Voitaisi sanoa, että olen aika epäonnistunut tähänastisessa elämässäni. Olen 31, eikä minulla ole ollut oikeita töitä, en opiskellut kunnolla, varmaankin koska vanhemmat eivät painottaneet sen tärkeyttä lainkaan, en ole matkustellut mihinkään (koska ei ole rahaa), kavereita on pari, joita näen korkeintaan kerran kuussa, en ole koskaan seurustellut.
Yritän kuitenkin olla positiivinen, en valita turhasta, harrastan jonkin verran liikuntaa, syön kohtalaisen terveellisesti ja pyrin siihen, että itseopiskeluni muuttuisi ammatiksi jossain vaiheessa elämää. Olen kuitenkin hiljainen ja vaatimaton enkä osaa lohkaista hauskoja juttuja, enkä ole välttämättä edes kovin keskustelutaitoinen. Geeniarpajaisissa voitin kuitenkin yhden kierroksen, eli sain melko hyvännäköisen naaman. Vartaloltani jäin kuitenkin tyngäksi paksujalaksi. Pelkäänpä, etten voi löytää naista ollenkaan. Ehkäpä tällä hetkellä hartain toiveeni onkin saada rahaa ja rohkeutta yksin matkusteluun.
Naiselle minulla ei oikeastaan ole muuta vaatimuksia kuin fiksu, luotettava, rehellinen, kivannäköinen ja normaalivartaloinen. Ei tarvitse olla mikään kouluttautunut, kovapalkkainen, keskustelutaitoinen, kauniimpi kuin muut, poliittisesti valveutunut maratoonari-oopperantuntija, joka ehtii vain nukkua kotona.
Yritän kuitenkin olla positiivinen, en valita turhasta, harrastan jonkin verran liikuntaa, syön kohtalaisen terveellisesti ja pyrin siihen, että itseopiskeluni muuttuisi ammatiksi jossain vaiheessa elämää. Olen kuitenkin hiljainen ja vaatimaton enkä osaa lohkaista hauskoja juttuja, enkä ole välttämättä edes kovin keskustelutaitoinen. Geeniarpajaisissa voitin kuitenkin yhden kierroksen, eli sain melko hyvännäköisen naaman. Vartaloltani jäin kuitenkin tyngäksi paksujalaksi. Pelkäänpä, etten voi löytää naista ollenkaan. Ehkäpä tällä hetkellä hartain toiveeni onkin saada rahaa ja rohkeutta yksin matkusteluun.
Naiselle minulla ei oikeastaan ole muuta vaatimuksia kuin fiksu, luotettava, rehellinen, kivannäköinen ja normaalivartaloinen. Ei tarvitse olla mikään kouluttautunut, kovapalkkainen, keskustelutaitoinen, kauniimpi kuin muut, poliittisesti valveutunut maratoonari-oopperantuntija, joka ehtii vain nukkua kotona.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Et ole jämämies! Kuulostat normaalilta.
"Ehkäpä tällä hetkellä hartain toiveeni onkin saada rahaa ja rohkeutta yksin matkusteluun", tämä kylläki kuulostaa aika pahalta! Jos sinua 10 vuotta nuorempi naispuolinen henkilö (minä) saa rahat kasaan ja uskaltaa lähtä yksin puoleksivuodeksi kiertämään maailmaa, niin ehkäpä sinäkin uskallat! Tekee hyvää!
Sun ongelma on luultavasti vaan se, että et oo tarpeeks "out there" parinhankinnan suhteen. Miehille se on keskimäärin kuitenki naisia helpompaa, jos vaan löydät jostain sitä kuuluisaa itseluottamusta:)
Missäs kiertelit? Parasta olisi, jos pystyisin tekemään etätöitä samalla, kun olen reissussa. Pystyisi hyvinkin pitkään oleskelemaan maailmalla.
Nii työt on aina hankalia pidempiä reissuja kaavaillessa... Yksin reissaaville Aasia, Eurooppa ja Amerikka ois niitä oikeestaan parhaimpia! Itseäni Afrikka kiinnostaisi kovasti, mutten uskalla sinne yksinäni lähteä! Mutta siis olin Euroopassa viime reissun, asuin n 3kk Portugalissa ja 3kk Italiassa, vaihdellen paikkoja. Ja nyt oiski sitte näköjään muutto Barceloonaan edessä:)
ATM=ATM=ATM
Game over. Better luck in next life.
No en sua tunne, mutta mulle tuli vähän sellainen olo, että
"Oon nyt vaan tämmöne. Kato jos haluut mut ei oo pakko. Ihan samaa. Ihan kivaa tää on. Emmä tiiä. Emmä tiiä." Liian vaatimatonta ;)
Jotenkin (siis minä, en voi puhua muiden puolesta) jään kaipaamaan sellaista intohimoa elämään ja itseesi yleensä! Jos ei ole itse kiinnostunut itsestään ja elämästä, ei saa olettaa, että kukaan muukaan tekee niin ;) Typerältä kuulostaa, mutta ainakin tähän asti pätenyt.
Kenessäkään ei siis tarvitse olla vikaa, mutta elämänhalu ja "tosiasioiden" hyväksyminen auttaa pitkälle! :) Eli jos joku asia ei oo niin täydellinen (tunnustaa niiden olemassaolon), niin keskittyy niiden sijaan asioihin, jotka ovat paremmin ;)
"Voitaisi sanoa, että olen aika tasaisesti elänyt tähänastisen elämäni. Olen 31, eikä minulla ole ollut mieluisiani töitä, en löytänyt nuorena alaani, varmaankin koska vanhemmat kannustivat toisiin asioihin, säästän rahaa seuraavaan (ja ensimmäiseen) ulkomaanmatkaani, hyviä ystäviä on pari, joita näen kerran kuussa pidempään, naisia en ole kaadellut sänkyyn egoni boostaamiseksi. "
Huomaat eron, mutta totuus ei muuttunut? ;P
Noin olisin voinut muotoilla sanat ehkä pari vuotta sitten. 30 täytettyäni itsetuntoni laski pykälän alaspäin. En toki kenellekään oikeasti voivottele tilannettani, se on kiva tehdä näin netissä anonyymina.
Jos olet komea, et ole jämä, totaalisesti.
Oma mieheni on 190-senttinen kauppatieteiden tohtori, työskentelee isolle yritykselle ja on kaikin puolin unelma, mutta on myös ujo ja vähän hiljainen.
Ei kaikki ole niin mustavalkoista. Keskity muihin asioihin kuin naisiin ja parisuhdehaluhin,ja kas, kohta sinulla on suhde.
Kaunis ajatus, mutta miehet ei saa suhdetta, jos eivät yritä määrätietoisesti sellaista hankkia. Vain naisille, hups, se vain tapahtuu (koska mies pistää tapahtumaan, eli tulee iskemään).
Aloittajalle vinkiksi, että vielä ei ole myöhäistä hankkia koulutusta. Tuo itseopiskeluhaaveilu kuulostaa juuri sellaiselta, että ihan kiva harrastus, mutta ei auta elämässä eteenpäin. Sori vaan.
Jatkan vielä tähän edelliseen, että koulussa melkein yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpääkin kuin varsinaisen opetussuunnitelman sisällön oppiminen, on se, että oppii sosiaalisuutta ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa. Vaikka kotona yksin voikin teoriassa oppia kirjoista samoja juttuja mitä opetetaan joissain kouluissa, niin se on vain osa siitä, mitä kouluissa oikeasti oppii, kun on muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Epäsosiaalisille ja sisäänpäinkääntyneille ihmisille suosittelenkin ennemmin vaikka ammattikorkeakoulua kuin jotain yliopistoa, jossa ei ole mitään velvoitetta olla muiden kanssa tekemisissä.
Kuten tuo kenelle vastasit kertoikin, miehensä on komea ja koulutettu. Ei sellaisen tarvitse iskeä ketään, riittää kun lähtee naisten mukaan. Komeaa miestä tulee baarin, töiden, lähipiirin, kadun kautta iskemään vähintään yksi nainen kuukaudessa. Kolmekymppiseksi mennessä iskijöitä on siis ollut toistasataa. On siihen jo yksi tai kaksi nättiä ja kivaakin mahtunut.
Tuo on kaikkien aikojen klisee, että kun ei etsi suhdetta niin selainen tupsahtaa eteen. Sama kuin sanoisi, että kun lakkaat etsimästä työpaikkaa niin työnantajat ovat kohta pimputtelemassa ovikelloasi ja pyytämässä töihin.
Voiko ihminen olla jämä? Ei minun mielestäni.
Et ole vaan löytänyt ketään, siinä selitys. Ihmiset pariutuvat usein vain sosiaalisen paineen vuoksi, ei suuren, kaikkinielevän rakkauden. Eli ei hätää mitään :)
Onhan elämällä muutakin tarkoitusta ja annettavaa kuin parisuhteet. Onhan? :)
Katsotko paljon pornoa?