Teksti on niin upea, että ihan pakko laittaa uudelleen luettavaksi :) Alkuperäinen löytyy tuolta suhteen lopettaminen -palstalta, jos vastaukset jotakuta kiinnostavat.
Ero ei ole aina ratkaisu
Kirjoittanut: Melkein eronneet, 14.4.2004 klo 13.17
Olen lukenut paljon täällä olevia viestejä erosta ja niiden syistä. Useissa suhteissa ongelmina on ollut asioista puhumattomuus, suhteen muuttuminen kaveruudeksi, riidat ja niiden käsittelemättä jättäminen, seksin häviäminen ym. ym.
Itselläni oli tilanne että olimme vaimon kanssa jo eroamassa edelläkin mainituista syistä. Keskustelimme kyllä kaiken maailman asioista ja olimme myös useinmiten niistä samaa mieltä, rakastimme toisiamme ja nauroimme toistemme jutuille ja meillä oli hauskaa yhdessä, mutta olimme ajautuneet kierteeseen johon kuului selvittämättömiä riitoja ja vihapäissään sanottuja loukkauksia, mustasukkaisuutta,lisääntynyt alkoholinkäyttö, seksielämän puuttuminen, vähentynyt yhdessäolo ja harrastaminen erilaisten tekosyiden nojalla, esim. TV:tä katsoen, kirjoja lukemalla, nukkumalla, jatkuvalla puhelimessa puhumisella muiden kanssa ym. Nukkumaan mentiin melkein aina eri aikaan ja jos mentiin yhtä aikaa sänkyyn toinen alkoi vielä lukemaan, olipa kello miten paljon hyvänsä. Tai sitten vain alettin nukkumaan puhumatta mitään. Tuntui pahalta kun toinen käänsi vain selän ja alkoi vaan nukkumaan.
Itse yritin välillä korjata välejämme yrittämällä puhua, tekemällä melkein kaiken mitä toinen pyysi, lahjoilla ja hyväilemällä toista ym. mutta niihin ei tullut vastakaikua.
Sitten eräänä päivänä vaimo kertoi, että haluaa eron, että ei tästä mitään tule, hän haluaa olla yksin, koska tuntee, ettei suhteemme ole mitä sen pitäisi olla. Järkytys oli tietenkin suuri koska tajusin sillä hetkellä että olen menettämässä ihmisen jota rakastan ja jonka kanssa haluan jakaa elämän.
Pienen mietiskelyn ja hiljaisuuden jälkeen aloimme kumminkin rohkeasti puhua asiasta, eihän tässä pitänyt näin käydä, kumpikin rakastaa toista. Puhuimme kaikki asiat mitkä mieltä vaivasivat ja mitä olimme jättäneet puhumatta ja olimme välillä yllättyneitäkin että oli asioita jotka olimme kuvitelleet mielessämme väärin, koska olimme luulleet tietävämme mitä toinen ajattelee. Puhuimme luottamisesta, rehellisyydestä, toisen toiveista miten haluaisi toisen muuttuvan, seksistä, oman ajan tarpeesta, teoista miten haluaisi toisen osoittavansa rakkauttaan, tulevaisuudesta ja elämäntapojen muuttamisesta. Päätimme yrittää vielä ja aloittaa suhteemme tavallaan alusta. Vähensimme alkoholin ottamistaja, aloimme tehdä asioita joita teimme suhteemme alkuaikoina ja osoittamaan sitä hellyyttä, rakkautta ja intohimoa, mitä kumpikin kaipasi. Aloimme kertomaan toisillemme mitä haluaisi toisen tekevän, oli se sitten halaus, hierominen,seksi, kävelylle lähtö, yhteinen suihku tai mikä tahansa mistä toinen tai molemmat pitää ja sitten myös teimme sen.
Tänä päivänä olemme onnellisessa parisuhteessa, jossa olemme rehellisiä toisillemme ja keskustelemme asiat selviksi jos jokin asia painaa mieltä, seksielämämme kukoistaa ja harrastamme yhdessä ja erikseen. Tietenkin meillä on myös riitoja ja erimielisyyksiä niinkuin joka suhteessa, mutta puhumme ne selviksi ja sovimme ne.
Olemme jälkeenpäin puhuneet että olimme pattitilanteessa, rakastimme toisiamme, mutta kumpikaan ei todella avautunut, eikä osannut ryhtyä selvittämään asioita vaikka olisi tehnyt mieli.
Kirjoitin tämän koska liian monet eroavat turhaan, sillä ero ole välttämättä se oikea ratkaisu, se on helppo pakotie tilanteesta jota on vaikea alkaa käsittelemään ja ratkaisemaan ongelmia. Parisuhde muuttuu aina ajan kuluessa, se ei ole sitä alkurakastumisen huumaa jossa kipinät sinkoilevat koko ajan. Se on syvää rakkautta jossa kumppani on sekä rakastaja, että ystävä. Rakkaus on toisen huomioon ottamista ja kuuntelemista sekä iloissa että suruissa.
Toivon, että tästä on jollekulle apua ja että edes joku parisuhde pelastuu.
Ero ei ole aina ratkaisu
Kirjoittanut: Melkein eronneet, 14.4.2004 klo 13.17
Olen lukenut paljon täällä olevia viestejä erosta ja niiden syistä. Useissa suhteissa ongelmina on ollut asioista puhumattomuus, suhteen muuttuminen kaveruudeksi, riidat ja niiden käsittelemättä jättäminen, seksin häviäminen ym. ym.
Itselläni oli tilanne että olimme vaimon kanssa jo eroamassa edelläkin mainituista syistä. Keskustelimme kyllä kaiken maailman asioista ja olimme myös useinmiten niistä samaa mieltä, rakastimme toisiamme ja nauroimme toistemme jutuille ja meillä oli hauskaa yhdessä, mutta olimme ajautuneet kierteeseen johon kuului selvittämättömiä riitoja ja vihapäissään sanottuja loukkauksia, mustasukkaisuutta,lisääntynyt alkoholinkäyttö, seksielämän puuttuminen, vähentynyt yhdessäolo ja harrastaminen erilaisten tekosyiden nojalla, esim. TV:tä katsoen, kirjoja lukemalla, nukkumalla, jatkuvalla puhelimessa puhumisella muiden kanssa ym. Nukkumaan mentiin melkein aina eri aikaan ja jos mentiin yhtä aikaa sänkyyn toinen alkoi vielä lukemaan, olipa kello miten paljon hyvänsä. Tai sitten vain alettin nukkumaan puhumatta mitään. Tuntui pahalta kun toinen käänsi vain selän ja alkoi vaan nukkumaan.
Itse yritin välillä korjata välejämme yrittämällä puhua, tekemällä melkein kaiken mitä toinen pyysi, lahjoilla ja hyväilemällä toista ym. mutta niihin ei tullut vastakaikua.
Sitten eräänä päivänä vaimo kertoi, että haluaa eron, että ei tästä mitään tule, hän haluaa olla yksin, koska tuntee, ettei suhteemme ole mitä sen pitäisi olla. Järkytys oli tietenkin suuri koska tajusin sillä hetkellä että olen menettämässä ihmisen jota rakastan ja jonka kanssa haluan jakaa elämän.
Pienen mietiskelyn ja hiljaisuuden jälkeen aloimme kumminkin rohkeasti puhua asiasta, eihän tässä pitänyt näin käydä, kumpikin rakastaa toista. Puhuimme kaikki asiat mitkä mieltä vaivasivat ja mitä olimme jättäneet puhumatta ja olimme välillä yllättyneitäkin että oli asioita jotka olimme kuvitelleet mielessämme väärin, koska olimme luulleet tietävämme mitä toinen ajattelee. Puhuimme luottamisesta, rehellisyydestä, toisen toiveista miten haluaisi toisen muuttuvan, seksistä, oman ajan tarpeesta, teoista miten haluaisi toisen osoittavansa rakkauttaan, tulevaisuudesta ja elämäntapojen muuttamisesta. Päätimme yrittää vielä ja aloittaa suhteemme tavallaan alusta. Vähensimme alkoholin ottamistaja, aloimme tehdä asioita joita teimme suhteemme alkuaikoina ja osoittamaan sitä hellyyttä, rakkautta ja intohimoa, mitä kumpikin kaipasi. Aloimme kertomaan toisillemme mitä haluaisi toisen tekevän, oli se sitten halaus, hierominen,seksi, kävelylle lähtö, yhteinen suihku tai mikä tahansa mistä toinen tai molemmat pitää ja sitten myös teimme sen.
Tänä päivänä olemme onnellisessa parisuhteessa, jossa olemme rehellisiä toisillemme ja keskustelemme asiat selviksi jos jokin asia painaa mieltä, seksielämämme kukoistaa ja harrastamme yhdessä ja erikseen. Tietenkin meillä on myös riitoja ja erimielisyyksiä niinkuin joka suhteessa, mutta puhumme ne selviksi ja sovimme ne.
Olemme jälkeenpäin puhuneet että olimme pattitilanteessa, rakastimme toisiamme, mutta kumpikaan ei todella avautunut, eikä osannut ryhtyä selvittämään asioita vaikka olisi tehnyt mieli.
Kirjoitin tämän koska liian monet eroavat turhaan, sillä ero ole välttämättä se oikea ratkaisu, se on helppo pakotie tilanteesta jota on vaikea alkaa käsittelemään ja ratkaisemaan ongelmia. Parisuhde muuttuu aina ajan kuluessa, se ei ole sitä alkurakastumisen huumaa jossa kipinät sinkoilevat koko ajan. Se on syvää rakkautta jossa kumppani on sekä rakastaja, että ystävä. Rakkaus on toisen huomioon ottamista ja kuuntelemista sekä iloissa että suruissa.
Toivon, että tästä on jollekulle apua ja että edes joku parisuhde pelastuu.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Upea kirjoitus, jonka ytimenä on pitkän parisuhteen avaimet. Vastoinkäymisiä tulee, tunteet ja tilanteet muuttuvat elämän myötä. Oleellista on halu pitää liitto kasassa ja mennä vaikeuksien läpi. Onnea heille ketkä siihen ovat pystyneet.