Anteeksi hieman vaikea selkoinen teksti, syystä että tunnistettavuuden vaikeuttamiseksi en halua ilmaista meidän emmekä kriisipariskunnan osapuolten sukupuolia.
Seuraan sivusta hyvin läheisen sukulaispariskunnan mahdollista tulevaa eroa. Toinen osapuolista on oman puolisoni sisarus. Mainittakoon yhtenä tekijänä, että pariskunnan elämä on mm. ikävien terveysongelmien vuoksi pirstaleina. On lisääntyvää alkoholin käyttöä, agressiivisuutta ja jopa väkivaltaa. Pariskunnalla on kaksi alakouluikäistä lasta.
Nyt terveemmällä puolisolla on hyvin vakava suhde, josta me oman puolisoni kanssa tiedämme. Tämä pettävä osapuoli on minun puolisoni sisarus. Tiedämme tämän uskottoman puolison lähtevän tämän "suhteen" kanssa vieraaseen kaupunkiin pariksi päiväksi, josta he ovat varanneet hotellihuoneen. Tiedän, että suhteen julki tuleminen on täysi katastrofi. Enteitä olemme nähneet, koska petetyllä puolisolla on jonkinlaisia viitteitä kipinästä joka pettävällä puolisolla on tätä kolmatta pyörää kohtaan.
Homma näyttää siltä, että suhde johtaa nykyisten liitojen eroon. Myös kolmas pyörä on avioliitossa. MIkäli homma johtaa eroon, on petetyllä puolisolla on sairautensa vuoksi suuria vaikeuksia selvitä elämässä eteenpääin. Kysymysmerkki on se miten uusi suhde tuomitaan, niin petetyn sairaan puolison, kuin myös pettäjän vanhempien taholta. Kaikkea muuta ulkopuolista tuomtsemista edes mainitsematta. Ei pettävällä osapuolellakaan ole helppoa. Hänkään ei tiedä mikä tilanteessa olisi oikein. Hän on todella rakastunut.
Olemme päättäneet puolisoni kanssa, että tämä ei ole meidän asia puuttua tähän, mutta "ainoina" asiasta tietävänä meillä on täysi tuska seurata mitä tulee tapahtumaan??
Seuraan sivusta hyvin läheisen sukulaispariskunnan mahdollista tulevaa eroa. Toinen osapuolista on oman puolisoni sisarus. Mainittakoon yhtenä tekijänä, että pariskunnan elämä on mm. ikävien terveysongelmien vuoksi pirstaleina. On lisääntyvää alkoholin käyttöä, agressiivisuutta ja jopa väkivaltaa. Pariskunnalla on kaksi alakouluikäistä lasta.
Nyt terveemmällä puolisolla on hyvin vakava suhde, josta me oman puolisoni kanssa tiedämme. Tämä pettävä osapuoli on minun puolisoni sisarus. Tiedämme tämän uskottoman puolison lähtevän tämän "suhteen" kanssa vieraaseen kaupunkiin pariksi päiväksi, josta he ovat varanneet hotellihuoneen. Tiedän, että suhteen julki tuleminen on täysi katastrofi. Enteitä olemme nähneet, koska petetyllä puolisolla on jonkinlaisia viitteitä kipinästä joka pettävällä puolisolla on tätä kolmatta pyörää kohtaan.
Homma näyttää siltä, että suhde johtaa nykyisten liitojen eroon. Myös kolmas pyörä on avioliitossa. MIkäli homma johtaa eroon, on petetyllä puolisolla on sairautensa vuoksi suuria vaikeuksia selvitä elämässä eteenpääin. Kysymysmerkki on se miten uusi suhde tuomitaan, niin petetyn sairaan puolison, kuin myös pettäjän vanhempien taholta. Kaikkea muuta ulkopuolista tuomtsemista edes mainitsematta. Ei pettävällä osapuolellakaan ole helppoa. Hänkään ei tiedä mikä tilanteessa olisi oikein. Hän on todella rakastunut.
Olemme päättäneet puolisoni kanssa, että tämä ei ole meidän asia puuttua tähän, mutta "ainoina" asiasta tietävänä meillä on täysi tuska seurata mitä tulee tapahtumaan??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen itse tällainen petetty ja pitkäaikaissairaspuoliso. Viimeinen asia, mitä kaipaan, on sääli. Kaipaan konkreettista apua arkeeni. Kaipaan kuuntelemista ja kaipaan ehkä myös olkapäätä, johon nojata hetken. En todellakaan usko, ettei petetty selviä. Vaikeinta ovat ihmisten puheet. Minä pärjään vaikkei kukaan uskonut minun pärjäävän. Minä tarvitsen apua muutossa, papereiden järjestämisessä, tukien haussa. Tarvitsen apua kuljetuksissa yms. sellaisessa. Ja minunkin vaikka olen sairas, täytyy päästä tuulettumaan ja unohtamaan tämä kaikki hetkeksi.
Ero tuosta tulee, ja eroja tapahtuu ei siinä ole mitään ihmeellistä!
En oikein ymmärrä miksi teidän pitäisi "tuomita". Ero jo sellaisenaan on kaikille asianosaisille, pettäjille ja petetyille, jättäjille ja jätetyille sellainen tuomio, ettei siihen ole ulkopuolisten tarve lisätä yhtään mitään.
Kun itse aikoinaan erosin "pitkäaikaissairaasta" miehestäni, sain tukea ja ymmärrystä jopa hänen suvultaan. En tosin ollut pettäjä, vaan kroonisesto masentuneen ex-mieheni jättämä. Pettäjiä suhteessamme ei ollutkaan, ellei elämää sellaiseksi lasketa.
Taidatte olla nyt tilanteessa jossa puhuminen on hopeaa, vaikeneminen kultaa.
No eihän tässsä sinänsä mitään ihmeellistä olekaan. Enkä minä ole se joka tuomitsee, Tuska on tässä juuri se "vaikenemisen kulta". Vaikea seurata tilannetta jonka tulokset "tietää", mutta kenellekään ei voi puhua.
Tuossa liitossa ei muutenkaan ole ollut hurraamista. Toinen on älykäs ja sanavalmis, kun taas toinen on verbaalisesti ja älyllisesti erittäin "kömpelö". Toinen ei pysty arvostamaan toista hänen älyllisen epäsuhdan vuoksi, ja päälle tuli sitten vielä tämä sairaus.
Koska et voi itse vaikuttaa asiaan mitenkään, on turha miettiä mitä tapahtuu. Tietysti ehkä kannattaisi kysellä ao henkilön mietteitä. Ero nimittäin taitaa olla aika selvä juttu tuossa tapauksessa. Yleensä kun jotain asiaa pitkitetään, niin se mutkistuu. Kannattaisi erota aika sukkelaan. Eikä missään tapauksessa alkaa heti avoimesti tapaamaan tuota toista. Sitten vasta kun erohäly on haihtunut.
Elämä on....
Vaikea avioero on tulossa, johon näyttää tuo liitto päättyvän. 2alakoululaista lasta, miten heidän huolenpitonsa järjestyy? Petetty osapuoli on vaikeasti sairas, pystyykö omatoimisesti huolehtimaan itsestään? Miten hänen tukiverkostonsa on käytettävissä? Mikä hänen taloudellinen tilanteessa tulee olemaan?
Kannattaisi ehkä miettiä, miten psyyke kestää kaikilla asianosailla. Molemmat "rakastuneet" ovat aviossa. Rakkaus on voimakas tunne, uhrataanko sen eteen molempien asianosaisten jo nyt huonosti voivat perheet, vai jatkavatko salarakkaat entiseen malliin. Hinta on kallis, ja tuomitsemiselta ei voi välttyä.
Tekis mieli moralisoida ja puhua itsekkäästä "rakkaudesta", voiko siitä uudesta ihmisestä tulla "pidetty", kun muut maksavat tuskalla hinnan. Hiljaiseksi vetää kun ajattelen lapsia ja sairasta vaimoa.