Mieltäni on jo kauan askarruttanut tilanteet joissa joku röyhkeä tyyppi käyttää mua häikäilemättömästi hyväkseen. Olen tömännyt viimeisimpinä vuosina useita kertoja tähän tilanteeseen, varsinkin niinsanotut ystävät kuuluvat tähän ryhmään josta kerron. Turha kai on enää voivotella vuosi sitten sattunutta onnetonta seurustelunpätkääni jossa olin jälleen kerran hyväksikäytön uhri, vaan olkoot varoituksena muillekin. Treffasin netin kautta mukavalta vaikuttavan mimmin joka kertoi itsestään tuhat hyvää ja kaunista sanaa ja lankesin siihen ansaan. Toimin kolmisen kuukautta taksikuskina, maksoin omista vähistä varoistani bensat kun piti edestakas sahata satoja kilometrejä baarin ja hänen äitinsä luona. Aina kun vahingossa joku hänen tutuistaan näki meidät yhdessä mä olin vaan kaveri. Päivät pääksytysten kaikui exä sitä exä tätä. Olisin varmasti kelvannut sänkyleikkeihin muttei tullut ensimmäisenä mieleen ihmisen kanssa joka ei välitä, tunne mitään mua kohtaan enkä mä häntä kohtaan. Päätin lopulta vetää välit poikki kunnolla ja päästin hänet entisensä luo...viikon päästä hänen rakkaansa tappoi kännipäissään kaverinsa!
Luonteeltani olen liian pehmeä ja siksi tällaiset tyypit saavat kuristusotteen kun huomaavat etten osaa sanoa ei. Välillä päässäni pyörii, mahtaisinko löytää sittenkin jostain nurkan takaa sellaisen oikean aidon maalaistytön, ihmisen joka haluaisi ehkäpä lähteä kanssani sieniretkelle tai yökävelylle ilman sen kummempia taka-ajatuksia. En ole mikään baarityyppi, ennemminkin hieman rauhallisemmilla vesillä viihtyvä tyyppi. Toivossa on ainakin hyvä elää ;)
Tarina jatkuu.. En ole saanut kunnon töitä mistään ja välillä olen joutunut tekemään orjahommia ilmaistyöntekijänä, pahimpina niistä alkutalvena tekemäni kolmen kuukauden mikrotukihenkilön hommat kelan 8 euron lisäbonusrahalla paikallisessa ammattiopistossa. Röyhkeä pomoni joka esitti ystävääni laittoi tekemään kahden ison talon inventaarion vaikkei se yleensä atk-henkilöille kuulu ja kehottivat tekemään paljon hommia niin työpaikka on varma. Paloin totaalisesti loppuun koska mua juoksutettiin tekemään kaikki ns. paskahommat joita paremmat ihmiset eivät tee, eikä sitä työpaikkaa avautunut yllätys yllätys! Mulla kesti toipua tuosta duunista pari kuukautta mutta mutta annappas olla vielä pahempaa oli luvassa, nimittäin entinen ala-asteen aikainen koulukaverini kyseli mua auttamaan hänen firmaansa ja mä idiootti siihen lupauduin. Tein ilmaiseksi raskasta ruumiillista työtä, pinosin isoja tukkeja metsässä, nostin, kannoin ja raadoin, ranteeni kipeytyi ja nyt viiden kuukauden kuluttua kipu on vasta hellittämässä. Sain kuulla ivallista pilkkanaurua, nimittelyä vaikka tein hyvää hyvyyttäni raskasta työtä ilmaiseksi ja hän nettosi käteiset. Ollessani traktorin kyydissä, rakas ystäväni ajoi rautatien yli täydellä vauhdilla, putosin terävän reunuksen päälle ja loukkasin häntäluuni pahasti..myös silloin sain vain pelkkää naurua osakseni. Päätin myös lopettaa tämän homman totaalisesti ja ns. ystäväni suuttui..sain tekstiviestin jossa kehotti ryhtymään papiksi ettei tarvitse tehdä mitään..niinpä niin..itse hän tekikin rankasti hommia...nimittäin sänkyhommia alaikäisten ja varattujen kanssa.
En tiedä mitä pitäisi tehdä kun kaikki tuntuu menevän päin helvettiä..sanokaas mitä pitäisi tehdä? Eikä tämä vielä tähänkään pääty..tämän edellisen tarinan tyypin veljellä on myös osaa viimeaikaisiin tapahtumiin...hänen veljellään on autoverstas jonne vein vuosi sitten harrasteautoni korjattavaksi..ensin lyhensin joka kuukausi summaa jonka hän arvioi tulevan kustannukseksi, mitään kuittia en saanut. Vähitellen hän alkoi soittelemaan ja kyselemään voisinko saada pankista lainaa maalausta ja peltitöitä varten..eihän työtön sitä saa mutta siskoni mies tuli takaajaksi jolloin sain vaaditut rahat kokoon..vaan kas kummaa hän soitteli ja kyseli voisinko maksaa etukäteen ja mä ääliö maksoin..sitten hän keksikin että kyllä tämä korjaus maksaakin vielä 1000 euroa enemmän ja taas maksoin kiltisti...hän lupasi auton syksyyn mennessä takaisin. Kävin muutama kuukausi sitten katsomassa tilannetta ja peltimies valitteli selkäänsä eikä mitään ollut tehnyt..yhtään soittoa ei ole kuulunut huhtikuun lopun jälkeen ja mulla alkaa olla mitta täynnä täydellisesti. Suuttuiko tämä autonkorjaaja mulle siitä etten tehnyt ilman palkkaa töitä hänen veljelleen, enkä kuunnellut pilkkaamista. Tämä on mun pieni elämäni, eikös kuulosta hauskalta? Jos tämä teksti herätti vähääkään kiinnostusta, varsinkin naisissa niin laittakaahan ihmeessä postia, se piristää aina, varsinkin kun mukavia ihmisiä on liian vähän!
Luonteeltani olen liian pehmeä ja siksi tällaiset tyypit saavat kuristusotteen kun huomaavat etten osaa sanoa ei. Välillä päässäni pyörii, mahtaisinko löytää sittenkin jostain nurkan takaa sellaisen oikean aidon maalaistytön, ihmisen joka haluaisi ehkäpä lähteä kanssani sieniretkelle tai yökävelylle ilman sen kummempia taka-ajatuksia. En ole mikään baarityyppi, ennemminkin hieman rauhallisemmilla vesillä viihtyvä tyyppi. Toivossa on ainakin hyvä elää ;)
Tarina jatkuu.. En ole saanut kunnon töitä mistään ja välillä olen joutunut tekemään orjahommia ilmaistyöntekijänä, pahimpina niistä alkutalvena tekemäni kolmen kuukauden mikrotukihenkilön hommat kelan 8 euron lisäbonusrahalla paikallisessa ammattiopistossa. Röyhkeä pomoni joka esitti ystävääni laittoi tekemään kahden ison talon inventaarion vaikkei se yleensä atk-henkilöille kuulu ja kehottivat tekemään paljon hommia niin työpaikka on varma. Paloin totaalisesti loppuun koska mua juoksutettiin tekemään kaikki ns. paskahommat joita paremmat ihmiset eivät tee, eikä sitä työpaikkaa avautunut yllätys yllätys! Mulla kesti toipua tuosta duunista pari kuukautta mutta mutta annappas olla vielä pahempaa oli luvassa, nimittäin entinen ala-asteen aikainen koulukaverini kyseli mua auttamaan hänen firmaansa ja mä idiootti siihen lupauduin. Tein ilmaiseksi raskasta ruumiillista työtä, pinosin isoja tukkeja metsässä, nostin, kannoin ja raadoin, ranteeni kipeytyi ja nyt viiden kuukauden kuluttua kipu on vasta hellittämässä. Sain kuulla ivallista pilkkanaurua, nimittelyä vaikka tein hyvää hyvyyttäni raskasta työtä ilmaiseksi ja hän nettosi käteiset. Ollessani traktorin kyydissä, rakas ystäväni ajoi rautatien yli täydellä vauhdilla, putosin terävän reunuksen päälle ja loukkasin häntäluuni pahasti..myös silloin sain vain pelkkää naurua osakseni. Päätin myös lopettaa tämän homman totaalisesti ja ns. ystäväni suuttui..sain tekstiviestin jossa kehotti ryhtymään papiksi ettei tarvitse tehdä mitään..niinpä niin..itse hän tekikin rankasti hommia...nimittäin sänkyhommia alaikäisten ja varattujen kanssa.
En tiedä mitä pitäisi tehdä kun kaikki tuntuu menevän päin helvettiä..sanokaas mitä pitäisi tehdä? Eikä tämä vielä tähänkään pääty..tämän edellisen tarinan tyypin veljellä on myös osaa viimeaikaisiin tapahtumiin...hänen veljellään on autoverstas jonne vein vuosi sitten harrasteautoni korjattavaksi..ensin lyhensin joka kuukausi summaa jonka hän arvioi tulevan kustannukseksi, mitään kuittia en saanut. Vähitellen hän alkoi soittelemaan ja kyselemään voisinko saada pankista lainaa maalausta ja peltitöitä varten..eihän työtön sitä saa mutta siskoni mies tuli takaajaksi jolloin sain vaaditut rahat kokoon..vaan kas kummaa hän soitteli ja kyseli voisinko maksaa etukäteen ja mä ääliö maksoin..sitten hän keksikin että kyllä tämä korjaus maksaakin vielä 1000 euroa enemmän ja taas maksoin kiltisti...hän lupasi auton syksyyn mennessä takaisin. Kävin muutama kuukausi sitten katsomassa tilannetta ja peltimies valitteli selkäänsä eikä mitään ollut tehnyt..yhtään soittoa ei ole kuulunut huhtikuun lopun jälkeen ja mulla alkaa olla mitta täynnä täydellisesti. Suuttuiko tämä autonkorjaaja mulle siitä etten tehnyt ilman palkkaa töitä hänen veljelleen, enkä kuunnellut pilkkaamista. Tämä on mun pieni elämäni, eikös kuulosta hauskalta? Jos tämä teksti herätti vähääkään kiinnostusta, varsinkin naisissa niin laittakaahan ihmeessä postia, se piristää aina, varsinkin kun mukavia ihmisiä on liian vähän!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sinulla tuntuu olevan elämässäsi tällä hetkellä pitkä huonon onnen vaihe, toivon että se vaihtuisi hyvän onnen vaiheeseen piakkoin, olethan jo minunkin mielestä kestänyt aivan liikaa paskaa. Kaikillahan on välillä huonoa onnea, mutta kyllä sitä hyvääkin tulee aina välillä, että pysyy tasapainossa. Toivon ettet joudu enempää kokemaan tämän maailman huonoja puolia.
Muista, aina voi kieltäytyä, vaikka se tuntuisikin pahalta. Pidä silmät auki, ole tarkkana. Älä anna ihmisten kävellä ylitsesi!
Kenenkään ei tarvitse sietää ihan kaikkea.
Minä uskon että asiasi paranevat vielä, usko itsekkin, niin se tapahtuu.
Kiitos kommentista! Eilen illalla oli vaan sellanen tunne että piti purkaa paineita kirjottamalla ja kyllä se aikalailla auttoikin. Enköhän mä selviä tästäkin mössöstä kuten aiemminkin, joskus tuntuu vaan ettei tahdo jaksaa käsitellä liian suurta kuormaa kerralla.