Hei kaikille.
Pyytäisin nyt teitä muita palstalaisia arvioimaan, onko minun suhteessani hyväksikäytön (olenko tie oleskelulupaan, tms.) merkkejä. Ihan rehellisesti saa sanoa :) Oma vaistoni on ihan sekaisin, joskus tuntuu että minua huijataan 1-0, ja välillä tuntuu, että suhde on aito ja sillä voisi olla tulevaisuuskin.
Olen tapaillut vuoden verran Afrikan sarvesta kotoisin olevaa miestä, joka opiskelee Suomessa ammattikorkeassa. Käytän sanaa "tapaillut" sen vuoksi, että emme asu yhdessä ja näemme keskimäärin vain noin 2-3 kertaa viikossa. Hänellä on siis oleskelulupa ja opiskelut vielä kesken, kuitenkin hyvin loppusuoralla. Opintojaan hän on suorittanut hitaasti, minimimäärät per lukukausi, ja sanoo suoraan että tekee sitä siksi, että voisi olla Suomessa pitempään. Valmistuminen koittaisi todennäköisesti tämän vuoden lopussa, ja en usko että hän pystyy opiskelujaan ihan jo oleskelulupasäännösten vuoksi enää pidentämään. Suomessa opiskelevahan saa asua Suomessa opintojen jälkeen työtä hakevana (sille oma oleskelulupakin) muistaakseni 6 kuukautta, jos hänellä on elämistä varten todistettavasti tarpeeksi rahaa. Tiedän että hänellä on (tai hän tarpeen tullen onnistuu hankkimaan) nuo varat, eli käytännössä hän voisi asua Suomessa vielä n. vuoden verran. Ja mikäli töitä löytyy tai pääsee jatko-opiskelemaan esim. yliopistoon, pidempäänkin. Mikäli ei ---> järkevintä mennä naimisiin kansalaisen kanssa (minäkö??) tai vielä parempi, saada muksu sellaisen kanssa.
Eli siinä se tärkein syy, miksi voisin pelätä huijausta.
Kuitenkaan suhteessamme ei ole tiettyjä perinteisiä huijausliittojen merkkejä, joita olen lukenut mm. tältä palstalta. ESIM: Mies ei ikinä ole pyytäntyt minulta rahaa - päin vastoin, haluaa aina maksaa kaikki. Tekee paskahommia paskapalkalla selviytyäkseen pikku bisnestä, josta saa silloin tällöin vähän ekstraa elämästä nauttimiseen (laillista sellaista). Mies ei ole KOSKAAN kertonut rakastavansa minua, vaikka muuten saattaa ihan helliä höpötellä. Koskaan ei ole puhunut yhteen muutosta eikä naimisiin menosta todellakaan. Mutta toki muutakin kuin seksiä on, tunnen hänen ystävänsä hyvin ja hän minun, ja tapailun lisäksi juttelemme (syvällisiäkin) lähes päivittäin puhelimessa tai facebookissa.
Huonoja puolia: Mies käy ulkona paljon, ja melkein aina kavereitten kanssa. Alkuvaiheessa kävimme yhdessä, nykyään todella harvoin. Itse haluaisin viettää enemmän vapaa-aikaa yhdessä, en välttämättä kahdestaan, mutta olisi mukava tulla kutsutuksi hänen kaveriporukkansa juttuihin edes silloin tällöin. Muutenkin näemme niin harvoin, että pakostakin ajattelee --> roikottaako mies minua mukana kuvioissa mahdollisimman pientä vaivaa nähden, ja heittäytyy sitten "hurmuriksi" kun ei saakaan oleskelulupaa? Vai onko tämä hänelle vain seksisuhde?
Kysykää jos mielestänne jotain olennaista jäi pois, mistä voisi enemmän päätellä. Eli: Olenko jälleen yksi nais parka, jota huijataan - Vai onko minulla vain muuten vaan huono ihmissuhde? :D Vai onko tässä aito suhde, joka vain etenee hitaasti? (itseäni hitaus ei haittaa, jos vain voisin olla varmempi siitä, että jotain siitä vielä tulee). Kiitos : )
Pyytäisin nyt teitä muita palstalaisia arvioimaan, onko minun suhteessani hyväksikäytön (olenko tie oleskelulupaan, tms.) merkkejä. Ihan rehellisesti saa sanoa :) Oma vaistoni on ihan sekaisin, joskus tuntuu että minua huijataan 1-0, ja välillä tuntuu, että suhde on aito ja sillä voisi olla tulevaisuuskin.
Olen tapaillut vuoden verran Afrikan sarvesta kotoisin olevaa miestä, joka opiskelee Suomessa ammattikorkeassa. Käytän sanaa "tapaillut" sen vuoksi, että emme asu yhdessä ja näemme keskimäärin vain noin 2-3 kertaa viikossa. Hänellä on siis oleskelulupa ja opiskelut vielä kesken, kuitenkin hyvin loppusuoralla. Opintojaan hän on suorittanut hitaasti, minimimäärät per lukukausi, ja sanoo suoraan että tekee sitä siksi, että voisi olla Suomessa pitempään. Valmistuminen koittaisi todennäköisesti tämän vuoden lopussa, ja en usko että hän pystyy opiskelujaan ihan jo oleskelulupasäännösten vuoksi enää pidentämään. Suomessa opiskelevahan saa asua Suomessa opintojen jälkeen työtä hakevana (sille oma oleskelulupakin) muistaakseni 6 kuukautta, jos hänellä on elämistä varten todistettavasti tarpeeksi rahaa. Tiedän että hänellä on (tai hän tarpeen tullen onnistuu hankkimaan) nuo varat, eli käytännössä hän voisi asua Suomessa vielä n. vuoden verran. Ja mikäli töitä löytyy tai pääsee jatko-opiskelemaan esim. yliopistoon, pidempäänkin. Mikäli ei ---> järkevintä mennä naimisiin kansalaisen kanssa (minäkö??) tai vielä parempi, saada muksu sellaisen kanssa.
Eli siinä se tärkein syy, miksi voisin pelätä huijausta.
Kuitenkaan suhteessamme ei ole tiettyjä perinteisiä huijausliittojen merkkejä, joita olen lukenut mm. tältä palstalta. ESIM: Mies ei ikinä ole pyytäntyt minulta rahaa - päin vastoin, haluaa aina maksaa kaikki. Tekee paskahommia paskapalkalla selviytyäkseen pikku bisnestä, josta saa silloin tällöin vähän ekstraa elämästä nauttimiseen (laillista sellaista). Mies ei ole KOSKAAN kertonut rakastavansa minua, vaikka muuten saattaa ihan helliä höpötellä. Koskaan ei ole puhunut yhteen muutosta eikä naimisiin menosta todellakaan. Mutta toki muutakin kuin seksiä on, tunnen hänen ystävänsä hyvin ja hän minun, ja tapailun lisäksi juttelemme (syvällisiäkin) lähes päivittäin puhelimessa tai facebookissa.
Huonoja puolia: Mies käy ulkona paljon, ja melkein aina kavereitten kanssa. Alkuvaiheessa kävimme yhdessä, nykyään todella harvoin. Itse haluaisin viettää enemmän vapaa-aikaa yhdessä, en välttämättä kahdestaan, mutta olisi mukava tulla kutsutuksi hänen kaveriporukkansa juttuihin edes silloin tällöin. Muutenkin näemme niin harvoin, että pakostakin ajattelee --> roikottaako mies minua mukana kuvioissa mahdollisimman pientä vaivaa nähden, ja heittäytyy sitten "hurmuriksi" kun ei saakaan oleskelulupaa? Vai onko tämä hänelle vain seksisuhde?
Kysykää jos mielestänne jotain olennaista jäi pois, mistä voisi enemmän päätellä. Eli: Olenko jälleen yksi nais parka, jota huijataan - Vai onko minulla vain muuten vaan huono ihmissuhde? :D Vai onko tässä aito suhde, joka vain etenee hitaasti? (itseäni hitaus ei haittaa, jos vain voisin olla varmempi siitä, että jotain siitä vielä tulee). Kiitos : )
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ikävä sanoa, mutta olet niellyt jo pari sinulle (uhrille) tarkoitettua koukkua. Ensinnäkin sinulle on selvitetty, että äijä ei voi olla kauempaa Suomessa kun 6 kk valmistumisen jälkeen. Entäpä jos saisi työtä, niin toki siinä tapauksessa saisi olla kauemmin? Silloin tosin pitää olla asuntoa ja usein se on nainen, joka sen asunnon antaa,
Toinen juttu..ettei äijä koskaan sano rakastavansa sinua ja hilluu paljon muuala toisten kanssa, Haluaa luultavasti sinun tuovan esille sen, että olet valmis aitoon suhteeseen omasta halustasi, joten hän painostaa sinua omalla tavallaan. Jos et sinä häntä auta niin sitten joku toinen, kuten hyvin ymmärrät. Aina jostain se auttaja tulee kun ihmeenä. Häntä ei kuitenkaan rakasteta mutta hänesta otetaan kaikki irti eli asunto, rahat sekä mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan. Kukapa tuollaisen edun jättäisi käyttämätä.
Yleensä mies ei pyydäkään rahaa suoraan vaan antaa sinunymmärtää, ettei hänellä sit ole, joten tarjoudut vapaaehtoisesti hänen maksuhiehekseen,
ei helvetti, teet niin tai näin niin varmasti olet huijari! voi luoja teitä urpoja, kuinka te oikein pärjäätte elämässänne noilla huippu aivoillanne??
Minun mieheni sanoi rakastavansa minua 2vkon tapailun jälkeen, myös samaan aikaan hän ilmaisi halunsa naimisiin menoa varten, en ole tavannut kuin muutaman hänen ystävän ja hän ei IKINÄ ota minua mukaan mennessään ulos kavereidensa kanssa.
Tämä kaikki ja mieheni on edelleenkin naimisissa kanssani, vaikka jo 12 vuotta sitten sai suomen kansalaisuuden.
Enempää en jaksa kommentoida, mutta säälin miestä joka tuollaista idioottia tapailee
Olette seurustelleet vasta vuoden, joten olette vasta hakemassa rooleja parisuhteessanne. Poikaystäväsi kuulostaa järki-ihmiseltä ja osaa edetä hitaasti. Sinä taidat hieman hoppuilla, koska pelkäät, että menetät poikaystäväsi. Älä turhaa kiirehdi. Elämää kannattaa elää tässä ja nyt, tulevaisuutta pelkäämättä. Jos suhde ei yrityksestänne huolimatta toimi, niin eroakaan ei kannata kammoksua. Suhdekiemuroissa kannattaa muistaa, että jos teet yksinäsi kovasti töitä saadaksesi suhteen jotenkuten toimimaan, saat yksinäsi pitää kipinää yllä lopun elämää. Oleskelulupahakemukselta ei suhteenne minun korviin kuulosta laisinkaan.
noin äkkiseltään pysty näkemään mitään huijaukseen viittaavaa kirjoituksessasi.
Mielestäni teillä on varsin normaalinoloinen seurustelusuhde, ottaen huomioon että ette ole vielä kovin pitkään seurustelleet. Luen 'Olen tapaillut vuoden verran...' niin, että suhteenne on kestänyt alle vuoden.
'Mies ei ole KOSKAAN kertonut rakastavansa minua' Ehkä hän ei ole vielä varma tunteistaan sinua kohtaan? Ehkä hän vaistoaa epäilysi, eikä senkään takia haua alkaa vakuuttelemaan sinulle rakkautaan, vaan haluaa 'ansaita' luottamuksesi toisella tavalla? Mitä jos hän olisi jo alkuvaiheessa sanonut rakastavansa sinua? Etkö silloin olisi entistäkin epäluuloisempi hänen suhteensa? Eli miehen kannalta ajateltuna, tekee hän niin tai näin, niin mikään ei ole hyvä! Anna teille mahdollisuus, epäilyilläsi saatat pilata hyvän suhteen alun!
Jos niin hirveästi hinkuat miehesi mukaan kun menee tapaamaan kavereitaan, niin pyydä päästä mukaan. Tilanne saattaa kuitenkin olla lievästi vaivaantunut ja epämukava kaikkien kannalta. Moneen niin afrikkalaiseen kuin arabikulttuuriinkin kuuluu se että miehet tapailevat toisiaan ilman naisiaan. He istuksivat puhumassa niitä näitä, ja vielä omalla kielellään, joten varmaankin tuntisit olosi ulkopuoliseksi. Ja toiset miehetkin pitäisivät lievästi outona sinun mukaantuomista. Ja jos kaipaat yhdessäoloa yhdessä muiden ihmisten kanssa, niin käykää yhdessä tapaamassa sinun ystäviäsi.
Yipäätänsä, löysää vähän, ja anna elämän viedä. Tämä suhde onnistuu, jos on onnistuakseen. Mutta jos podet tuollaista epävarmuutta omalta osaltasi, niin tuskin tulee onnistumaan. 'Itseäni hitaus ei haittaa, jos vain voisin olla varmempi siitä, että jotain siitä vielä tulee' Voi, kiltti, pieni, elämässä ei voi olla mistään varma - on vain otettava riskejä, ja heittäydyttävä. Se on kaikki elämää, joskus se satuttaa, mutta usein se myöskin palkitsee!
loppuis kyllä viikossa jos ei rakkaudesta puhuta.
Itse olen kyllä mies mutta ei niihin rakkauden tunnustuksiin puolin ja toisin kyllä kyllästy koskaan vaan ne pitää suhteen elossa.
Mun miehelläni ei ole juuri ollut tapana julistaa rakkauttaan ääneen - kirjeitse se on kyllä onnistunut. Anteeksipyyntökin on vaikea saada suusta ulos. Julkiset hellyydenosoitukset ovat vähissä - täällä Suomessa voimme sentään kävellä käsi kädessä ja antaa pikaisen pusun.
Mutta rakastaminen välittyy sitten muilla tavoin kuin sillä, että suoraan sanoo rakastavansa. Meillä on omat sisäpiirijuttumme, mies osoittaa teoillaan ja toiminnallaan välittävänsä ja huomioivansa ja kotona osoitamme hellyyttä avoimesti ja usein.
AP: oletko kertonut miehelle, että haluaisit teidän käyvän ulkona useammin? Mitään ei ainakaan saa, jos ei avaa suutaan. Jos hän ei ole varma sun tunteistasi? Joissakin kulttuureissa on tapana, että miehillä ja naisilla on omat juttunsa ja kaverinsa. Mun mieheni arasteli aluksi ottaa mua mukaan tuttaviaan tapaamaan, koska pelkäsi, etten viihdy.
No eiks se ole erikoista että mies käy enemmän ulkona kavereittensa kanssa kuin sinun. Kuullostaa siltä että olet ns hätävara / panokaveri
mielestäni 2-3krt viikossa tapaaminen on ihan normaalia parisuhteessa, molemmat ehtivät puuhailla omia juttujaan. jos muillakaan miehillä ei ole tyttöystäviään mukanaan ei minua huvittaisi mennä miesteniltaan mukaan, mieluummin kahvittelen omien kavereideni kanssa.
Hei!
Kiitos kaunis kaikille kommenteista. Ei ihmekään, että olen vähän epävarma, kun teistäkin joka toinen sanoo että huijausta ja joka toinen että vois olla ihan normaali suhde :D
Nimimerkki Höynä, kommentoin seuraavaan kirjoitukseesi: "Ikävä sanoa, mutta olet niellyt jo pari sinulle (uhrille) tarkoitettua koukkua. Ensinnäkin sinulle on selvitetty, että äijä ei voi olla kauempaa Suomessa kun 6 kk valmistumisen jälkeen. Entäpä jos saisi työtä, niin toki siinä tapauksessa saisi olla kauemmin? Silloin tosin pitää olla asuntoa ja usein se on nainen, joka sen asunnon antaa"
Tuon 6 kk valmistumisen jälkeen olen ihan itse tiennyt jo ennen kuin seurusteltiin, eli siis miehen kanssa en mistää oleskelulupa-asioista ole edes puhunut. Ja jos töitä saa, niin eiköhän hän ihan itse oman vuokransa pysty maksamaan, niinkuin tälläkin hetkellä, vaikka huonopalkkaista hommaa tekeekin.
Sitten muille. On totta että en ota asioita tarpeeksi puheeksi ja näitä pieniä juttuja saisi varmasti puhumalla selväksi. Ja kyllä, hänenkin kulttuurissaan miehet yleensä hengaa keskenään ja se sopii minulle, kunhan joskus mies edes pyytäisi minua semmoisiin juttuihin, joissa on vaikka mukana muita naisia.
Ja en vaadikkaan rakkaudentunnustuksia vielä tässä vaiheessa, koska en itsekään osaa sanoa mitä sellaiseen edes vastaisin. Tarkoitin vain, että suhteessa ei (luojan kiitos) ole ollut sellainen meininki, että alusta asti ois julistettu rakkautta, niinkuin useissa olelupaliitoissa.
Miksi sinä sitten kyselet neuvoja, jos eriävät mielipiteet ei kelpaa ja selvität lisää..ODOTTELE ihan kaikessa rauhassa vaan sitten. Anna miehen hoitaa oleskelulupansa yms. toimeentulo ihan omineen niinkuin tähänkin asti. Itse se pitääkin ansaita. Älä siis lainaa rahaa, äläkä anna hänenkään maksaa sinulle mitään. En silti ymmärrä tuota opiskeluajan tahallista pidentämistä tai sitä miksi joku Afrikan sarven (Somalia?) mies sinua kiinnostaa. Edes seksin takia?? Mistä tiedät ettei hänellä ole jo perhettä siellä ja siksi vähävarainen kun elättää niitäkin? Eikai sinunkaan vaisto turhaan varoita..