Olemme olleet puolisoni kanssa yhdessä yli 10 vuotta, naimisissa 6. Paljon on ehditty nähdä ja läpi käydä, kriisejäkin. Nyt olemme tilanteessa, jossa kaipaan oman perspektiivini kirkastamiseen hieman muidenkin näkemyksiä - toivottavasti niitä järjellisiäkin tältä sivustolta löytyy.
Eli yksinkertaisuudessaan: kertokaa, mitä asioita pitkässä, ja muutoin kaikin puolin toimivassa (?) liitossa, olisitte valmiita antamaan anteeksi, mitä puolestaan ette. Vastaukset ja ajatukset voivat kattaa aivan kaiken mahdollisen kirjon, lähtien pettämisestä, päätyen puolison salaa laittamiin nettitreffi-ilmoituksiin, jatkuvaan alistamiseen, nalkutukseen, salattuihin lapsiin, piiloteltuihin velkoihin, perversioihin, väkivaltaan, kotitöiden tekemättömyyksiin, valehteluun tai aivan mihin tahansa. (Ja huom, edellä oleva lista ei siis kuvasta meidän suhdettamme, vaan pitää sisällään esimerkkejä asioista, joita yleisen käsityksen mukaan on vaikea antaa anteeksi.)
Tarkoituksella en, nyt ainakaan alkuun, kerro omaa sukupuoltani, sillä toivoisin mahdollisimman rehellisiä ja sukupuolesta riippumattomia vastauksia.
Tällä hetkellä olen tilanteessa, jossa olen aivan hukassa - nyt tuntuu, että mittarini on täynnä, mutta haluaisin tietää, minkälaisissa asioissa ihmisten raja useimmiten kulkee. Olenko vain liian tyly - kaikenko se rakkaus kestää ja kärsii, vai eikö sittenkään?
Eli yksinkertaisuudessaan: kertokaa, mitä asioita pitkässä, ja muutoin kaikin puolin toimivassa (?) liitossa, olisitte valmiita antamaan anteeksi, mitä puolestaan ette. Vastaukset ja ajatukset voivat kattaa aivan kaiken mahdollisen kirjon, lähtien pettämisestä, päätyen puolison salaa laittamiin nettitreffi-ilmoituksiin, jatkuvaan alistamiseen, nalkutukseen, salattuihin lapsiin, piiloteltuihin velkoihin, perversioihin, väkivaltaan, kotitöiden tekemättömyyksiin, valehteluun tai aivan mihin tahansa. (Ja huom, edellä oleva lista ei siis kuvasta meidän suhdettamme, vaan pitää sisällään esimerkkejä asioista, joita yleisen käsityksen mukaan on vaikea antaa anteeksi.)
Tarkoituksella en, nyt ainakaan alkuun, kerro omaa sukupuoltani, sillä toivoisin mahdollisimman rehellisiä ja sukupuolesta riippumattomia vastauksia.
Tällä hetkellä olen tilanteessa, jossa olen aivan hukassa - nyt tuntuu, että mittarini on täynnä, mutta haluaisin tietää, minkälaisissa asioissa ihmisten raja useimmiten kulkee. Olenko vain liian tyly - kaikenko se rakkaus kestää ja kärsii, vai eikö sittenkään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Anteeksiantoa ei ole koeteltu, suvaitsevuutta kylläkin.
Mieheni on ollut, ja on edelleenkin, mielessäni minulle paras mahdollinen.
On muutamia asioita joihin minun on ollut mukauduttava.
Jääkaapin itsekäs tyhjentäminen. Käytti sisältöä piittaamatta tippaakaan muista sotkien minun suunnitelmani. Tähänkin tottui.
Vaatteiden huolimaton tiputtelu eteisen lattialle.
Haarojen kaivelu ja kuoputtelu. Onneksi satunnaisesti.
Mieheni master-taipumukseen tottuminen kävi melko nopeasti mutta alkuun minusta tuntui oudolta tulla sidotuksi ja köytettynä kiihoitetuksi ja joskus jopa yhdyntä tapahtui minun ollessa kytkettynä.
Opin nauttimaan siitä avuttomasta ja vastuusta vapaasta tunteesta.
Täydellinen luottamus on vallinnut kaikissa asioissa.
Uskollisuudesta raha-asioihin. Epätasainen tulojakauma ei ole vaikuttanut talousasioidemme hoitamiseen.
Miheni äkkipikainen temperamentti ilmeni jo seurustteluaikana mutta onneksi särmämme osuvat eri asioihin.
Kuitenkin, minun on ollut tajuttava tilanne jolloin ollaan takarajalla.
Väkivallan pelosta ei ole ollut koskaan kyse.
Mitä en voisi sietää?
- Uskottomuutta en voisi antaa anteeksi kertaakaan.
- Muu epäluotettavuus, holtittomuus rahan käytössä, välinppitämättömyys lasten kasvatukseen ja kaikki muu "sivullinen" oli olisivat sietämättömiä.
Onneksi pitkän liittomme aikana ei ole ilmennyt mitään anteeksi annettavaa.
Pieniin i´nhottavuuksiin olen mukautunut ja tuosta yhdestä "perversiosta" olen oppinut nauttimaan, kunhan se ei ole jokakertaista.
Mieheni vieraissakäynti, tyttö- ja poikaystävät, maksulliset naiset, nettiprofiilit, piilotellut velat, jatkuva seksin ruikutus ja painostus sellaisiin seksuaalisiin tekoihin joita en halunnut. Kaikkea tätä pitkä avioliittomme piti sisällään mutta oikeastaan maksulliset naiset oli se joka kamelin selän katkaisi. Muutenhan mies oli ja on varsin mukava, erityisesti sukulaisten ja ystäviemme mielestä. Onneksi sentää lapsia ei tullut tehtyä.
Minua ei saa alistaa, mitätöidä, pakottaa, haukkua, uhkailla.
Minkäänlaista väkivaltaa en hyväksy.
Kunnioitus pitää sisällään sen, ettei toimita toista satuttaen. Ei valehdella, kieroilla tai salailla.
Annan anteeksi yksittäisen teon, JOS toinen kantaa siitä tarvittavan vastuun ja osoittaa teoillaan, että on todella ja oikeasti pahoillaan.
Itselleni ei ole kyse rakkaudesta, jos näitä arvoja vastaan rikotaan.
Näiden mukaan on menty nyt 10 vuotta.
Ei ihme kun olet hukassa. Salattu rakastajani on tehnyt kaiken tuon vaimolleen ja jäänyt niistä kiinni minulle, toiselle naiselleen ja olen myös petetty, eli naisia on joka puolella suomea missä hän milloinkin liikkuu, yksin työmatkoilla, koulutuksissa, tai kaveri porukoissa.
Olen varmaan anakin kymmenes nainen jota hän koukuttaa, vaimon tietämättä. Kaiken kotona hän kuittaa vaimolle, matkoilla etelään, olemalla kotona vaimon mieliksi.
Pettäjä mies ei parane, vaan tauti on ikuista. Ikinä ei kuitenkaan uskoisi hänen olevan sellainen, siksi olen antanut asian olla, enkä ole käräyttänyt häntä vaimolle.
Toivon vaan että vaimon silmät joskus avautuisivat.
annoin miehelleni anteeksi ajan kuluessa salatut 3 lasta, entisen avioliiton ja iskemisyrityksiä muille naisille lopuksi vielä löytyi valehtelua raha-asioista.
syy anteeksiantoon yhteinen lapsi ja minun lapsille niin ihana ja hyvä isä.
jatkoa edelliseen, kerran kävi myös käsiksi humalassa. yritti yhtä kaveriani kun oli salaa baarissa, kaveri soitti minulle ettei tainnut muistaa kuka oon mut toi miehes on tääl lääppimässä kaikkia. heitin hetkeksi ulkoruokintaan mutta luikerteli jotenkin taas takaisin kotiin. katkera olen, mutta valvoin kerran yön yli miettien ja itkien keittiönpöydän ääressä että minulla on tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko jätän hänet lopullisesti tai sitten unohdan kaiken paskan.