Rakastuin lopulta vaikka vaikeeta se minulle oli. Luotin mieheen viimeiseen asti kunnes huomasin, ettei se olisi kannattanut, mies petti ei tosin fyysisesti vaan henkisesti vaikka mies kiistää senkin. Nyt luottamus menny saatikaan itseluottamus, aikani kestin pilkan ja solvaamisen kunnes kaikki muuttui, minä muutuin kuin jokin olisi kuollut sisälläni. Uskon vahvasti siihen, ettei minulle ole sitä Oikeeta, ei minulle. Sydämmeni jäädytin kyylmääkin kylmemmäksi, muutuin julmaakin julmemmaksi, ihmisiin luota en saatikaan rakkauteen, uskoin johkin kauniiseen mutta sen huomasin, että valetta se vain oli. Olen sen päättyänyt, että lopun elämäni yksin olen, sydäntäni en riskeeraa enään.
Surullista mutta totta
Ei enempää
1215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kiitoa samoin on käynyt minulle 15v sitten ja elän vieläkin ilman miestä ja olen onnellinen ja vanha minäni on palannut taas kuolleen ja kylmettyneen minäni tilalle ja sitä arvostan nyt erilailla kun ei tarvitse alistua pettävän miehen alistettavaksi T:onnellinen kaupunkilainen