Tämä on se päivä. Tänään kerroin miehelleni, että tiedän hänen valheensa ja pettämisensä. Mies jäi mökille. Minä tulin kotiin.
Voiko tämän tyhjempää oloa olla. On kuin joku olisi kuollut. Jos ei muu, niin luottamus. Täällä minä vain kirjoitan teille - tuntemattomille ihmisille - vaikka sydämeni haluaisi käydä tätä läpi mieheni kanssa. Sen ihmisen, joka on minulle tärkein elämässä. Hänen, kenen kanssa olen tähän asti asiani jakanut.
Miten tästä selviää? Miten sinä selvisit. En aio erota, mutta kuinka pystyy rakentamaan luottamuksen uudelleen. Vai pystyykö sitä?
Voiko tämän tyhjempää oloa olla. On kuin joku olisi kuollut. Jos ei muu, niin luottamus. Täällä minä vain kirjoitan teille - tuntemattomille ihmisille - vaikka sydämeni haluaisi käydä tätä läpi mieheni kanssa. Sen ihmisen, joka on minulle tärkein elämässä. Hänen, kenen kanssa olen tähän asti asiani jakanut.
Miten tästä selviää? Miten sinä selvisit. En aio erota, mutta kuinka pystyy rakentamaan luottamuksen uudelleen. Vai pystyykö sitä?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Käy asiaa läpi, puhu, puhu ja puhu...ei meidän kanssamme, vaan miehesi kanssa. Jos et meinaa erota, niin ala käsitellä asioita hänen kanssaan suht nopsasti, kun kerran nyt molemmat olette tietoisia asioista, ettei se kuilu välillänne enempää kasva ja saatte heti aloitettua suhteen "parantamisen".
Toiset selviää, toiset ei. Se on ihan tapauskohtaista, sitä ei voi ennalta tietää ja siihen vaikuttaa monen moni asia.
Ja luottamuksen pystyy rakentamaan uudelleen, jos MOLEMMAT sitä haluavat, yksin sitä ei pysty kumpikaan tekemään.
Käsittele asiaa niin kauan, kuin sinusta on tarpeen, muuten se ei helpota, valitettavasti...älä vain työnnä tunteitasi syrjään.
Jaksamista tähän synkkään sunnuntaihin ja tästä eteenpäinkin, leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä, vai kuinka se sanonta menikään, mutta kovasti voimia!!
Ja siellä mökillä on kohta se kakkonen!
Kyllä se onnistuu, mutta vie aikaa..
"Ennen vanhaan kun joku asia meni rikki, se korjattiin hinnalla millä hyvänsä.
Tänä päivänä ihmiset heittävät kaiken pois, yrittämättä edes korjausta..."
Paskat. Puhumiset ei auta, pettäjä on pettäjä ikuisesti. Vaimona voit olla vain tyhmä ja antaa miehen pettää jos haluat liittosi säilyvän.
Voi olla että se mies ei jääkään liittoon, eli ei pidä unelmoida liikoja. Aika auttaa molempaan vaivaan unohtamiseen ja itsensä huijaamiseen.
Kakkosena toivon,että saatte asianne puhuttua. Ero taitaa olla väistämätön. Mies on tehnyt kaikki sinun silmiesi alla ja toivonut koska luovutat. Hänellä ei ole ollut kanttia sanoa asioita suoraan. Toivottavasti saisitte välinne kuntoon ja pystyisitte sopimaan kaikesta sovussa. Helppoa se ei varmastikkaan sinulle ole.
Kakkosen toiveita tässä ei taidettu kysellä? Mitäs jos et puuttuisi asiaan, joka ei sinulle kuulu. Ja tiedoksesi, että se vaimo ei taida luovuttaa koskaan. Jos miehellä ei ole palleja sanoa asioita suoraan, niin kärvistelkööt vaimon kanssa vaikka koko lopun ikänsä. Se sopivatko he tai eivät sovussa, ei myöskään kuulu sinulle ja sinun tekopyhä lässytyksesi on naurettavaa.
Itse elin vielä noin 17 vuotta aviossa kun mies jäi kiinni kolme vuotta kestäneestä salasuhteesta. Sude loppui, mutta olen saanut teitää että koko ajan hän on petänyt ja sitten lähti jälleen naisen matkaan. En tiedä olisko loppunut jos olisin sitä vaatinnut.
Jos mies selvästi katuu omaaloitteisesti ja on onneton jos häntä uhkaa erolla on kai toiveita että hän yritää muuttaa tapansa. Kyllä luottamus menee. Tavallaan sitä kokoa ájan odottaa uudelleen. Sude ei ole enää entisenlainen ja osa siitä kuolee. Luulen että itsekukin päättää, onko parempi jatkaa vai laittaa kattilat jakoon.
Jos on joskus sairastanut syövän, jokainen uusi patti tai oire tuo epäilyn. samoin lienee uskottomuudessa. Jos elämä on jaktuvaa taistelua mustasukkaisuuden ja epäilyn kanssa, en tiedä kannttaako jatkaa.
Mies petti ensimmäisen kerran, sain tiedon naiselta, jonka kanssa oli pettänyt. Suhde oli jatkunut puoli vuotta. Mies katui, vakuutti tehneensä elämänsä virheen, eikä toista kertaa tarvitsisi pelätä, sitä ei tulisi. Niinpä..
Parin vuoden kuluttua toistui. En ole toipunut, kun ihminen, johon on luottanut pettää, se jätti ainakin minuun niin syvät jäljet, etten uskalla luottaa enää kehenkään .
Nyt se nus.sii sitä toista sit mielin määrin. Suomalainen mies ei osaa sitoutua yhteen naiseen. Paitsi minä!
Muista, että nyt voit syyttää miestäni petoksesta. Mutta jos jäät liittoon, jatkossa voit syyttää vain itseäsi, koska tiesit mihin jäit. Sad but true. Älä nainen pilaa elämääsi, koska elämällä voi olla sulle vaikka mitä tarjolla vielä. Olet nyt hyvin olennaisessa kohdassa, joka määrittää loppuelämääsi. Voimia sinulle!
Pettämisestä voi selvitä jos pystyy rakentamaan luottamuksen uudestaan ja antamaan anteeksi. Aluksi se vaatii puhumista ja luottamuksen tarkistamista yhä uudestaan, mutta se on mahdollista. Jos tapahtuneet tulevat aina vaan uudestaan mukaan riitoihin ja puheisiin vuosien päästä, niin suhde on yhtä tuskaa.
Älä eroa jos mies oikeasti haluaa sinut ja korjata suhteenne. Mutta jos mies vaan pysyy yhdessä koska se on helpompaa tai taloudellisempaa tms. niin juokse. Juokse oman arvokkuutesi tähden.
Olen kakkonen, en koskaan ikinä ajatellut olevani. Rakastuin enkä ole mikään tytönhupakko, eronnut keski-ikäinen nainen. Varattu mieheni rakastui minuun, mutta ei halua erota lasten ja taloudellisten syiden takia. Hän on sanonut, että avioliitto voi perustua myös muuhun kuin rakkauteen. Rakkauden ja läheisyyden kaipuun hän hakee muualta. Suhteemme on kestänyt jo yli kaksi vuotta.
Miehellä on nyt kaikki. Paitsi jos minä pystyn irrottautumaan tai vaimo saa tietää. Mitä sitten tapahtuukaan.
Aivan, miehellä on nyt kaikki....Hyvin järkännyt itselleen kaksi naista...Toivottavasti et ihan kaikkea petturin puheita usko..
Ei se ole sun mies, kun on naimisissa toisaalla. Vaikka keski-ikäinen oletkin, niin älä ihan kaikkea usko, mitä mies sulle kertoo. Taitavat pettäjät aavistaa, mitä nainen haluaa kuulla. Eihän se tietenkään kerro sulle, että rakastaa vaimoaan ja sänkyhommatkin luistaa. Oletko koskaan kysynyt?
Niin, taivaallista seksiä sängyssä, parempaa kuin ikinä, silti epäilyttää toinen nainen, olenko vain vainoharhainen. Liikaa vaan niitä muita piirteitä, joita tässä lueteltu.
Luottamuksen pystyy rakentamaan vain luottamalla toiseen jos te päätätte yrittää vielä yhdessä. Luvatkaa toisillenne olevanne avoimia joka suhteessa. Puhukaa asiat vaikka sata kertaa läpi jos siltä tuntuu. Älkää eristäytykö muusta maailmasta, jatkakaa normaalia elämää mutta keskustelkaa aiheesta, miksi näin kävi.
Älkää yrittäkökään rakentaa sitä luottamusta uudelleen siihen kumppaniin. Rakentakaa luottamus omaan itseenne, rakentakaa itsetuntemusta ja itsetuntoa.
Sen varassa kestää paljon enemmän.
Ja toivoa on aina , aina on vaihtoehtoja ja ratkaisuja.
Monen suuri pelko on hylätyksi tuleminen. Jos rakentaa omaa itseluottamusta pala palalta, tietää ettei elämässä voi nojata toiseen. Hetken turvaa voi saada, mutta lopultakin on aikalailla itsensä varassa. Kun tullaan vanhoiksi (niinkuin minä ja puolisoni), loppuu se vieraissa laukkaaminen ja petos, koti on kummankin satama.
Laivat seilaa aikansa, seksi-ihastussuhteet tulee ja menee, minä olen kotini kuningatar ja täällä on nyt hyvä olla.
Silmät auki, rehellinen itselle ja tekee mitä haluaa. Sanoo vaikka sille petturille, että sinut on nähty,mene tai jää. Tärkeintä on jatkaa omaa elämää jalat maassa eikä vain toisen ehdoilla.
Hyvä kirjoitus. Monesti naisilta puuttuu uskallusta luottaa omiin siipiinsä. He jäävät roikkumaan pettäviin miehiin joko vaimoina tai toisina naisina. Ja miehet käyttävät naisten epäitsenäisyyttä hyväkseen. Ehkä tässä olisi kasvatuksellekin tekemistä. Tytöistä pitäisi kasvattaa rohkeita oman elämänsä sankareita. Sellaisia naisia miesten olisi aika vaikeaa käyttää hyväkseen.
Totta edellinen.
Itse roikun pettäneessä miehessä johon ei voi luottaa.
Mutta silti olen päättänyt että seuraavan kerran jos mies jää kiinni pettämisestä, se on kerrasta poikki sitten.
Tässä pysyn. Ja mieskin sen tietää.
Joko on uskollinen tai sitten yrittää nyt peitellä menemisiään kahta tarkemmin.
Miten sä pystyt elämään tuossa epävarmuudessa? Eikö se syö sun itsetuntoa ja naiseuttasi? Valitettavasti ne miehet tuppaa suhteita jatkamaan heti kun puoliso rauhoittuu. Luultavasti sä annat sen seuraavankin kerran anteeksi ja miehesi taitaa tietää sen.
Ei ero ole ensimmäisenä mielessä, kun mies jää kiinni. Haluat antaa anteeksi ja yrittää jatkaa hänen kanssaan. Aika näyttää teitkö oikein ja ottiko mies opiksi. Puhuuko miehesi kanssasi? katuuko?
Minä tein kerran annoin anteeksi ja ajattelin mieheni ymmärtävän tekonsa, mutta miten kävi.Luottamus ei mieheeni palautunut ja epäilys kulki koko ajan mukana, kunnes se selvisi. Salasuhde oli jatkunut. Nyt valmistelen eroa. Tiedän, että se on paras vaihtoehto. Pelkään, kuten sinäkin. Olen kuitenkin ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta. Olen vasta hieman yli 40 vuotias, joten olen puolet elämästäni ollut mieheni kanssa. Kaikki mitä tapahtuu tämän eron jälkeen on uutta minulle. En ole koskaan asunut yksin ja tulevaisuus pelottaa, mutta silti teen sen toki tällä kertaa muutan vielä lasten kanssa. jonkin ajan kuluttua ei heistä enää kumpikaan asu kotona ja nähtäväksi jää asunko silloin yksin.
Ei kannata tehdä hätiköityjä päätöksiä. Itselleni kävi vähän samalla tavalla, eli aloin epäillä mieheni käytöksestä, että jotain on tekeillä. Pian 50 v miehellä aika kului facebookissa ja alkoi ilkeillä minulle pienimmistäkin asioista, mikään ei kuulemma ollut vikana. Sitten tein sen alhaisimman teon, eli tutkin hänen kännykkänsä ja sieltähän löytyi viestejä, ei epäilystäkään mitä oli meneillään. Soitin naiselle, mutta hän oli niin raukkamainen, että ei kyennyt keskustelemaan kanssani. Olemme olleet naimisissa yli 20 v, joten toki tämä kaikki tuntui pahalta.
Mies oli vielä enemmän shokissa, ei ollut lainkaan osannut kuvitella, että minä saisin selville hänen petollisuuttaan. Jonkin aikaa itkettyäni ja asioita mietittyäni tein selväksi, että mies on vapaa lähtemään, en pyytänyt häntä jäämään minun ja lasteni kanssa. Miten kävikään; mieheni itki ja rukioili, että yrittäisin jatkaa avioliittoamme, ei halunnut erota. Oli valmis terapiaan tai mihin tahansa.
Tästä hetkestä on kulunut pian pian kaksi vuotta, olemme edelleen yhdessä, mutta luottaa en häneen enää voi, rakkauskin on muuttanut muotoaan ja aina silloin tälläin nousee pala kurkkuun ja tulee todella paha mieli kun ajattelinkin asiaa. Luulen ja toivon, että mies on ollut uskollinen, hänellähän oli vapaus lähteä. Tämä toinen nainen kuitenkin yritti pitää yhteyttä mieheeni, mies näytti viestit minulle. Naisen mielestä minä olin se paha ja syyllinen siihen, että mies ei halunnut enää häntä. Toki tiedän, että mieshän se oli joka teki väärin, mutta kun takana on 30 v yhteistä aikaa, siitä naimisissa 20, ei mitenkään voi unohtaa niitä hyviä hetkiä. Toivon, että aika parantaa haavat, jos ei niin ainahan voin lähteä liitosta.