Mulla katkeaa kai pian ohimosta suoni, kun anopilla on jokin pakkomielle saada muistuttaa miestäni ( eli poikaansa) tämän entisistä suhteistaan!?
Minusta tuollainen käytös kuuluu teineille...ei 76v isoäidille.
Minä tiedän puolisoni exät ja hän minun, meillä ei ole mitään ongelmaa esim olla heidän yhteisten kummilasten juhlissa samaan aikaan jne. Mutta kun anoppi aina kaivaa jotain muistoja heistä esille, kun sitä vähiten odotan.
Ihan kuin nykyinen elämäntilanne ei olisi kyllin hyvä, vai mistä lie johtuu?
Meillä on ihana lapsenlapsi..ja siitäkin anoppi siirtyy aiheeseen, kun ei se edellinen miniä voinutkaan saada lasta..voi voi..
-Minä olen tavattoman onnellinen ettei miehelläni ole entisestä suhteestaan lapsia, sillä asumme kovin kaukana hänen ex-puolisostaan.
Anoppi muistelee ex.-miniää "lämmöllä" ja minä olen kuullut kyllä siitä ajasta jotain ihan muuta - siis suoraan mieheni exältä. En toki ole asiaa kertonut anopilleni, eikä siitä mitään hyötyä olisi.
Yritän siis niellä, kysellä ja kohteliaasti kääntää juttelun aiheen nykyhetkeen.
Omalle äidilleni olen sanonut, että kahdestaan voidaan jutella ex-miehestäni, mutta en halua jauhaa menneitä vaan elää tässä ja nyt!
Enkä minä ole mustasukkainen, meillä kaikilla on menneisyys.. ihmettelen vain anopin "tapaa ja käytöstä" tuoda esille näitä menneitä.
-tulipahan purkaus...
Minusta tuollainen käytös kuuluu teineille...ei 76v isoäidille.
Minä tiedän puolisoni exät ja hän minun, meillä ei ole mitään ongelmaa esim olla heidän yhteisten kummilasten juhlissa samaan aikaan jne. Mutta kun anoppi aina kaivaa jotain muistoja heistä esille, kun sitä vähiten odotan.
Ihan kuin nykyinen elämäntilanne ei olisi kyllin hyvä, vai mistä lie johtuu?
Meillä on ihana lapsenlapsi..ja siitäkin anoppi siirtyy aiheeseen, kun ei se edellinen miniä voinutkaan saada lasta..voi voi..
-Minä olen tavattoman onnellinen ettei miehelläni ole entisestä suhteestaan lapsia, sillä asumme kovin kaukana hänen ex-puolisostaan.
Anoppi muistelee ex.-miniää "lämmöllä" ja minä olen kuullut kyllä siitä ajasta jotain ihan muuta - siis suoraan mieheni exältä. En toki ole asiaa kertonut anopilleni, eikä siitä mitään hyötyä olisi.
Yritän siis niellä, kysellä ja kohteliaasti kääntää juttelun aiheen nykyhetkeen.
Omalle äidilleni olen sanonut, että kahdestaan voidaan jutella ex-miehestäni, mutta en halua jauhaa menneitä vaan elää tässä ja nyt!
Enkä minä ole mustasukkainen, meillä kaikilla on menneisyys.. ihmettelen vain anopin "tapaa ja käytöstä" tuoda esille näitä menneitä.
-tulipahan purkaus...
Vastaukset 15
Vanhimmat
Vanha anoppi eöi miesystäväsi äiti elää menneessä ja ei ole sisäistänyt että poikansa mainen on vaihtunut ja eiko miehsi voi sanoa ädilleen suoraan että ne ovat entisiä ja niitä ei puhuta. Minulle jos joku naiseni sukulainen puhuisi vanhoista heiloista niin lataisin tayslaidallisen että silleen.
Niinhän sinä aina näillä nettipalstoilla uhoat. Kaikki ongelmat ratkeavat väkivallalla ja ilmiriidalla? Varmaan potkisit vanhaa äitmuoriasi päähänkin ellei ymmärtäisi hyppiä sinun pillin mukaan?
Mutta omien kirjoitustesi perusteella äitisi on jo niin alistettu ettei uskalla liiemmin hanttiin laittaa, ei edes omaa kesämökkiään käyttää.
EI minä väkivallasta puhunut vaan sanoisin ihan kiertelemättä miten asia on että silleen. En miehenä ainakaan kuutelsi nasien entisten mainitsemista koska menneet on menneitä ja vanhokjen muistelu ei kuulu nykyaikaan.
ei näiden vanhanajan ihmisten kanssa kannata riidellä tai koittaa yrittää ymmärtää.. odotellaan vaan et kävyt kuolee ja me ns. nuoremmat voidaan olla rauhassa..
Joo niin ja sitku sun anoppis 100v kuolee niin sinä olet 75v täyskäpy.
Minä ymmärrän tilanteesi täysin. Jotkut ovat vaan niin tahdittomia jutuissaan. Itselläni oli aikoinaan tälläistä myös, ei sillä että anoppi olisi halunnut loukata minua mutta loukkasihan se minua kuitenkin kun existä keskusteltiin minun läsnä ollessani. Mitä niihin osaa sanoa kun ei voi edes osallistua juttuihin, kun ei tiedä pahemmasti sen ajan jutuista. Minun anoppini kyllä lopetti kun mieheni sanoi hänelle että onko aina pakko jauhaa niistä vanhoista. Kerran aloin minäkin jauhamaan eräästä entisestä poika kaveristani ja hänen äidistään, miten hauskaa meillä oli aina yhdessä ja miten ihana ihminen entisen poikakaverin äiti olikaan ja miten muistelen häntä lämmöllä, miksiköhän siitä ei pidetty ollenkaan. Joten jos voit niin sano sille anopillesi että sinua ei yhtään haluta kuunnella juttuja entisistä, ja että te olette tietoisia toistenne menneisyydestä joten hänen ei tarvitse informoida sitä alinomaa. Voihan olla ettei tarkoita jutuillaan mitään pahaa mutta on vaan niin huonosti kasvatettu ettei tajua koodeja kanssa käymisessä.
Ja te muut, älkää aina olko morkkaamassa ihmisiä jos heillä on jotain sydämmellä, kaikilla on lupa kirjoittaa tänne, ja voisi sen tehdä ihan ilman ilkeitä kommentteja.
Justiin noin, itse muistelen nykyisen anopin kuullen lämmöllä entistä anoppiani.. Sen jälkeen kun on tullut sanomisia ajattelin että sanompa minäkin... eli muistellaan vaan me miniätkin isoon ääneen lämmöllä milloin ketäkin ja puututaan anopin henk koht. suhteisin samalla mitalla. Voihan aina kysellä että mitens teilläkin appiväellä nyt noin kauhean huonosti menee (kunnette mitään yhdessä harrasta/matkusta/keskustele)
Täälläkin suonet pullistuivat aikanaan anopin takia, onneksi nykyään harvemmin kun ei olla tekemisissä (minähän en ole tervetullut..)
Onko anoppisi juoruilevaa ihmistyyppiä? Sellaista, joka kommentoi naapureidenkin tekemisiä ja on vähän uteliaskin, mitä muut touhuavat? Silloin samaan syssyyn mahtuu oman pojan entisetkin heilat ja anoppisi jutut vaikuttavat siltä kuin hän koettaisi monen mutkan kautta olla sinulle mieliksi
Joka tapauksessa olipa anopin syy mikä vain on varmasti hankalaa paukutella hänelle päin näköä, ettet tykkää kuunnella juttuja existä. Joten onko mahdollista vain poistua paikalta niiden juttujen alkaessa? Joskus ihmiset ottavat kehon kieltä vastaan helpommin kuin suoria sanoja. Kun jätät anopin kuin nallin kalliolle jätät hänet myös vastaamaan sanojensa vaikutuksesta. Sinun viihtyvyytesi on siitä kiinni, että otetaan jokainen huomioon ja toimitaan yhteisillä pelisäännöillä.
Itse en nykyään hauku anoppiani (ennen tuli haukuttua miehelleni kun olin niin vihainen), mutta nykyisin vain toistan anoppini puheita muiden kuullen SUURESTI ihmetellen:)
Toinen keino on pyytää anoppiani tarkentamaan jotain juttua ja jos anoppi alkaa takellella niin pyydä vahvistusta vaikka appiukolta yms. siinä hässäkässä saattaa anoppi kompastua omiin saappaisiinsa.
Mieheeni tehoaa kun IHMETTELEN ääneen sitä, että anoppi kertoilee seksijuttuja (en tietysti lasten kuullen). Näkisitte mieheni naaman - ällöä kuulla vanhempiensa seksijutuista::))
Eihän siinä mihinkään syyllisty jos vaan toistaa mitä toinen on sanonut.
Paras juttu oli kun anoppi oli tiiraillut saunassakävijöiden alapäätä...suureen ääneen ihmetteli vehkeitten eri kokoja. Hirveetä.
En minäkään hauku. Sanon vaan täysin rehellisesti mitä ajattelen ja ilmaisen tämän asian muillekin kuin anopille. Sillä niinhän hän lopulta itsekkin on toiminut itseä kohtaan. Että näin..
niinkö
jk on sitkeästi mukana keskusteluissaan ja kommentoi älykkäästi ihmisten sanomisia.
niinkö
Minä tein näin: oli sama ongelma, eikä anopin iän (silloin alle 50v ja hyvässä työssä) perusteella ainakaan dementiateoria käynyt selitykseksi.
Aloin muistella kuinka mukava oli olla Peran kanssa, ja kun puhuttiin vaikka Raumasta, tuli mieleen että siellä vietin mukavaa viikonloppua taannoin Mikan kanssa, ja kuinka entisen poikaystäväni Timon isä tykkäsi aina matkustaa asuntoautolla.
Tämä tepsi. Ehkä lapsellista jonkun mielestä mutta tepsi ja välit ovat kunnossa tänä päivänä. Tämän olin siis jutellut etukäteen mieheni (eli anopin pojan) kanssa, että nyt tulee provoamista, mutta maistamalla omaa lääkettään se usein hommat kulkoopi :D
Juu anopin silmissä sinusta tuli täys hutsu ja tämä tieto on varmasti viety koko suvulle tiedoksi.