Huonot sosiaaliset taidot,ulkonäkö,köyhyys,terveys,puhelahjat,lihavuus,lyhyys,alkoholismi,savuttelu, ym ym.
Näitä vikojahan riittää meillä at poloisilla jotka voimme vain haaveilla unissamme että saisimme vastakkaisen sukupuolen hyväksynnän ja voisimme perustaa perheen sillä ilman perhettähän Suomessa yksin asuva ihminen on täysi hylkiö perheellisten silmissä.
Kysyisinkin teiltä onko teille kertynyt useita vikoja joka estää parinmuodostumisen vai onko ainoastaan yksi syy joka on esteenä onnistumiselle( mikä vika) toinen kysymys koskee tunnetteko olevanne katkerampia jos vikoja löytyy teistä ainoastaan yksi tai sitten useampi.
Itsellä on ainoastaan yksi vika joka on tosi huonot puhelahjat naisten kanssa ja olen todella katkera tästä ,tuntuu että hyväksyisin paljon helpommin kohtaloni jos minussa olisi vikoja useampia mutta kun vain yksi asia estää minua onnistumasta.
Näitä vikojahan riittää meillä at poloisilla jotka voimme vain haaveilla unissamme että saisimme vastakkaisen sukupuolen hyväksynnän ja voisimme perustaa perheen sillä ilman perhettähän Suomessa yksin asuva ihminen on täysi hylkiö perheellisten silmissä.
Kysyisinkin teiltä onko teille kertynyt useita vikoja joka estää parinmuodostumisen vai onko ainoastaan yksi syy joka on esteenä onnistumiselle( mikä vika) toinen kysymys koskee tunnetteko olevanne katkerampia jos vikoja löytyy teistä ainoastaan yksi tai sitten useampi.
Itsellä on ainoastaan yksi vika joka on tosi huonot puhelahjat naisten kanssa ja olen todella katkera tästä ,tuntuu että hyväksyisin paljon helpommin kohtaloni jos minussa olisi vikoja useampia mutta kun vain yksi asia estää minua onnistumasta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sama vika vaivannut itseäkin. Mutta kyllä se siitä helpottaa kokemuksen ja iän myötä.
Nyt myös jos voisin palata 15-vuotiaaksi itsekseni., kävisin hakemassa kirjastosta itsekehitysoppaita ja tekisin kaikkeni, jotta kieli alkaisi luistamaan jo viimeistään baarien ovien auetessa 18-vuotiaana.
Riippuu taas siitä minkäikäisestä miehestä puhutaan.
Sinultahan tässä kysyttiin. Muistatko ikäsi?
Joo, 100v
Ei ole niin helppoa sanoa mikä itsessä on vikana puhuttakaan vikojen korjaamisesta.
Olen ollut tosi ujo kiinnostavien naisten seurassa. Olen sitä vieläkin vaikka olen jo yli 30v. Se on kai suurin syy. Sitten olen muutenkin aika avuton sosiaalisesti. Kavereita on tosi vähän.
itse maistelen kerran mut nykyään kahen viikonvälein salilla käyn hikoileen senkin puolesta ;) kun aikaa on
Vittu kun tietäis...
Esim. tänäänkin töissä kun kuulin äänekästä naurua ja keskustelua kahvihuoneesta ja ajattelin että menenpä itsekkin sinne hakemaan kahvia ja "sosialisoimaan". Mutta saman tien kun astuin huoneeseen, niin kaikki vaikeni, nauru ja keskustelu loppui kuin seinään.
Otin siinä sitten kupin kaapista ja kaadoin kahvia itelleni ja siemailin hieman ja odottelin joskos hauskat jutut jatkuisi – huoneessa oli täysi hiljaisuus ja ihmiset olikin yhtäkkiä keskittynyt tuijottamaan lattiaa, ikkunasta ulos tai omaan kahvikuppiinsa.
Siitä sitten lähdin aikani odotettua hiippailemaan takasin työpisteelleni ja heti kun olin poistunut huoneesta, niin nauru ja keskustelu jatkui. Siinä sitten taas tuijottelin näyttöä kahvikuppi kädessä ja mietin että mitä vittua oikein taas tapahtu... eikä siis ollut ensimmäinen kerta.
Eli en tiedä mahdanko vaan kuvitella, vai onko meikäläisessä oikeasti jotain vikaa.
Hyvä kuvaus. Noinhan se tuppaa menemään, että myös toiset muuttavat käytöstään porukan ulkopuolelle suljetun lähettyvillä. Puuttuu vain että sanoisivat perään: "Tosi omituinen tyyppi. Huomasitteko miten hiljainen taas oli, kun haki kahvia."
Tähän sisältyy usein myös vaade siitä, että sen ulkopuolelle suljetun on tervehdittävä aina ensin. Jos hiljainen tyyppi ei tervehdi, eipä se "normaalikaan" tyyppi tervehdi. Sitten saa korkeintaan kuulla jälkeenpäin kuinka ei tervehtinyt, vaikka toinenkin olisi jättänyt tervehtimättä.
Nämä laumaeläinten hierarkiat ovat ikuinen mysteeri lauman ulkopuolelle suljetuille. Mutta voit onnitella itseäsi siitä, että ilmeisesti sinulta puuttuu sitten se laumasielu.
Ne nauroi sulle, etkö ymmärtänyt?
Jonkinlainen kirjoittamaton sääntö taitaa olla, että huoneeseen tulijan kuuluisi tervehtiä ensin.
Ei välttämättä yhtään vikaa.
Älä huijaa itseäsi.
Äläkä sinä jauha paskaa.
Muutama ulkonäöllinen ongelma sekä heikko itsetunto (joka varmasti johtuu pitkälti ulkonäön ongelmista). Paljon on kyllä tilanne parantunut sitten teinivuosien, mutta en ole vielä kolmekymppisenäkään valmis tutustumaan naisiin. Koen itse, ehkä hieman lapsellisesti, että geenini taistelevat pariutumista vastaan, joten on helpompaa vaan suosiolla elää yksin. Eipä nuo "ongelmat" mitään merkittäviä ole, olen vain hyvin itsekriittinen.
Sinänsä tilanne kyllä välillä hieman harmittaa, koska omasta mielestä suomessa on paljon mukavia ja huikean nättejä naisia.
Oletko aikonut tehdä jotain ongelmallesi?
Vai joko olet tehnyt kun se on kerran parantumaan päin? Vauhti ei vaan riitä, matka loppuu kesken ennenkuin sinusta tulee mies? Olisiko loppukiri mahdollinen?
ATM:t vihaavat naisia. Tämä karkoittaa naiset heidän ympäriltään aika tehokkaasti.
Mikään muu asia - ei ulkonäkö, ei sosiaaliset ongelmat, ei itsetunto, ei syrjäytyneisyys, ei alkoholismi - ei pysty selittämään sitä ettei koskaan saa naista.
Eiköhän nuo toisen kappaleesi asiat johda siihen, ettei saa naista, ja se johtaa pettymykseen, joka johtaa vihaan.
Ei mitään noista. Ehkä sellainen "turha" viattomuus ja verkkaisuus sekä läpinäkyvä masentuneisuus ja huolestuneisuus.
Juttua periaatteessa riittää mutta jos siihen ei yhdisty oikea sonnin katse ja iloisuus niin se on ihan turhaa. Ei naiset välitä siitä MITÄ puhuu vaan siitä miten puhuu.
Ätmien ongelma on se, että ovat luusereita. Toisin kuin minä. Heh.
Tuo kommentti todistaa jo viimeistään sen että olet itse ehta luuseri.
Ja sinun kommenttisi, että olet simppeli, etkä ymmärrä sosiaalisia kuvioita.
Ainakin yksi ja se on pään sisällä: epävarmuus.
Muut sitten taas on niin triviaalia etten osaa sanoa.
Huono itsetunto.
Tiedän perussyyn oikein hyvin. Kyse ei ole mistään päälle päin näkyvästä viasta vaan luonteenpiirteestä, joka heijastuu täydellisenä haluttomuutena hakeutua sellaisiin paikkoihin ja tilanteisiin, joissa parinmuodostus suomalaisessa yhteiskunnassa saa alkunsa. Toisin sanoen viihdyn erinomaisesti sekä päivisin töissä että vapaa-aikana yksinäni, mutta minun on ylivoimaisen vaikea pakottaa itseäni baareihin ja muihin sellaisiin paikkoihin, jotka meillä ovat jonkin kirjoittamattoman säännön mukaan ainoita luvallisia ympäristöjä käynnistää parinmuodostusprosessi. Varmasti pariutuisin, jos se olisi mahdollista kaupan kassajonossa, kuten aina väitetään, mutta kun ei käytännössä ole.
Miten baariin meneminen voi olla ylivoimaisen vaikeaa?
No, sanotaan sitten että vastenmielistä ja tarpeetonta. Kun tietää että muutakin tekemistä olisi. Vikojahan tässä ketjussa kysellään, eli vikahan siis on minussa, kun en baarissa osaa viihtyä.
Miehenä oleminen helpottuu huomattavasti, kun nakkaat pashat naisten mielipiteille ja käyt riittävästi ryyppäämässä ja huorissa.
t. vato.