Täällä on varmaan samanlaisia keskustelualoituksia vaikka kuinka paljon, mutta aloitan silti uuden. Mies jäi pettämisestä kiinni pari kuukautta sitten. Myönsi rakastuneensa toiseen naiseen, mutta fyysistä suhdetta ei kuulemma ole ollut. Tietenkään en tätä usko. Kyse kai noin vuoden "suhteesta", joten tuskin vain mitään kädestäpitelemistä oli.
Tuntui aivan käsittämättömän pahalta. Hän sanoi, ettei tahtonut minulle pahaa eikä halua erota riidoissa. Päätimme jatkaa yhdessä. Se tuntui aluksi ainoalta ratkaisulta lapsia ajatellen, mutta nyt en enää tiedä. En tunnu pääsevän tästä yli millään. Aluksi ajattelin, etten voi elää ilman miestäni, nyt tuntuu, että miksi ihmeessä elän hänen kanssaan. Tunteet menevät laidasta laitaan päivittäin. Hän sanoi, että suhde on ohi, mutta hän tuntuu silti poissaolevalta. Mistä sen tietää, mitä tuo ajattelee tai aikoo? Tai kai se ottaa hänelläkin aikansa, tästä selviäminen. Nyt kesälomalla on asiaa puitu paljon, mutta tuntuu, etten saa hänestä mitään irti. Puhuu niin ympäripyöreitä.
On niin vaikea tietää, milloin on aika erota. Tiedän, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta. Jääkö viimeiseksi... Minun se täytyy tämäkin asia päättää, kun ei tuosta lapamadosta siihen ratkaisuun ole.
Tuntui aivan käsittämättömän pahalta. Hän sanoi, ettei tahtonut minulle pahaa eikä halua erota riidoissa. Päätimme jatkaa yhdessä. Se tuntui aluksi ainoalta ratkaisulta lapsia ajatellen, mutta nyt en enää tiedä. En tunnu pääsevän tästä yli millään. Aluksi ajattelin, etten voi elää ilman miestäni, nyt tuntuu, että miksi ihmeessä elän hänen kanssaan. Tunteet menevät laidasta laitaan päivittäin. Hän sanoi, että suhde on ohi, mutta hän tuntuu silti poissaolevalta. Mistä sen tietää, mitä tuo ajattelee tai aikoo? Tai kai se ottaa hänelläkin aikansa, tästä selviäminen. Nyt kesälomalla on asiaa puitu paljon, mutta tuntuu, etten saa hänestä mitään irti. Puhuu niin ympäripyöreitä.
On niin vaikea tietää, milloin on aika erota. Tiedän, ettei tämä ollut ensimmäinen kerta. Jääkö viimeiseksi... Minun se täytyy tämäkin asia päättää, kun ei tuosta lapamadosta siihen ratkaisuun ole.
Vastaukset 34
Vanhimmat
Meillä samankaltainen tilanne tai siis ei ihan. Avomies petti kännissä yhden kerran ja meillä on lapsi. Välillä minustakin tuntuu, että annan anteeksi ja sitten välillä haluan erota. Me ollaan menossa parisuhdeterapiaan lapsen takia. Suosittelen, jos tuntuu ettei saa puhutuksi kunnolla miehen kanssa.
Suurella todennäkisyydellä suhde jatkuu edelleen. Näin on tilanne useimmiten, kun rinnakkaissuhde on jatkunut pidempään. Jos mies vielä kertoo olevansa rakastunut tähän toiseen naiseen, hän on suhteessa tiukasti kiinni. Puhun sekä omasta kokemuksestani, että mitä muuten tiedän.
Olin ollut miehen kanssa suhteessa puolisen vuotta, kun vaimo sai tietää. Lupasi, että suhteemme on ohi,mutta sanoi vaimolleen myös rakastavansa minua. Pidimme "taukoa" ehkä kaksi viikkoa, mutta sen jälkeen jatkoimme entistä intensiivisemmin. Soittelimme päivittäin useaan kertaan, tapasimme useamman kerran viikossa vaikka asumme 150 kilometrin päässä toisistamme ja mies vietti myös öitä luonani "työmatkojen" turvin. Noin vuoden jälkeen, kun vaimo oli pitkään kysellyt jatkuuko suhteemme ja todennut, ettei vaan pysty luottamaan mieheen vaikka kuinka haluaisi, mies ei edelleenkään myöntänyt suhteemme jatkumista, mutta erosi vaimostaan. Kuukauden päästä vaimo näki meidät yhdessä. Tokihan hän varmasti aavisti koko ajan, ettei suhde ole ohi ja nyt ei todellakaan usko, ettemme muka olisi koko ajan jatkaneet vaikkei mies sitä myöntänytkään.
Oma näkemykseni on se, että kun luottamus kerran nin pahasti petetään parisuhteessa, niin särkynyttä ei saa enää ehjäksi niin, että parisuhde voisi toimia. Kertapettämisen jälkeen ehkä joo, mutta pitkä rinnakkaissuhde ja toiseen rakastuminen ovat aina merkki siitä, ettei omasta parisuhteesta saa sitä, mitä kaipaisi.
Sitä en vaan tajua, että jos mies jää kiinni ja on muka niin rakastunut kakkosnaiseen, niin miksi sitten ei voi samantien erota. Vai onko miehen tahtotila loppujen lopuksi se, että hänellä on sekä vaimo että rakastajatar. Minusta tilanne on loukkaava molempia naisia kohtaan. Enkä ymmärrä kakkosnaista. Ensin hänet jätetään vaimon takia ja sitten salaisesti otetaan takaisin. Suoraan osoitetaan, että kakkonen on tarpeeksi hyvä vain salasuhteeseen. Eikö silloin tule mieleen lähteä menemään?
Meillä kävi niin, ettemme tietoisesti etsineet mitään, mutta löysimme toisistamme jotain, mitä emme olleet edes tajunneet kaivanneemme. Vasta tavattuamme toisemme, ymmärsimme miksi parisuhteemme ei toiminut. Minä erosin nopeasti, mieheltä se otti pidempään. Oikeasti saada sanottua toiselle, että haluaa irrottaa vuosikymmeniä kestäneestä liitosta. Ei se ole kaikille niiin helppoa, että salamana rakastumisen jälkeen vaan irrotetaan!
Minä en ollut mikään neljän seinän sisällä tavattava, vaan ihan julkisesti tapailimme.Jäin siihen ja jatkoin, koska tiesin, että mies tulee eroamaan. Suunnittelimme koko ajan yhteistä elämää ja kävimme sitä keskustelua toiveista ja odotuksista vaikka hän oli yhä naimisissa. Hän ikään kuin kävi eronsa lävitse pitkälti jo liittonsa aikana.
Jos mies ei olisikaan eronnut, niin varmasti olisit ollut vihainen ja loukkaantunut. Petetty.
Täytyy kyllä sanoa, että en arvosta pätkän vertaa sellaisia ihmisiä, jotka pitävät sivusuhdetta, käyvät läpi tulevaa eroaan ja sitten kun ovat itse valmiina, niin sitten pudottavat eropommin puolisonsa päälle. Tosi raukkamaista toimintaa. Puolisolle ei anneta mitään mahdollisuutta tehdä mitään tai varautua mihinkään. Sitten vaan vilkutetaan läksijäiseksi, kun toinen jää murtuneena miettimään, että mitä oikein tapahtui.
Sanoin, että mies kävi eroaan läviitse jo liittonsa aikana. Tarkoitan sillä sitä, että hän keskusteli myös vaimonsa kanssa. He kävivät pariterapiassa ja mies kertoi useaan otteeseen vaimolleen, ettei ole liitossa onnellinen eikä oikeastaan usko, että mikään enää muuttuisikaan.
"mutta pitkä rinnakkaissuhde ja toiseen rakastuminen ovat aina merkki siitä, ettei omasta parisuhteesta saa sitä, mitä kaipaisi."
Kyllä on miehiä jotka saavat suhteesta kaiken, mutta silti seksi muualla kiinnostaa aina.
Oletko siis mies, joka saa suhteesta kaiken, mutta hakee seksiä muualta?
Höh, eikö se, että seksi muualla kiinnostaa, ole merkki mistään?
Parisuhde voi toisen osapuolen mielestä olla ok, mutta aivan pakolla siitä jotain puuttuu, kun tyhjiötä pitää täyttää hakemalla seksiä muualta. Seksiä muualta hakeva ei kunnioita kumppaniaan ja parisuhdettaan, vaan elää minä-ja-minun-tarpeeni-elämää. Sekö kuuluu kunnossa olevaan parisuhteeseen?
No, eipä siinä mitään, jos se kotona odotteleva kumppani ymmärtää toisen tarpeen saada seksiä muualtakin. Silloinhan ei pettämisestä voi puhuakaan?
Tarkoitatko, että mies kävi pariterapiassa vaimonsa kanssa ja piti samaan aikaan sivusuhdetta.
Kyllä, juuri näin. Mies sanoi vaimolleen suhteemme selvittyä, että hauaa erota. Vaimo penäsi vielä pariterapiaan vaikka mies sanoi, ettei aio lopettaa minun kanssani kuitenkaan. Aikansa kävivät, kunnes vaimo tajusi, että heidän suhteensa on oikeasti ohitse.
Sirkulaari, mitä omatuntosi sanoo? Miltä tuntui pettää yhä vaan uudestaan kärsivää vaimoa? Miltä tuntuu salata se, että suhteenne jatkui koko ajan, vaimon yrittäessä samaan aikaan jatkaa vilpittömästi kotona, miehen valheiden vuoksi? Aiotko pitää julkisivua loppuelämäsi, että suhde alkoi vasta kk:n kuluttua erosta?
Jos väität, että et tunne pahaa omatuntoa omasta osallisuudestasi, ja jätät vasruun tapahtuneesta pelkästään miehen harteille, peität syyllisyyden itseltäsikin. Se puskee kyllä joskus ulos, jollain tavoin.
Minähän nimen omaan kirjoitin, ettei mies peitellyt suhdettamme vaimoltaan käryn käytyä. Hän myönsi rakastuneensa minuun ja sanoi vaimolleen, että lähtee terapiaan käydäkseen läpi heidän liittoaan ja helpottaakseen ehkä vaimoa erossa. Missään vaiheessa hän ei sen jälkeen enää pitänyt meitä salassa. Vaimonsa ehkä ajatteli, että terapian aikana mies kääntäisi päänsä.
Nyt kun tästä kaikesta on jo aikaa ja etäisyyttä, asiat ovat tasaantuneet. Olemme miehen kanssa onnellisia yhdessä. Kumpikaan meistä ei syyllistä toista näistä asioista vaan ollaan käyty ne lävitse nähdään asia niin, että elämä yllätti meidät hyvällä tavalla.
https://www.booky.fi/search.php?search=revitty+syd%E4n&x=14&y=9
Mielestäni voi olla mahdollista, että miehelle ei ole syntynyt fyysistä suhdetta. Se riippuu miehen arvoista ja siitä, kuinka suoraselkäinen muuten on. Jos kokoajan "tietää" olevansa varattu, ei välttämättä halua ottaa enempää syyllisyyttä itselleen kuin mitä jo henkiseltä puolelta tulee. Mutta myös mielestäni sillä ei oikeastaan ole merkitystä, onko tapahtunut vai ei.
Suosittelen investoimaan tuohon kirjaan, se ei ole todellakaan paljon pois. Itse olen sen lukenut ja antoi selkeyttä kaikkeen.
Ihminen on kumma olento. Miehesi rakastaa sinua, varmaan haluaisi olla vastuulinen ja uskollinen. Joskus niin vain tapahuu etttä yllättäen rakastuu uuteen kohtaamaan ihmiseen vaikka järki, vastuu ja kiintymys omaan puolisoon ja moraali sanoo päinvastoin. Tunteet eivät ole sotilaita: niitä ei komennella, oteta ja heitä tusota noin vain. Puoliso on tehnyt ratkaisun: voi olla itsekkin epävarma pystyykö pitämään päätöksestään vai ei. Varmaan hänellä on jälleen ikävä ja kaipaus tuon ihastuksen luo vaikka haluaa elää ja rakastaa sinua. Vaikka hänellä ei olisi ollut fyysistä suhdetta naisen kanssa, hänen sydämensä on voinut olla sitäkin enemmän yhtä toisen sydämen kanssa. Tavallaan hän tekee nyt surutyötää ja on poisoleva. Jos haluat tukea liittoanne niin ymmärrä tämä ja anna hänen rauhassa tehdä surutyötään, älä näytä mustasukkaisuutta ja pakota tässä vaihessa väkisin avautumaan ja puhumaan ja vaadi tunteita. Jos näitä suheita on ollut ennenkin niin linja jatkuu.
Mies ei rakasta montaa yhtä aikaa. Mutta miesten pään sekoittaa helposti jokin jos ei ole elämänarvot just eikä melkein.
Oletko mies, joka rakastaa vain yhtä - mutta jonka pään on sekoittanut jokin?
Vaikka olisitkin, älä yleistä. Rakkautta on monenlaista aivan kuin ihmisiäkin. Se, mitä sinä koet ja tunnet ei ole sama asia kuin miten "kaikki muut" asiat ottavat.
Omasta puolestani voin kertoa, että kyllä mies voi rakastaa kahta yhtä aikaa. Kukaan järkevä mies ei halua luopua perheestään, joka tarkoittaa sitä, että salarakkaista ei saa jäädä ikinä kiinni.
En halua paskan "rakkautta"!
Minun on vaikea luottaa siihen mitä hän sanoo.
Ensin hän kertoi haluavansa erota. Sitten kun minulle paljastui todellinen syy erohaluihin, hän päättikin jäädä, kun näki miten asia minuun vaikutti. Olin silloin huojentunut, nyt en olekaan enää niin varma, mitä tulisi ajatella, tuntea tai mihin voin luottaa. Mistä sen tietää, mihin tämä kääntyy ja haluanko itse jäädä roikkumaan löysässä hirressä, mitä hän jatkossa aikoo. Tunteita on selvästi vielä sitä toista kohtaan. Voi olla, ettei hän tiedä sitä edes itse, mitä todella haluaa...
Sain juuri tietää olevani kakkonen. Reilun vuoden olen miestä tapaillut.
Järkytys oli aikamoinen, kun asia minulle selvisi.
Etsin ykkösen fb:stä. Surettaa nähdä niin onnellisena kuvassaan, ei varmaankaan aavistakaan, mitä miehensä puuhaa.
En tiedä, pitäisikö naista informoida. Kostonhalusta ei ole kyse. Vaan siitä, etten halua ketään muuta vedätettävän samalla tavalla.
Hei älä välitä, sain juuri eilen tietää eli lauantaina, että olen niin sanottu kakkonen, olin kyllä jo jotenkin sen aavistanut mut näin kävi vaan mulle, nyt itken ja mietin mitä teen koska hän sanoi, että en ole mikään kakkonen mut sehän olen mikä muukaan. En kyllä ainakaan pysty nyt lopettamaan tätä vaikka haluaisin, rakastan häntä liikaa ja hänkin toivoi, että ei lopeteta, mut ei halua väkisinkään pitää no kumpi sen tekee? niin ajattelin,että antaa ajan kulua jos sit joku ratkaisu tulisi, mut koville ottaa, onneksi kummallakaan ei ole pieniä lapsia on jo aikuisia et sillee tää nyt menee, eli huopaa ja suopaa,mut kuin kauan tätä kestää sitä en osaa sanoa, mikään ratkaisu ei ole yksinkertainen eikä oikea, kun tarkkaan ajattelee, mut ratkasu voi tulla itsestään, ja pst: itse tätä en olisi halunnut mut näin vain kävi.
Kauanko meni ennenkuin sait tietää olevasi kakkonen? Miten teillä nyt menee?
Meillä on samanlainen tilanne kuin sinulla. Tosin aikaa on kulunut kohta vuosi kun mies jäi kiinni salasuhteesta väitti/väittää myös että suhteessa ei olisi ollut seksiä, mutta silti on oltu öitä pois kotoa. Ken uskoo ken ei. Nyt olen saanut omat ajatukseni jonkinlaiseen järjestykseen ja sanonut miehelleni että haluan erota. Unohtaa en voi enkä luottaa. Tänä aikana olen saanut tietää että suhde on jatkunut vaikka minulle sanottiin kymmeniä kertoja että suhde on ohi mitä en ole uskonut.
Vaikka heidän suhteessa ei nyt olisi ollutkaan seksiä niin kyllä tuo henkinen pettäminen on mielestäni pahempaa kuin fyysinen. Jonkun satunnaisen ns. kännipannnon olisi voinut unohtaa, mutta en tätä.
Saat aikaa myöten omat ajatuksesi järjestykseen ja sen jälkeen tiedät mitä haluat ja pystytkö jatkamaan omassa suhteessasi. Mies sanoi kunniottavansa päätöstäni erosta, mutta samalla sanoi, että ei olisi ikinä uskonut minun tekevän sellaista päätöstä.
Miksi jatkaisin liitossa, jossa en voi luottaa mieheeni? En halua enää rakastella hänen kanssaan, kun mieleeni tulvii tuo toinen nainen. Näin sattumalta mieheni kännykässä hänestä otettuja kuvia ja eivät olleet kaverista otettujen kuvien kaltaisia. Kuvat oli otettu baarissa ja siinä naisen puseron napit oli ylhäältä avattu noin puoleen välin ja liivejä raotettu jne.. jos tällaisia kuvia otetaan pelkästä ystävästä niin olenko tippunut kelkasta kun mieleeni ei tulisi edes aviomieheni antaa ottaa tällaisia kuvia itsestäni jossain baarissa.
Mutta kuka uskooo kuka ei. Tietenkin molemmat osapuolet sanovat olemme vain ystäviä emmekä ole harrastaneet seksiä.. onko sinulla sen parempi mieli jos miehesi ei ole harrastanut seksiä tämän naisen kanssa? Ei ole.. On aivan sama mitä miehesi puhuu.Hän on kuitenkin luokannut sinua pahimmalla mahdollisella tavalla. Toki miehellä saa olla myös naispuolisia ystäviä, mutta jos heitä salaillaan puolisolta niin se on pettämistä. Avoin tapaaminen ja vaimolle esittely ja kylässäkäynti sekä ystävystyminen myös vaimon kanssa olisi asia erikseen..Näin ei miehenikään tehnyt. Kerran olen tavannut tämän miehen toisen naisen ja se oli kun tämä tuli työpaikalleni tapaamaan minua ja haukkumaan , kun olin saanut tietää että mieheni olisi ollut hänen kanssaan lähdössä risteilylle, mutta mieheni ei lähtenyt, kun oli jäänyt kiinni ettei se ollutkaan työpaikan risteily....
Toivon sinulle voimia ajatustesi kanssa sillä ne risteilevät edes takaisin.
Mikä lopulta ratkaisi eropäätöksesi ja onko se nyt lopullinen eli oletko jo tehnyt käytännön järjestelyitä? Omat ajatukset vielä sekavat, mutta auttaisi kuulla lisää sinun prosessistasi.
Sen kertoo sinulle vain aika. Minulle kävi niin että uskoin miestä ja hän oli todella hyvä feikkaamaan ilmeisesti. Olimme muka onnellisesti yhdessä 4 vuotta kunnes otin eron. Aika näyttää mihin suuntaan sinun tulee lähteä. Eroa en ole katunut, välillä kaipaan miestä, säälin miestä ja olen surullinen siitä mitä olisi pitänyt tehdä. Mutta ei se riitä että toinen yrittää. Tavallaan kaikki olis suhteellisen hyvin varmasti vieläkin, jos olisin jaksanut katsoa läpi sormieni. Tiedän että mies haluaa minut takaisin, mutta ei saa koska minulla on jo uusi perhe ja mies.
Se mikä minulle tuli eron myötä uutena asiana oli yksinäisyys. En kestä olla yksin. Enkä kestä vieläkään, kun oma mies on poissa muutaman päivän kotoa. Eroon ei aina kannata ryhtyä, muuttakaa vaikka erillenne miettimää asioita. Itse en eroani kadu, mutta aivan liian monet eroavat liian pienin syin.
Kyllä, tämä on lopullinen päätökseni. Suurin syy on luottamus pula ja tunteiden katoaminen miestäni kohtaan. Miehen salasuhteen jatkuminen ja siitä valehteleminen. Olen saanut omat ajatukseni selville. Avioliittoa meillä on takana yli 20 vuotta. Mies kyllä on sanonut, jos ei liittoa jatketa niin hän ei sitten pidä edes lapsiin yhteyttä, koska ei pysty. Lapset kuulemma muistuttavat minusta. Miksi sitten salasuhdetta pitää jatkaa vaikka tietää, että riskeeraa avioliittonsa, peheensä jne..
Toki ajatukset ovat edelleen sekavia, mutta tiedän selviäväni tästä koittelemuksesta.
Mies teki lupauksia, kun jäi kiinni ensimmäisen kerran kotitöistä- koiran ulkoiluttamiseen, lupasi jättää ns. ravintola illat tai ainakin käyttää vähemmän alkoholia niinä iltoina. Ei ole toteutunut. Kun tullaan ravintolasta kotiin kotiin hyvä, että päästään ulko-ovesta sisään eteisen matolle asti nukkumaan.
(näitä iltoja on noin kerran kuukaudessa)
Taloudellisesti tulee olemaan erittäin tiukkaa, koska lähden opiskelemaan ja näin ollen koko elämä menee samalla kertaa uusiksi.
Miettikää tekin omaa ratkaisuanne ihan rauhassa ja seuratkaa puolisonne käytöstä. Olkaa avoimesti vihaisia ja raivotkaa silloin kun siltä tuntuu ja kysykää mitä haluatte, jos puolisonne ottaa tuon kaiken vastaan ja vastaa kysymyksiinne mitään mukisematta katuu hän avoimesti tekoaan ja sitä, että on pahoittanut sinun mielesi. Mikäli sanoo, että älä viitsi se on jo mennyttä niin puolisonne joko jatkaa salasuhdetta tai ei ainakaan avoimesti kadu tekoaan. Meillä on tuo jälkimmäinen vaihtoehto. En saisi kiukutella enkä kysellä mitään, kun ei ole mitään eikä ketään tai se on jo mennyttä. Ei ole mitään kerrottavaa ei ole tapahtunut mitään jne..
Mutta joka tapauksessa muistakaa puolisonne on yksin vastuussa tästä pettämisestä ette te. Oli suhteessa silloin miten vaikeaa tahansa tai millaisia ristiriitoja niin pettäjä teki oman valintansa ihan itse.
"Järkyjä tilanteita..
13.7.2012 04:54
Sain juuri tietää olevani kakkonen. Reilun vuoden olen miestä tapaillut.
Järkytys oli aikamoinen, kun asia minulle selvisi.
Etsin ykkösen fb:stä. Surettaa nähdä niin onnellisena kuvassaan, ei varmaankaan aavistakaan, mitä miehensä puuhaa.
En tiedä, pitäisikö naista informoida. Kostonhalusta ei ole kyse. Vaan siitä, etten halua ketään muuta vedätettävän samalla tavalla. "
Ns. ykkösnaisena voin sanoa, että haluaisin todellakin tietää! Minun onnekseni oma mies kertoi pettämisestä, mutta kaikilla näin ei ole... Silloin sitä vaan tuhlaa aikaansa surkeaan parisuhteeseen tietämättään. Laita ihmeessä sille viestiä ja kerro, vaikka sieltä saattaakin tulla aikamoista tekstiä takaisin niin silti.
kiukuttaa.
"Suhteemme" oli mielestäni hyvää ja kaunista.
Ja toinen teki minusta tietämättäni ilmaisen hu*ran, katutytön ja lumpun.
Näin siinä käy. Älä syytä itseäsi siitä mitä miehesi tekee/ on tehnyt. Olet syytön. Olet ollut sinisilmäinen ja uskonut miehesi valheita.
Näin olen minäkin ja samoin tunteeni ovat menneet ylös- alas ristiin rastiin ja samoin olen myös syyttänyt itseäni, mutta et ole mikään HUORA tms..
jos joku olisi huora, lumppu niin se olisi kakkonen. Hän on hyväksi käyttänyt miestäsi ja hänen rahojaan. Se on totuus. Kaikki te arvon, kakkoset ei millään pahalla, mutta näin asiat vaan menevät. Se, että ette olisi saaneet miehiltämme lahjoja, kukkia, suklaata, ravintolailtoja, matkoja..
Mies maksanut. Voin lyödä vetoa, että yksikään teistä kakkosista ei ole kieltäytynyt kunniasta saada näitä asioita. Se tekee teistä arvon kakkoset HUORIA, vaikka ette niin sanotusti riihi kuivaa käteistä olekkaan maksuksi saaneet seksistä..
Olen vihannut kakkosta ja raivonnut miehelleni. Kun sain tiedon mieheni petolisuudesta niin olin helpottunut. Ajatukseni olivat osuneet oikeaan, mutta en ollut halunnut uskoa niitä. Kyllä minä olisin halunnut tietää jo paljon aikaisemmin, mutta onneksi sain tietää, kun koko suhteen ulkopuolinen henkilö kertoi minulle kaiken.
toisenlainen tarina. Mieheni petti minua ja tiesin sen. Hän itse jopa leuhki asian yksityiskohdilla. Minua nauratti koko juttu. Tiesin tasantarkkaan, että hän ei häviökauppaa tee. Kunhan yritti osoittaa "miehuuttaan" mokomalla typerällä keinolla. naisystäväni ei ollenkaan ymmärtänyt asennettani. mutta minä näin asian tökerönä huomionkeruuna "kykytestauksena". Tauteja ei onneksi levinnyt, mutta maghomies tasaantui omia aikojaan.
Eikö se elämä ole kumminkin turhan lyhyt taika uhlattavaksi huorahtavan häntäheikin kanssa? Yleensä semmosilta miehiltä puuttuu "selkaranka" muissakin asioissa.
Moni nainen tyytyy huonoonkin mieheen vain siksi, ettei muka voi eikä osaa elää yksin. Miksi ihmeessä?
Olen ihmetellyt erästä asiaa. Olen tapaillut 4 kk salaa minua 10 vuotta vanhempaa miestä. Olemme kumpikin avoliitossa. Hän asuu samalla paikkakunnalla kuin minä, matkaa hänellä avokkaan luokse on 200 km. Hän on omien sanojensa mukaan kertonut naiselleen, että hänellä on toinen nainen, mutta tuo hänen "ykkönen" ei asiasta välitä. Olen ajatellut, että joko nainen on hullu, tai niin helvetin itsevarma, että luulee, että mies palaa aina hänen luokseen.
Ei tämä naikkonen huolehdi mistään käydessään miehen luona kämpillä, ei siivoa, pese pyykkiä tmv. Rahat kelpaa, mutta ihmisenä ei välitä yhtään.
Kohta saattaa sillä eukolla kosahtaa, koska mies haluaa vain minut, ottaisi vaikka vaimokseen jos suostun. Minulla on valta käsissäni, jäänkö entiseen liittoon, vai lähdenkö uuteen. Tiedoksi vaan sinulle sinne pohjois-savoon....
Mikä ihmeen valta???? Sinähän olet tuon kertomasi perusteella vähintäänki yhtä hölmö, kuin kyseessä olevan miehen avokki:)
Kakkosena sanoisin että on helevetin vaikeaa mennä kertomaan ykköselle... en ainakaan mä pystyny, vaikka luulin siis olevani ainut, kunnes mulle kerrottiin... btw, kotona on vaimo ja kaks alle kouluikästä.
No, meidän "seurustelu" loppu kuiteski just siihen paikkaan.