Onko täällä naisia jotka ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa eri miesten tahoilta, eri suhteissa? Monessako suhteessa?
väkivaltaa eri suhteissa?
onko teitä?
14234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
MIksi suomalainen mies hakkaa naistaan?
Johonkin sopivasti lähellä olevaan paha olo puretaan. Tunteita ei Suomessa osata käsitellä.
"MIksi suomalainen mies hakkaa naistaan? "
Miksi suomalaiset naiset ovat niin väkivaltaisia?
Naapurissa äijä hakkasi naisensa niin että oli pakko mennä väliin. Äänistä päätellen touhu oli kuitenkin mennyt tasaväkisesti niin kauan eteenpäin että siitä oli tullut oikein kunnon tappelu, jonka äijä tietenkin voimakkaampana aina voittaa.
Nyt kun äijää ei enää siellä ole, niin lapset saavat tuta naisen raivon. Melkoinen raivoaja, en kyllä yhtään ihmettele jos tuollainen ihminen saa turpaansa (vaikkei kusipäätäkään saisi lyödä, mutta nuo tuppaavat katsomaan semmoisen äijän jonka kanssa voi tapella niin pitkään että se menee oikein kunnon mähinäksi, jonka äijä sitten isompana voittaa)
Vain yhdessä suhteessa koettu. Toivottavasti jäi viimeiseksi.
http://uudelleenkaynnistys.blogspot.fi/
uusi blogi tulossa näköjään aiheesta..
Kahdessa ja lapsuudessa kotona! Ei miestä tule tähän taloon ihan äkkiä, se on varma!
Lasken väkivallaksi myös henkisen pahoinpitelyn. Joka suhteessa sitä on ollut äärimmäisyydestä lievempään. Suhteita on lyhyitä ja pitkiä, mutta arviolta n. 15.
Siltä ei voi näköjään välttyä mitenkään. Suomessa ihmiset ovat ihan hajalla tunne-elämältään. Siksi tykkään enemmän ulkomaalaista miehistä. Kreikkalaiset varsinkin ovat aivan ihania!
ei ole
Heippa!
itellä on kokemusta väkivallasta lapsuutena ja omista suhteista, ja nitä on ollut eri suhteissa eli 2 suhteessa mua on pahoinpidelty.
Onko sulla kokemuksia asiasta??
Hei. Kaksikymmentä vuotta avioliittoa jossa muutama kunnon pahoinpitely. hiuksista repimistä aina joskus, tönimistä, ja kampittamista. Kasvoille syljettiin ym. Sitten erosimme. Aloin katsella uusia ihmisuhteita, mutta jostain syystä löysin tyyppejä, joilla samaa taipumusta, tai muuten vaan casanovia. Pidin kolmen vuoden tauon ihmisuhteissa "parantuakseni" uhrin tilastani. Totesin sen auttavan, mutta tällä ikää yli 40 wee ei ole kovin hääviä miehiä eronneissa ja karanneissa. Pelottavaa on myös se, että miehissä on paljon väkivaltaisia. Ja pelkään joutuvani kiikkiin samanlaiseen suhteeseen. Eräs tapaamani mies oli todella pelottava kokemus. Yhteinen ulkona käynti paljasti sairaan mustasukkaisen miehen, joka alkoi huutamaan ravintolassa.. ja oli pelottavan agressiivinen. Hänestä pääsin eroon ja sain kuulla että oli pahoinpitelyjä taustalla. Tämän miehen myöhempi suhde päättyi nyrkkitappeluun naisen kanssa. Olin niin onnellinen, että toinen osapuoli en ollut minä!! HUH. nyt olen tapaillut vajaa kaksi vuotta miestä- joka saattaa tönäistä, läppästä- tai pukata. Puhuu rumia. Painu vittuuun... ym... Ja mietin.. että miten olen päätynyt taas tähän. Mies voisi pahoinpidellä minut, koska on taipumusta fyysiseen agressiivisuuteen? Töniminen ym. En kuitenkaan syyllistä itseäni, että minussa olisi jokin vika- vaan tää on huonoa tuuria. Jos tämä mies lyö, niin se on erilleen menoa ja koskaan ei tuu näkemään minua. Jotekin alitajuisesti tiedän sen tapahtuvan? Käytös ennakoi tulevaa?
jätä se NYT
sehän se ratkaisee yleensä että miten hän käyttyäytyy yleisillä paikoilla.kun on epäluuloinen jokaisesta katseesta,vahingossa hymyilee tai joku tulee juttelemmaan,alkaa kaaos! tällaista hemmoa tapialin ja olen ottanut etäisyyttä .emme asu yhdessä,enkä enää käy hänen kanssaan baareissa.käyn itekseni.olen uhannut poliisilla jos jälkikin tulee,tai muuta . elän omanlaistani elämäää.mutta kun on se toinenkin puoli meissä ihmisissä,joskus menee kivasti.se että ei voi yhdessä liikkua missään,osoittaa ettei tästä tule eikä yhdessä enää käydä kuin kävelyllä.elän iteselleni.en anna miehen ymmärtää että alistuisin.olen aika kova luonne,ja teen mitä pitää jos kimppuun tullaan.yksikin huitaisu....
Lapsuudenkodissa sai välillä kännisiltä vanhemmilta turpaan.
Siitä olen oppinut, että mies saa jäädä välittömästi mikäli kajoaa minuun.
Olen onnekseni välttynyt väkivaltaisilta suhteilta, sillä panostan avoimeen kommunikaatioon suhteissa ja mikäli toinen ei siihen pysty, ei suhde ole
minua varten.
En itsekään käytä väkivaltaa suhteessa. Riitelyssä saattaa ääni nousta huudon
tasolle, mutta loukkaavia sanoja ja haukkumista (esim olet tollanen saatanan luuseri, tuhkamuna, mulkku, kusipää...) en käytä. Tämäkin opittu lapsuudenkodista; en halua alentua sille tasolle.
Olen toki sitä mieltä, että kaikki fyysinen ja psyykkinen väkivalta on tuomittavaa, mutta kaikki ei ole niin mustavalkoista. Itse muistan pienenä miten pelkäsin kun isä kävi äitiin käsiksi.. myöhemmin huomasin, että äiti osaa ärsyttää, ärsyttää ja vielä kerran ärsyttää ja painaa kaikista oikeista napeista saadakseen toisen raivon partaalle. Pari kertaa on tehnyt itsekin mieli vetää siltä taju kankaalle, että olisi vain hiljaa.. en toki ole kiinni käynyt.
Neljässä suhteessani yhdessä oli väkivaltaa. Mutta se suhde loppui onneksi. Lähde pois suhteesta ennen kuin tulee rumempaa jälkeä. Älä odota, että muuttuu,ota ainakin etäisyyttä.