Olen 27 vuotias ja mieheni muutaman vuoden vanhempi. Olen tämän yhteiselon aikana tajunnut etten halua häntä lasteni isäksi. Hänen mielipiteensä asioista ovat kivikautisia. Esimerkiksi hänen mielipiteensä maahanmuuttajista on todella siis todella tiukka ja hän itse on sanonut että aikoo kyllä opettaa lapsensakin samoille ajatuksille. Mielestäni se ei enää toimi nyky-yhteiskunnassa varsinkaan kymmenen vuoden päästä tai siitä eteenpäin kun lapsi olisi isompi. Minäkään en välttämättä ole suvaitsevuuden ylimmistöä mutta mieheeni verrattuna oikea pyhimys. Silti tiedän ettei nämä ajatukset toimi enää. Lapsihan siinä kärsii kun ajatusmaailma on ahdasmielistä ja 50 luvulle jäänyt. Kumpikaan meistä ei tällä hetkellä halua lapsia ja miehenikin sanoo että tehdään JOS siltä tuntuu. Rakastan miestäni ja rakastan häntä kaikin muin tavoin. Voinko kuitenkaan jäädä tähän suhteeseen tämän asian takia? Mitä jos ja kun haluankin viiden vuoden tai aikaisemmin tai myöhemmin lapsia? Sitten tulee todella kiire etsiä mies joka olisi sopiva isäksi jne. Tai mitä jos mies haluaakin yhtäkkiä lapsia?
Olen tiennyt asian jonkin aikaa, mutta ajattelin että aikaa kyllä on ja nyt voi vain seurustella. Mutta asia on ruvennut ahdistamaan minua todella. Olen myös miettinyt että ehkä hän voisikin olla lasteni isä.. mutta ei kuitenkaan. En todellakaan halua. Olemme muutoin suhteellisen samanlaisia mutta kasvatukseen liittyvät asiat eivät mene yksi yhteen eikä mielipiteet vakavimmista asioista. Emme väittele paljoakaan koska se kääntyy yleensä riidaksi.
Olen tiennyt asian jonkin aikaa, mutta ajattelin että aikaa kyllä on ja nyt voi vain seurustella. Mutta asia on ruvennut ahdistamaan minua todella. Olen myös miettinyt että ehkä hän voisikin olla lasteni isä.. mutta ei kuitenkaan. En todellakaan halua. Olemme muutoin suhteellisen samanlaisia mutta kasvatukseen liittyvät asiat eivät mene yksi yhteen eikä mielipiteet vakavimmista asioista. Emme väittele paljoakaan koska se kääntyy yleensä riidaksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Anteeksi nyt mutta alkoi vähän naurattaa (ei oikeasti millään pahalla!)...mutta siis mietit maahanmuuttajiin kohdistuvaa asennetta parisuhteessasi? Joo,siis ymmärrän että tämä varmaan oli yksi niistä asioista mikä askarruttaa miehessäsi.
Mutta kukaan meistä ei ole täydellinen. Jokaisella on omat virheensä ja ajatuksensa.
Vähän outo ero olisi jos erottaisiin vain tälläisen mielipide eron takia. Mutta niinhän nykypäivänä valitettavasti tehdään. Kun et ole samanlainen kuin toinen niin jakoon vaan.
Meillä mies ennen lapsen tuloa oli niin vankkumaton että pitää tiukkaa kuria lapselle. Häntä totellaa kun hän komentaa. Joopa joo.... lapsi kietonut pikkusormensa isän ympärille ja isä viedään ku pässiä narussa. Sinne jäi se kuri :D.
Mutta siis aina löyyy syitä miksi tämän ihmisen kanssa ei voisi parisuhdetta jatkaa tai perhettä perustaa.
Kieltämättä tämä sun syysi oli aika erikoinen :D
Mielestäni naisen tärkein kysymys miehen kanssa on juuri tuo "haluanko lapsia hänen kanssaan?" Se ydintää ihan kaiken pari- ja perhesuhteessa.
Mutta se, että pidät maahanmuuttoasiaa noin tärkeänä, osoittaa, että nyt haet tekosyitä. EI maahanmuuttajat ole samantasoinen asia kuin parisuhteesta päättäminen. Jos miehesi maahanmuuttokriittisyyden perusteella päätät parisuhteesta, niin perustat päätöksesi ihan väärille asioille.
Myös sinun täytyy osoittaa suvaitsevaisuutta. Toisen mielipidettä pitää kunnioittaa.
Ilman muuta eron paikka. Eron ei tarvitse olla kenenkään vika. Onnittelen sinua siitä, että osaat miettiä asioita, ennen kuin onnettomuus on tapahtunut.
Mielestäni tuo on ihan tärkeäkin asia ajatella. Miten luulette että lapsen kasvatus onnistuu, jos teidän näkökantanne ovat niin ääripäätä esim. suvaitsevaisuuden kannalta? Miten lapsi näkee asian, kun äiti yrittää opettaa tätä ja isä täysin vastakohtaa?
Omasta mielestäni lapsia ei kannata hankkia, jos lapsen kasvattamisessa on erimielisyyksiä ja tavat kasvattaa ovat ihan vastakohdat. Jos jossain asiassa, niin lasten kasvatuksessa vanhempien KUULUU vetää yhtä köyttä, jotta lapsesta tulee kunnon kansalainen.
Ignooraa tuon ensimmäinen kommentti, tuo henkilö ei selvästi tiedä edes mitä kirjoittaa.
On täysin eriasia vetää yhtä köyttä kuin olla erimieltä asioista.
Edellä kirjoittaja itse ei selvästi tiedä mistä puhuu/kirjoittaa.
JOs alettaisiin spukoloimaan kaikkea niin koskaan ei kannattaisi hankkia lapsia. Koska AINA kaksi ihmistä on erimieltä asioista. Se on täysi FAKTA.
"Hänen mielipiteensä asioista ovat kivikautisia." => "Emme väittele paljoakaan koska se kääntyy yleensä riidaksi." => "Rakastan miestäni ja rakastan häntä kaikin muin tavoin."
Irrotin kolme lausetta joista kaksi ensimmäistä ovat selkeästi negatiivisia ja ärsyttäviä. Mutta sitten se kolmas, mihin rakkaus pohjautuu jos asioista ei puhua?
Ja lapset kasvatetaan molempien vanhempiensa toimesta, mutta myös koulu, työ ja kaverit vaikuttavat.
Aika loppuu kesken jos pohdit asiaa kovin pitkään, ei hyvää isää löydä tuosta vaan. Uusperheet ovat oma lukunsa.