Poikamies voi olla hulttio, ties mikä luonnevikainen juoppo surkimus. Sensijaan naimisissa olevan miehen on jo joku nainen testannut ja hyväksi havainnut kun on kerran naimisiin mennyt ja lapsiakin hänen kanssa tehnyt. Tämän takia sinkkunaiset ukkomiehistä pitävät, ei tarvitse ostaa sikaa säkissä!
Varattu mies on hyväksi todettu
Tämä fakta
16355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ihminen tahtoo sitä mitä toisella on. Mikä sen suurempi saalis kuin toisen aviopuoliso, siitä saa suurimman tyydytyksen, todellinen voitonmerkki. Kilpailuvietti iskee, pitää katsoa kumpi on parempi, minä vai vaimo.
Ai noinko on laitasi..?
Normaali aikuinen ihminen ei tahdo sitä mitä toisella on. Ainakaan pelkästään sen takia, että toisella on. Ihan pieni lapsi tekee kyllä niin. Koska ei tiedä vielä kuka on ja mitä ITSE tahtoo.
Sano suoraan että vapaat ei sinua edes huomaa, sillä yrität toisten miehiä. raukkamaisuuden huippu.
Jos vain vapaat huomaavat niin eikö se ole aika omituista, heillähän on kotona se ihana ja rakas vaimo, eihän heidän pitäisi edes katsoa, saati koskea vieraisiin naisiin.
Kaikki tietävät, että ukkomies on se varmin nakki.
just just, ei sullakaan kovin hyvä miestuntemus ole. Ihan itse otin eron miehestäni. Toki oltiin naimisissa ja lapsiakin on. Tosin mies vaan läträs viinan kanssa ja iski naisia niin paljon kun kerkes. Muuten kyllä hyvä mies kaikinpuolin, varakas ja komea, hoiti osuutensa hyvin ja lapset....mahto olla raskas elää 2 eri elämää. Vapautin hänet tästä valtavasta taakasta, mutta eipä tuo järin onnelliselta vaikuta nytkään...
Poikamies (tai -nainen) voi olla hulttio ja vaikka mitä, mutta hän ei ole olemisistaan vastuussa kenellekään, vain itselleen. Mutta sen sijaan nämä naimisissa olevat pettäjät ovat ovat avioliiton solmiessaan ja lapsia hankkiessaan laittaneet itsensä vastuuseen myös puolisoilleen ja lapsilleen.
Luonnehäiriöt ja puolison surkeus, selkärangattomuus, hyväksikäyttö ja epäluotettavuus selviävät niille petetyille puolisoille vasta myöhemmin, useita vuosia saattaa mennä, ennenkuin silmät avautuvat ja se puolison todellinen persoona paljastuu. Valitettavasti. No, siinä vaiheessa petetty puoliso ottaa eron, työstää pettymyksensä ja surunsa ja jatkaa elämäänsä. Pettäjä jatkaa myös.......nyt hänellä vain on uusi uhri, ja näin pettäminen ja hyväksikäyttö jatkuu, kunnes taas käry käy, ja oravanpyörä pyörähtää uudelleen......
Hyvä puoliso - jos pettävää puolisoa voi hyväksi koskaan sanoa - ottaa eron, kun huomaa, ettei pystykään puolisoaan kunnioittamaan ja puolisolleen antamaa lupaustaan pitämään. Puolisoaan pettävä, oli sitten mies tai nainen, ei todellakaan ole mikään saavutus, päinvastoin, oikea surkeuden ja epäluotettavuuden huippuilmentymä; henkilö, joka ajattelee vain ja ainoastaan itseään.
Sinkku, oli hän sitten mies tai nainen, kun hän itselleen seuraa tai sitä puolisoa etsii ja jonkun tapaa, on toki aina sen riskin edessä, että se joku voikin olla luonnevikainen juoppo surkimus. Mutta se joku voi olla myös ihan täysin kunnollinen ja luotettava ihminen. Se on ihan fifty-sixty, kuten eräs nimeltä mainitsematon tähän toteaisi. Mutta kun tapaa naimisissa olevan miehen tai naisen ja ryhtyy sellaisen kanssa suhteeseen, jo alusta alkaen on tiedossa, että kyseessä on epärehellinen surkimus ja pahimmassa tapauksessa jopa luonnevikainen ihminen.
Juu ei, ukkomies ei ole sikä säkissä ap, se on sika näkyvällä paikalla myyntitiskissä.
En usko että kyse on siitä, että aina halutaan toisen omaa.
Itse en ole koskaan juossut kenenkään miesten perässä, enkä ole ollut uskoton. Paljon tuttavapiiriimme kuuluu miehiä, osaa voisin kutsua jopa ystävikseni. Myöskään ventovieraat ukkomiehet eivät ole herättäneet kiinnostusta.
Mutta vuosia on ollut YKSI ukkomies, joka on herättänyt kiinnostusta. Johon olen ollut rakastunut. Ollessani avioliitossa suhteemme ei edennyt kaukaa ihailua pidemmälle. Ihastus/rakastuminen ei mennyt vuosien mittaan ohi, vaikka yritin hänet unohtaa ja keskittyä omaan liittooni. Rakkaus ei ollutkaan tahdonalainen asia. Ei käskettävissä pois.
Minun avioliittoni päätyttyä tuo ihastukseni alkoi rohkeammaksi ja tehdä aloitteita. Parin vuoden ajan meillä on ollut suhde.
Mies ei ole luvannut erota, enkä odota häneltä sellaista. Hän ei hauku puolisoaan, eikä valita heidän suhteensa olevan huono. Mutta nautimme toistemme seurasta. Keskusteluista, läheisyydestä, hellyydestä, vain olemisesta, huumorista, seksistäkin.
Joku voisi sanoa miehen käyttävän minua hyväkseen. Joku sanoa minua huoraavaksi kakkoseksi. Itsekkääksi, toisten avioliittoa kunnioittamattomaksi ja vaikka miksi.
Itse kuitenkin tiedämme, mitä välillämme ihan oikeasti on.
Mutta ei, EN juokse kaikkien ukkomiesten perässä, eikä se ole minulle mikään kriteeri, että haluamani miehen pitää olla varattu. Olen vain rakastunut tuohon yhteen tiettyyn ihmiseen. Valitettavasti hän sattuu olemaan avioliitossa.
No hups... Melkein kuin olisin itse kirjoittanut - sillä erotuksella, että oma salasuhteeni on kestänyt jonkin verran pidempään. Suhde on siitä huolimatta, että mies on perheellinen - ei siitä johtuen.
"Itse kuitenkin tiedämme, mitä välillämme ihan oikeasti on."
Jep, jep, minäkin tiedän ja monet muutkin tietävät; teidän välillä on: VALHE.
HYI: "Hyväksi todettu!" Ei minusta petturissa ole mitään hyvää, että haluaisin sellaista aviomieheksi, sen kummemmin kun miksikään muuksikaan...
onneks mua ei kukaan nappaa kun oon varattu pelipoika
Juu juu...kaikki vapaat naiset varattujen miesten kimppuun..on ne niin söpöjä ja ahhhhhh..niin ihania :)))))))))))))))))
Ei se nyt kuule ihan noinkaan mene. Varattu mies voi olla myös vaikka miten luonnevikainen, juoppo (ja etenkin juoppo..) aivan täysi renttu, silti naimisissa. Naiset pitävät hyvinkin usein miehistä, joissa on ns. särmää ja karismaa. Viis siitä, vaikka he olisivat täysiä renttuja ja narsisteja :D.
Mut hulttio ja luonnevikainen surkimus voi olla parempi rakastaja? Eihän rakastajan tarvitse olla mikään kunnon mies kun ei sen kanssa eletä mitään kunnon elämää vaan harrastetaan seksiä!
T:Sinkkunainen