Olen maalla asuva kolmekymppinen poikamies. Venäjän matkalla tapasin viehkeän naisen, joka rakastui minuun. Onko kenelläkään kokemuksia venäläisestä naisesta? Itse rakastuin tähän naiseen, joka haluaisi tulla vaimokseni suomeen. Mutta hieman arveluttaa näin nopea eteneminen, koska näimme ensimmäisen kerran kaksi kuukautta sitten. Ja suhteemme kehittyy puhelimen välityksellä. Tosin nyt olen menossa viikon päästä häntä tapaamaan. Onko tällä suhteella tulevaisuutta? Näin tulista rakkautta en aikaisemmin ole kokenut!
VENÄLÄINEN NAINEN
sydän venäjällä
274918
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
sukulaiseni otti vanäjältä vaimon,ja hyvin se aikansa toimi,eroon päätty mutta miehen puolelta löyti suomalaisen naisen ja rakastui,mut pieni neuvo älä mene liian nopeasti avioliittoon tutustukaa rauhassa,aina kaikki ei näy päällepäin ja vasta kun kunnolla tutustuu niin paljon myös oppii.hyvää kesän jatkoa sinulle=)
äläpä mene halpaan. Mistäpäs tiedät, jotta kyseinen venakko sinuun rakastui? Onko teillä edes yhteistä kieltä? Opettele venäjän kieli ja kulttuuri, niin tiedät mistä puhut. Höpö, höpö ja huomenna lisää noille sun jutuilles!
venalainen nainen on aivan loistava puoliso! asun itse venajalla ja olen jokuseen naiseen taalla tormannyt, mutta sitten kohdalle osui todellinen aarre, hyvin koulutettu saksan ja englannin opettaja hyvin varakkaasta perheesta. han ei ela minun kustannuksellani, vaan ostaa hyodykkeensa ja maksaa elamisensa itse, toki ravintolaan tai baariin mennessa ei suomalainen mies voi olla maksamatta, ja silloin talloin taytyy muistaa pienilla yllatyksilla, mutta sekin on sitten molemminpuoleista. asumme yhdessa ja rahat ovat yhteiset, mutta varat perheeseen tulevat molemmilta. jos olen sairaana han hoitaa minua, han rakastaa taysin toisella tavalla kuin edelliset elamankumppanini suomessa, suomalaiseen akkaan en koskisi edes pitkalla tikulla enaa, saavat minun puolesta etsia itselleen turkkilaisia tai muita etelan miehia ukoikseen. venakot vaan osaavat nayttaa rakkautensa miehilleen ja pitavat miehistaan huolta, se on hyvin syvalla kulttuurissa. suosittelen etsimaan elamankumppanin taalta rajan takaa...
reilusti onnea teille!
Hei mies, taidat olla tämä samainen nimim. fdrx, joka toukokuussa kirjoitteli tänne mm. näin:
"Kirjoittanut: fdrx, 18.5.2004 klo 15.52
Nainen on Venäjän hyvinkoulutettua ja rikasta yläluokkaa, asuu Pietarissa ja on käynyt tasan yhden kerran Suomessa lomailemassa, joka tapahtui ennen tapaamistamme. Tapasin hänet Pietarissa työmatkan yhteydessä. Vietän vuosittain useita kuukausia töiden puolesta Pietarissa ja nyt näyttää siltä, että tämänhetkinen vierailu Suomessa on viimeinen ilman hotellissa asumista. Kieliongelmistakin kommentoit, mutta miksi täydellistä venäjää puhuvalla miehellä ja venäläisellä naisella olisi kieliongelmia? Ei Pietarissa tarvitse suomea osata.
Kulttuurierot ovat suomalaisten ja länsivenäläisten välillä aivan yhtä pienet kuin suomalaisten ja ruotsalaisten välillä. Tyylikäs pukeutuminen sekä laittautuminen aina, kun näyttäytyy julkisesti ovat naiseni ainoat ulkonäölliset erot suomalaiseen naiseen: hiustenväri ja silmät ovat samanlaiset kuin Venäjän nykyisellä presidentillä.
Tässä suhteessa ainoa kulttuurien törmäys on ollut asettamani borskeittokielto. Pääsimme asiasta tosin sopuun, sillä lupasin syödä borssia, jos naiseni syö yhtä paljon kesäkeittoa!
Alkuperäisen viestini naljaileva sävy johtui siitä, että olen ylpeä, koska seurustelen kristityn ulkomaalaisen kanssa."
ja johon minä vastasin silloin ja vastaan vieläkin myös tälle alkuperäiselle kyselijälle:
"Hah-hah-haa!
Kirjoittanut: Tulkki, 1.6.2004 klo 08.50
”Nainen on Venäjän hyvinkoulutettua ja rikasta yläluokkaa, asuu Pietarissa ja on käynyt tasan yhden kerran Suomessa lomailemassa, joka tapahtui ennen tapaamistamme.”
”Kulttuurierot ovat suomalaisten ja länsivenäläisten välillä aivan yhtä pienet kuin suomalaisten ja ruotsalaisten välillä.”
Hospodi ja voi pyhä yksinkertaisuus – näinköhän puhut venäjää ja tunnet slaavilaista kulttuuria! Venäjällä ja entisissä itäblokin maissa työtä tekevänä Venäjän ja Puolan kielen kääntäjänä & tulkkina väitän, ettet tiedä Venäjän todellisuudesta yhtään mitään – halvalla menee, mutta menköön!"
Tietysti,sellaisia "tullkia" tietävät kaikista..ja jopa slavilaisista kultturista.
Gospodi,auttaa tulkille ymmärtää...että ei voi tietää kaikista ja tuomita kansan.
Mies halua kokeila...voi onnistaa tai ei,puoli suomalasta aviolitoista katoa..ei se ole kansasta kiini..vain sitä sopii toinen toiselle tai ei.
Hei kuule,
minä en tuomitse venäläisiä, en kieltä enkä kulttuuria. Minä pidän niistä.
Mutta niillä suomalaisilla, jotka eivät osaa kieltä, eivät tunne kulttuuria jne. tulee varmasti ristiriitoja seka-avioliitossa - varsinkin 'peräkamarin pojilla'.
Kerro niistä mahdollisista kompastuskivistä. Väität koko ajan, etteivät muut tunne venäläistä kulttuuria ja että vaikeuksia on odotettavissa. Olisi kiva tietää niistä ongelmista. Mitä ongelmia tarkoitat? Pelkästään sitäkö, että aviopuolison asenne ja vaatiomukset muuttuvat avioliiton jälkeen, vai mitä?
Venakko osaa myös vetää oikeista naruista, kun hujaamisesta on kyse! Suomalaisia sinisilmäisiä miehiä on narutettu oikein kypällä! Voihan niitä poikkeuksiakin olla, mutta harvassa. Kyllä suomalainen nainenkin osaa rakastaa kunhan se oikea vain sattuu kohdalle. Kaikenmaailman juntteja ja paskahousuja ei ole pakko rakastaa. Ottavatko nämä venakot vastaan sitten nämä kaikki suomalaiset luuserit? Ottavat ja ilomielin, jos vielä varallisuutta löytyy!!
Anna palaa.... Seurustelua ja sillee. Päivä kerrallaan. Tiedän, että venäläiset miehet pitävät naisiaan kuin kukkaa kämmenellä. Naisten päivänä ei tarvitse kuin nukkua ja istua, kun varpaat nuollaan kukkien tuoksussa. Naiset palvovat miestään. On mahdollista, että tulee maallisen mammonan perässä tai veit jalat alta oikeesti. Onnea!!! :))
Jos kysyisit venäläisiltä naisilta tätä asiaa, niin kuulisit vähän eri mielipiteitä... Melkein kaikki venäläiset naiset haluaa muunmaalaisen miehen, pitävät venäläisiä miehiä juntteina, väkivaltaisina juoppoina. Tämä on tosi.
Mitä ihmevenäläisiä sinä olet tavannut??? Kyllä venäläinen mies pitää hyvän huolen vaimostaan. Juopon vaimo varmasti kaipaa jotain muuta, mutta eikö se ole sama täällä Suomessakin? Tuskin suomalainen juoppo-mies on sen parempi.
Sun "tosi" on valhetta. Minä näet asun heidän keskuudessaan ja laajemassa suvussani on venäläisiäKIN.
No minkäköhän takia just Venäjältä löytyy näitä vaimonvälitystoimistoja?
Tervetuloa kapitalismi-aikakauteen - missä kysyntää, siellä tarjontaa. Jokainen deittipalvelu on vaimon/miehenvälityskauppaa, Venäjällä asialle on annettu oikea nimi ja lisävauhtia. Sielläkin otetaan rahat sieltä, mistä saa.
Em tosiasia ei tee venäläisestä kauniista naisesta onnenonkijaa eikä huoraa.
Sinuna miettisin, miksi suomalainen mies etsii muualta?
Ne oo enemmän ne muut länsimaiset miehet, jotka näitä postimyyntimorsmaikkuja harrastaa... Rikkaat jenkit ja hollantilaiset jne.
Täällä Itä-Suomessa venäläisiä kaunottaria pyörii paljon. Monesti olemme kavereiden kanssa ihmetelleet, että millä lihaksilla joku vanha turvonnut mies iskee nuoren kaunottaren?! Kyllähän venäjällä rajan takana on aika ankeat olot, joten eiköhän monen avioliiton perusta ole parempi elämä suomessa. Onko tämä oikea peruste avioliitolle, siihen en ota kantaa. Kukin eläköön tavallaan. Mutta ei pidä ihmetellä sitten, jos vanhana on rutiköyhä, tyhmä ja hyväksikäytetty.
Itsellä sama vaiva kuin kolmikymppisellä poikamiehellä maalta, tosin olen reilu kolmeviitonen ja suurehkosta kaupungista.
Olen käynyt Venäjällä useita kertoja, sen kummemmin innostumatta paikallisista naisista, joskin olen toki pistänyt merkille huomattavan kauniiden naisten suhteellisen suuren osuuden katukuvassa. No, tänä kesänä vierailin eräässä karjalaisessa kaupungissa ja maailma sortui radaltaan. Tapaamani nuori, kuvan kaunis ja äärimmäisen herttainen nainen pyörii mielessäni päivin ja öin. Suhde sinänsä ei ole vielä edennyt kirjeiden lähettelyä pidemmälle, mutta toivon kipinä kytee jo...
Peräkammarin poikia tässä ei olla. Takana on kaksi vuotta sitten päättynyt 12 vuoden avioliitto suomalaisen naisen kanssa, joten kokeiltu on sekin. Liitto kariutui työhöni joka vei liikaa aikaa perhe-elämältä, mutta jollain konstillahan sitä piti yrittää vaimon vaatimat talot, mökit ja autot maksaa. Tuli huomattua, että korkea elintaso on helppo saavuttaa, mutta sen säilyttämisessä on helvetinmoinen homma.
Vaimo kiitti tästä nalkuttamalla ainaisesta työnteosta, ja vaati vähentämään - joka ei paljoa helpota työtaakan alla kuulla. Jäi itse tosin omasta päätöksestään kotirouvaksi koska "lapset tarvitsevat äitiä kun ovat pieniä ja kyllähän me sun hyvällä palkallasi eletään". Tosin hän kyllästyi nopeasti kotona oloon ja haki lopulta laatuaikansa muualta - petti minua täysin avoimesti pari vuotta samalla kun minä ääliö puursin iltoja toimistolla ja kotona tietokoneen ääressä. Tiesin kyllä mitä ympärilläni tapahtuu, mutta kaikkeen sitä lasten takia mies taipuu, aikansa. Loppuaikoina tuli niitä naisia pyöriteltyä hotellihuoneissa sitten työmatkoilla itsekin.
Erohan siitä väistämättä tuli, mutta siitä viis, elämä jatkuu, ja nyt kiinnostaisikin tulevaisuutta ajatellen tietää - jos vaikka joku venäläisen naisen kanssa samantapaisessa tilanteessa avioitunut, tai vaikka suomalaistunut venäläisnainen, valaisisi asiaa: miten venäläisessä kulttuurissa suhtaudutaan miehen edellisen avioliiton lapsiin (kolme, vanhin on jatkuvasti isänsä luona), eronneeseen mieheen yleensä ja työhön joka vie hieman tavanomaista enemmän aikaa (mutta josta en aio naisen takia luopua). Onko lapsen saaminen tärkeää venäläiselle naiselle? Itsellä noita jo on, ja en usko että haluan niitä tässä vaiheessa lisää.
Aion joka tapauksessa katsoa mitä tästä tulee, suomalaisista naisista aviopuolisoina on jo muodostunut jonkunlainen käsitys oman ja laajahkon ystäväpiirin kokemuksien perusteella, joten kokeillaan seuraavaksi naista jolla on toisenlainen kulttuuritausta. Ei millään pahalla suomineidot, olette useimmiten olleet ihania naisia, kunhan teidän kanssanne ei ole erehtynyt naimisiin. Sen jälkeen teille ei enää mikään riitä. Eräs venäläisen naisen kanssa avioitunut mies totesi muuten, että venäläinen nainen on liitossa kumppani, suomalainen nainen kilpailija. Onko näin, siitä otan vielä selvää.
Koska olet jo tullut petetyksi suomalaisen naisen kanssa, haluan varoittaa että et tule petetyksi myös venäläisen kanssa! Kokemuksesta tiedän että venäläinen voi pitää monta miestä yhtä aikaa ja näin rahoittaa elämisensä. Venäläinen nainen "rakastuu" suomalaiseen hyvin nopeasti ja haluaa naimisiin. Mutta kun suomen kansalaisuus on saatu, saattavat vaimo ja omaisuutesi hävitä sen siliän tien. AVIOEHTO kannattaa vaatia! Kun sovit venakon kanssa tapaamisen, yllätä hänet ja mene päivää aikaisemmin soittamaan ovikelloa. Voi olla että vastassa on toinen suomalainen mies tai joku sergei! Jos lapsia hankit venakon kanssa vaadi ISYYSTESTI. Näin vältyt olemasta jonkun nikolain lapsen sponsori! En halua pilata mieltäsi, mutta nämä ovat tosi asioita, joita on sattunut ystävilleni! Venäläinen nainen on mitä kaunein, mutta minulle ne kelpaavat vain yhdeksi yöksi! Suomalainen nainen on mitä rakkain vaimoksi!
Kiitos varoituksesta, tuon edellisen liiton kokemuksien perusteella nuo ovat molemmat tosin jo itsestäänselvyyksiä. Kalliiksi nimittäin tuli.
Ei tässä kuitenkaan luottamus ihmisiin ole mennyt, ja itselläni on vakaa usko, kaikesta lukemastani ja kuulemastani huolimatta, että tuossa itänaapurissa asuu pohjimmiltaan ihan samanlaisia ihmisiä kuin täälläkin.
Joo, siellä asuu samanlaisia ihmisiä kuin suomessakin, mutta he naisivat tuhat kertaa mieluummin venäläisen miehen kuin suomalaisen,jos se takaisi pääsyn pois venäjältä.
Tuo on varmasti osittain totta mutta ei koko totuus. Epäilemättä vaa'assa monien kohdalla painaa myös vauraampi maa ja korkeampi elintaso, mutta sosiaalinen statuskin on osa ihmisen persoonallisuutta ja tekee esimerkiksi suomalaisesta mielenkiintoisen ja haluttavan.
Uskoisin että hyväkuntoiseen, hyvin ja länsimaalaisittain pukeutuvaan ja hyvännäköiseen mieheen joka ei ole ryypännyt itseään hajalle 30 ikävuoteen mennessä, on ehkä helpompi ihastua ja rakastua kuin työttömään, risaisessa maastopuvussa kulkevaan köyhään ketjussa polttavaan juoppoon, jollaisilta valitettavan suuri osa paikallisista miehistä, varsinkin pienemmissä kaupungeissa, näyttävät.
Mutta; jos tuon logiikan mukaan puhtaasti edetään, suomalaiset naiset tuskin avioituisivat tässä ryhmässä parjattujen turkkilaisten miesten kanssa, koska Turkkiin muutto miehen perässä tarkoittaa naiselle käsittääkseni elintason ja sosiaalisen statuksen laskua?
Suomalaiset taas naisivat tuhat kertaa mieluummin venäläisen miehen kuin suomalaisen, vaikka tämä olisi minkälainen pettävä juoppo. Tää on se vissi ero kunnon naisten ja suomibimbojen välillä.
Tuosta tuli mieleeni... kaveri kertoi jonkin aikaa sitten opettavaisen tarinan omasta avioliitostaan. Kaverini on kiltti ja rauhallinen mies, antaa kotioloissa useimmiten ensimmäisenä periksi ja on ehkä jopa hieman tossun alla.
Erään kolmiviikkoisen nalkutusputken jälkeen mies tuli sitten hieman myöhemmin illalla kotiin, päivällinen asiakkaiden kanssa oli venähtänyt iltakymmeneen ja asiaankuuluvat viinit ja konjakit oli tietenkin nautittu. Rankka työviikko vaati veronsa, kaveri nukahtaa sohvalle selälleen ja herää siihen että rakas vaimo heittää häntä kirjalla päin naamaa. Siinä kohtaa naksahtaa, kaveri singahtaa naama punaisena sohvasta, tarttuu muijaansa pillistä ja lyö avokämmenellä litsarin päin naisensa näköä.
Tilanne loppui sillä kertaa siihen, mutta seuraava kuukausi oli kaverin mukaan hänen avioliittonsa onnellisin. Vaimo oli yht'äkkiä hellä, rakastava, kiltti ja ystävällinen. Eli tästäkö tässä onkin kyse, onko tasa-arvo käynyt naisille liian raskaaksi kestää? Haluaako suomalainen nainen pohjimmiltaan, että häntä hallitaan ja kohdellaan kuin koiraa?
Ei ehkä halua turpiinsa, mutta haluaa että äijä näyttää kaapin paikan. Suomessa ollaan menty ihan liian pitkälle naisten ja miesten roolien sekoittumisessa. Palkkatasa-arvot sun muut tietty erikseen.
Kyllä monet naiset myöntävät haluavansa miehekkään miehen, joka "vie eikä vikise." Tällainen mies ottaa tiukan komennon ja nainen alistuu mielellään tottelemaan. Ehkä tuollainen suhde tarjoaa (itsetunnoltaan heikolle?) naiselle jnkl. turvallisuudentunteen tai isähahmon? Itse en kuitenkaan haluaisi mielikuvituksetonta aikuista naista komenneltavaksi. Pitää ihmisellä olla edes sen verran kykyä ajatella, että keksii itselleen tekemistä ja osaa itsenäisestikin pyrkiä omiin itse itselleen asettamiin tavoitteisiinsa. Toisaalta, tunnen muutamia akateemisiakin naisia, jotka näkevät miehen ehdottomana perheen päänä. En tiedä, tulisiko malli lapsuudenkodista sitten?
Varo niil on about jokatoisella joku sukupuolitauti.. varotan vaan.
... jokasel suomalaisel kaks, lisäksi älyvammasuus.
Hah hah, johan oli taas läppä. Mitenkä oot noinkin tarkan arvion saanut tehtyä? :D