Onko kellään muulla tullut vastaan tällaista ongelmaa? Itse koen jo toipuneeni melko hyvin erosta ja olen usein positiivisella mielellä. Ystäväni kuitenkin harvase päivä muistelevat ja analysoivat sitä kuinka julmasti mies toimi minua kohtaan. Haluaisin unohtaa katkeruuden ja jatkaa vain elämääni, mutta ystävieni vanhojen asioiden muistelu pahentaa vain tilannetta.
"Miten se saattoikin tehdä niin / en voi uskoa, että toimi noin lapsellisesti / tuollaista ei varmaan voi koskaan antaa anteeksi / muistatko silloinkin, kun..."
Tiedän, että ystäväni ajattelevat vain parastani ja ehkä luulevat, että haluaisin puhua ja analysoida tilannetta. Itselle alkaa kuitenkin jo riittää miehestä puhuminen. Kuinka voisin ystävälliseen sävyyn kertoa ystävilleni, että en vain yksinkertaisesti jaksa jauhaa koko aiheesta? Vai pidänkö nyt jotenkin liikaa asioita sisälläni ja mielummin kannattaisi itsekin mennä mukaan tuohon parjaamiseen?
"Miten se saattoikin tehdä niin / en voi uskoa, että toimi noin lapsellisesti / tuollaista ei varmaan voi koskaan antaa anteeksi / muistatko silloinkin, kun..."
Tiedän, että ystäväni ajattelevat vain parastani ja ehkä luulevat, että haluaisin puhua ja analysoida tilannetta. Itselle alkaa kuitenkin jo riittää miehestä puhuminen. Kuinka voisin ystävälliseen sävyyn kertoa ystävilleni, että en vain yksinkertaisesti jaksa jauhaa koko aiheesta? Vai pidänkö nyt jotenkin liikaa asioita sisälläni ja mielummin kannattaisi itsekin mennä mukaan tuohon parjaamiseen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
ystäväsi pitää sinusta enempää hyvää ihminena kuin oot. se ei tietää miten julmasti joskus sä oot ehkä toiminnut mutta ei kertonut muille esim sun ystävällesi