätökset mihin tutkimustuloksia käytetään. Ja siinä on kyllä sijaa ja syytäkin pohtia myös moraalisia näkökohtia.
- Mirka ...
Suurin ongelma on ihmisissä jotka uskoo täysin todistamattomiin höpötyksiin. Jos näitä herkkäuskoisia ihmisiä haluttaisiin suojella uskonnolliselta saasteelta niin uskonnot pitäisi kriminalisoida.
- mwmtjpg
Usko Jeesukseen on ainoa viisas asia tässä hullutusten ja pahuuksien maailmassa.
- usko ja tieto
Tiedon kustannuksellakin? Niin se valitettavasti usein on ja syntyy se ammottava aukko tiedon suhteen. Kyllä ihmisen tulisi omata sitä tietämystä vaikka ei siihen uskoisikaan.
Joku kreationistinen maailmankuva lapselle syötettynä rajoittaa aika tehokkaasti mahdollisuuksia tulevaisuudessa vaikkapa koulutuksen ja työuran suhteen.
- Näin vaan
Pelkästään tiede ei ole kehittynyt, vaan sen myötä myös ihmisten ajattelu ja saatavilla olevan tiedon määrä. Niistä syistä usko ei enää ole perusteltua tai tarpeellista.
- Humanistisest
Kannattaa keskittyä ainutlaatuiseen elämään syntymän ja kuoleman välillä. Siinä jokainen päivä on erilainen. Elämänsa aikana ihminen elää monta vaihetta ja muuntuu kokemusten ja kehonkin muuttuessa.
Ikuisen elämän tavoittelu on suhteettoman kohtuutonta itsekeskeisyyttä ja omahyväisyyttä. Minulle kuuluu iankaikkisuus, vaikka tähdet ja tähtisumut ovat ajallisia... Jo pikkulapsi joutuu oppimaan, että isä ja äiti ja ympäröivä maailma eivät ole vain yksin häntä varten...- Humanistisest
Ja että iankaikkisuuden ihanuudessa saisi vain pyytämällä "syntejään" anteeksi meditoimalla. Omien tekojensa uhreilta (jos ovat elossa) ei siis tarvi pyytää tai saada anteeksi, vaan rukoilu kuvitelmiin riittää... Itsekeskeisyyden ja omahyväisyyden äärettömyyttä on tuossa mittaamattomasti
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1024823Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493252Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852979- 811737
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411510450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1071342- 161059
Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1101029Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah431017Miksi syyllistät minua siitä etten pysty vastaamaan tunteisiin?
En minä sille mitään mahda. Tuntuu pahalta. En pysty enää keskittymään mihinkään enkä nauttimaan mistään, kun tämä tilan40991